Näyttää siltä, että muistamaanne kirjaa ei kukaan tunnista, joten neuvomme kääntymään Lastenkirjainstituutin puoleen https://lastenkirjainstituutti.fi/.
Pertti Niemen säveltämä ja Vuokko Lindholmin sanoittama kappale Tämä päivä on meidän sisältyy äänitteisiin Unohtumattomat : 40 ikivihreää laulua (2000) ja Ruusu joka vuodesta (1999).
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on vain viimeksi mainittu levyistä. Voit tarkistaa teoksen saatavuustiedot Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Asia on herättänyt mielenkiintoa muuallakin, ks. esim. teos Aleksis Kiven muisto s. 298, jonka mukaan Kivi on ottanut sanan "riepas" kansankielestä. Sanan merkitys ei ole ollut kaikille täysin selvä, ks. esim. Sanastaja 31.1.1932. Finnisch-Ugrische Forschungen tarjoaa sanalle riepas käännösvastineen "hurtig, rasch", joten kyllä siinä jonkinlaisesta reippaudesta tai nopeudesta lienee ollut kyse.
Harmillista, että olet joutunut ihmettelemään varauksesi tilannetta. Varaus on kuitenkin ihan kunnossa ja tulee Tapiolan kirjastoon, kunhan ehtii.
Hyllyssä olevat kappaleet mainitsemastasi kirjasta ovat Kallion ja Kannelmäen kirjastoissa, joista niitä ei saa ennen kuin ensi vuoden puolella, koska molemmat kirjastot ovat remontissa. Varauksesi kohdistuu kaikkiin saatavilla oleviin kappaleisiin. Niitä on neljä, ja kaikki ovat tällä hetkellä lainassa. Kuten merkintä Varaus 2/2 kertoo, teoksesta on kaksi varausta, ja sinun varauksesi on jonossa toisena. Kannattaa lukaista Helmetin Ohjeita-sivulta kohta "Aineiston varaaminen".
Vastaisen varalle: jos haluat noutaa jostakin kirjastosta siellä paikan päällä olevan teoksen, on aina syytä ensin…
Henkilötietoja Anders Westermarkista löytyy matrikkelista Suomen maanmittarit 1628-1928, joka on Suomen maanmittariyhdistyksen julkaisu vuodelta 1929. Maanmittauksen historiaa kysytyltä ajalta käsitellään mm. teoksissa Maanmittaus Suomessa 1633-1983, julkaissut Maanmittaushallitus 1983 ja Suomen maanmittauksen historia I osa - Ruotsinvallan aika, julkaissut WSOY 1933.
1700-luvun karttoja on Helsingin yliopiston kirjaston (internet-osoite http://hul.helsinki.fi/hyk/kirjasto/kokoelma/kartat.html)
ja Arkistolaitoksen (osoite http://www.narc.fi/index.html) kokoelmissa.
Juhani Kostet on väitöskirjassaan Cartographia urbium Finnicarum: Suomen kaupunkien kaupunkikartografia 1600-luvulla ja 1700-luvun alussa käsitellyt Suomen vanhaa…
Suomen kansallsibibliografiasta ei löydy suomennosta, joten sitä ei varmasti ole vielä suomennettu. Englanniksi kirja on kaukolainattavissa, teos on käännetty vuonna 1999 nimellä The Stife of Love in a dream.
Kirjallisuutta, joka liittyy kysymääsi aiheeseen, on paljon. Saat kuvan tarjonnasta pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-tietokannan avulla (www.libplussa.fi). Valitse hakulomakkeesta kohta "asiasana tai luokka". Hakusanoiksi kannattaa tässä tapauksessa kirjoittaa kaksi sanaa. Sopivia pareja ovat esim. "liiketoiminta kehittäminen" "yritykset muutos" tai "organisaatiot muutos". Jos haluat vielä laajemman ja väljemmän tuloksen, voit kokeilla paria "yritykset kehittäminen".
Aiheesta on yleisiä teoria- ja ideakirjoja (esim. Räsänen, Keijo: "Kehittyvä liiketoiminta"), tietyn kehittämismenetelmän esittelyjä (esim. Morris: "Liiketoimintaprosessien uudistaminen" ja Martola: "Liiketoimintaprosessit", jotka käsittelevät re-engineeringiä tai Otala…
HarperCollins Nordic -niminen Ruotsissa toimiva kustantamo on tosiaan julkaissut vasta neljä osaa kaikkiaan viisiosaisesta sarjasta. Tunnetaan tapauksia, että tällaiset sarjat on