Ilmasto-opas.fi -verkkosivusto on varsin hyvä tietolähde ilmastonmuutoksesta ja kasvihuonekaasuista. Sivuston hakupalkkiin voi kirjoittaa hakusanoja tarkempaa tietoa tietystä aiheesta etsiessään. https://www.ilmasto-opas.fi/etusivu
https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/kasvihuonekaasut-lammittavat
https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/maailman-kasvihuonekaasupaastot-…
Hiilidioksidi ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuus: https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/hiilidioksidi-ja-hiilen-kiertoku…
Metaanista ja ilmakehän metaanipitoisuudesta: https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/metaani
Vesihöyry: https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/vesihoyry
Dityppioksidi eli typpioksiduuli: https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/…
Teos on lasten satukirja Kolme pientä karhua Ylösalaisinmaassa (2000). Saksankielisen alkuteoksen (Drei kleine Bären im Chaosland) on kirjoittanut Christl Vogl, kuvittanut kirjoittaja sekä Rob van het Hof. Kirsi Sinko on suomentaja. Kirjasampohttps://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9512834065Finna.fihttps://www.finna.fi/Record/helle.988482?sid=4755122954
Aiheesta ei näytä olevan tutkimusta. Löysin Reetta Oksasen pro Gradu tutkielman vuodelta 2007.”Se nimen määrää kenen lapsi on” Sukujen etunimistä ja nimeämismalleista Pohjois-Savossa ja Pohjanmaalla 1700-luvun alusta 1900-luvun alkuun. Linkki tutkielmaan. Sen mukaan kaksiosaiset nimet yleistyivät vasta 1800-luvun lopulla. Toisaalta, nimenantoperinne kulkee usein suvussa. Kaksi etunimeä saaneet antavat usein lapsilleen kaksi nimeä. Sama saattaa päteä myös kaksiosaisessa nimessä. Linkki Sirkka Paikkalan Kielikelloartikkeliin.
Emme pysty selvittämään yksittäisten ihmisten elossa olemista. Jos tarvitset tietoa perunkirjoitukseen tai muuhun hyväksyttävään tarkoitukseen, väestötietojärjestelmästä saatava elossaolotodistus on mahdollista tilata osoitteesta https://dvv.fi/tilaa-todistus-vaestotietojarjestelmasta. Toki voit myös ottaa yhteyttä henkilöihin, jotka ehkä tuntisivat äitisi, saadaksesi tietoa, onko hän elossa vai ei.
Lainat eivät eräänny normaalisti rajoitettujen palvelujen aikana. Lisätietoa täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Asiointi_Helmetkirjastoissa_3011311(218105).
Lainoja uusittaessa uudeksi eräpäiväksi tulee neljä viikkoa (tai esim. yksi viikko, jos lainalla on yhden viikon laina-aika) uusimispäivästä. Jos olet alunperin lainannut kirjasi (tai uusinut lainasi jo aiemmin) vain kaksi päivää aikaisemmin, ei laina-aika tosiaan lisäänny kuin kahdella päivällä.
Jos siis haluat mahdollisimman pitkän laina-ajan, uusi lainasi vasta lähellä eräpäivää. Uusintakerrat tulevat myös nopeasti käytetyiksi, jos uusit lainasi kovin pian edellisen kerran jälkeen. Helmet-kirjastoissahan lainat voi uusia enintään kolme kertaa.
Valitettavasti lukolliset vessat ovat olleet välttämättömiä ilkivallan estämiseksi.
Kun uusi pääkirjasto avattiin vuonna 2001, olivat vessat maksuttomia. Jo vuoden kuluttua wc-tiloissa alkoi kuitenkin ilmaantua pahoja ongelmia. Vessoissa tehtiin päivittäin erilaista ilkivaltaa, käytettiin roskiksia wc-istuimina, työnnettiin paperit pyttyihin jne. Ainoa ratkaisu oli muuttaa vessat maksulliseksi. Maksu on 50 senttiä, koska kirjaston tarjouspyyntöihin tuli tuolloin ainoastaan kyseisellä maksulla toimivia lukitusjärjestelmiä. Ilkivalta loppui maksullisuuteen.
Kolikoita vessakäyntiä varten voi vaihtaa pääkirjaston vastaanotossa. Lapsille on maksuton wc lasten- ja nuortenosastolla toisessa kerroksessa.
Ihan kuvausta vastaavaa kirjaa ei löytynyt, tässä on kuitenkin joitain ehdotuksia design-alan kirjoista, joiden kannessa on punaista väriä ja sisällössä voisi ehkä olla jotain kuvatun kaltaista:
A history of graphic design for rainy days : 1776-1994 (by Studio 3)
Couturier, Elisabeth: Talk About Design
Eskilson, Stephen: Graphic Design - A New History
Meggs, Philip B.: Megg's History of Graphic Design
Voit selailla design-alan kirjojen kansikuvia esimerkiksi finna.fi -palvelussa, tässä hakusanalla "graafinen suunnittelu".
Jouni on yksi Johanneksen muunnelmista. Johannes tarkoittaa "Jumala on armollinen". LähdeKotimaisten kielten keskus, nimien alkuperästä: https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta/jo…
Tervetuloa Sellon kirjaston pajaan ompelemaan. Varaa aika numerosta (09)8165 7607 varmistuaksesi että kone on vapaa. Ompelulankoja löytyy vähän, neuloja koneeseen on hiukan enemmän. Omat kankaat luonnollisesti mukaan.
Useimpiin kuntien kirjastojen e-kirjapalveluihin tarvitaan tosiaan kirjaston tai kirjastokimpan kortti. Kirjastot.fi-sivustolle on kuitenkin koottu linkkejä vapaasti saatavilla oleviin, maksuttomiin e-kirjapalveluihin. Sivusto löytyy täältä:
http://ekirjasto.kirjastot.fi/vapaasti-saatavilla
Hei! Suunitelmallista ajankäyttöä käsittelevät ainakin seuraavat pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista saatavat teokset. Asiasana on ajankäyttö.
Jönsson, Bodil: 10 ajatusta ajasta, 2000
Needleman, Jacob: Laatuaika - hetken merkitys kiireen maailmassa, 1998
Hoikkala, Ari: Tehokkuutta tehtävien hoitoon, 1998
Vakkuri, Kai: Aika ja sinä - opas ajankäytön suunnitteluun ja itsensä johtamiseen, 1996
Aulanko, Veikko: Aikatiedostot - kaikki tapahtuu ajassa - miten ennakoit ajantarpeen? 1994
Itsensä johtaminen on epämääräinen käsite, jolla voidaan tarkoittaa, elämänhallintaa, elämäntaitoa, itsetuntemusta ja itsekasvatusta tavoitteiden saavuttamiseksi ym. Tämän tyyppisiä ovat mm. seuraavat teokset. (Asiasaoja: elämänhallinta, elämäntaito,…
Kysyin Suomen Mielenterveysseurasta, ja he muistivat tämän tarinan olleen esillä seuran 100-vuotisjuhlissa vuonna 1997. He lupasivat vielä etsiä, jos jostakin tämä teksti löytyisi. Palaan asiaan, kun saan enemmän tietoa tarinasta.
Tekijällä on luotuun teokseen tekijänoikeus. Tekijanoikeus.fi-sivustoon on koottu olennainen tieto tekijänoikeudesta. Erityisesti kirjallisuuden kannalta tekijänoikeudesta löytyy tietoa Sanastosta.
Tekijällä on oikeus päättää teoksensa käytöstä ja siksi useimpiin kirjallisuuden käyttötilanteisiin tarvitaan lupa tekijältä. Sanastosta löytyy tietoa siitä, missä yhteydessä kirjallisuuden lainaamisessa ja esittämisessä tarvitaan lupa osassa Tarvitsenko luvan?
Tekijänoikeuslaissa määritelty sitaattioikeus antaa mahdollisuuden lainata kirjallista teosta ilman lupaa. Sitaatti on kuitenkin tarkkaan määritelty. Sitaatille tulee olla asiallnen syy ja perustelu sen käyttöön. Sitä voi käyttää esimerkiksi oman esityksensä…
Tässä muutamia vanhenemista tai eläköitymistä käsittelevää kirjaa. Kirjat ovat myös melko tuoreita, joten ne ovat toivon mukaan lahjaksi ostettavissa. Kirjastosta ne ainakin saa lainaan. Ne käsittelevät aihettaan eri tavoin, mutta ilman synkistelyä.
- Hannu Mäkelä, Syksy Venetsiassa
- Jukka Behm, Viallinen valkaisuvoide
- Timo Mäkelä, Singin´ in the rain
- Panu Rajala, Ilonhilaaja
- Catharina Ingelman-Sundberg, Ryöstön hetki kullan kallis tai Ain laulain ryöstös tee
- Tero Järvinen, Pitkät kalsarit
Elokuvista kiinnostavia voisivat olla esim. John Maddenin ohjaama The Best exotic Marigold hotel, Julie Garrasin Late Bloomers tai Dustin Hoffmanin Kvartetti.
Forssan kaupunginkirjastoon on tulossa yksi kappale Soinin kirjaa. Siitä on jo kaksi ennakkovarausta. Voitte tehdä varauksen Louna-tietokannassa, mikäli teillä on kirjastokortti ja siinä nelinumeroinen pin-koodi.
Helsingin kaupunginkirjastossa (Pääkirjastossa, Rikhardinkadulla ja Töölössä) on saatavilla teos Nino Longobardista: Rose, Barbara: Living on the edge: the drawings of Nino Longobardi. 1987. ISBN 91-7936-002-5. (121 s.) Teoksessa on etupäässä kuvia. Teksti on ruotsiksi, englanniksi ja saksaksi. Voit tehdä kaukopalvelutilauksen paikkakuntasi kirjaston kautta.
Netistä ei tosiaan löytynyt paljonkaan tietoa.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on sivulla http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx myös arkisto, josta voi hakea vastauksia jo aiemmin esitettyihin kysymyksiin. Sieltä löytyy tietoa myös Merja ja Marvi Jalosta, kun kirjoittaa nimen hakukenttään muodossa Jalo, Merja; Jalo, Marvi.
Yleisesti ottaen esimerkiksi Makupalat-sivustolta http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=f2302129-2aa7-4029-8508… saa linkkejä kirjallisuusaiheisiin internetsivuihin. Myös tavallisella Google-haulla saa usein kelvollisia hakutuloksia puhumattakaan siitä, että kirjastossa paikan päällä on käytettävissä kirjallisuuden hakuteoksia.
Ranskan asevoimien miesvahvuus
1939 900 000
1940 2 680 000
Romania
sodan alussa 686 000
sodan lopussa 1 225 000
Bulgaria
sodan alussa 160 000
sodan lopussa 450 000
Tiedot teoksesta John Ellis, The World War II Databook, 1993
Iran
125 000 (army)
Tieto internetistä, Library of Congress
A Country Study: Iran. Armed Forces. Historical Background (http://lcweb2.loc.gov/frd/cs/irtoc.html)
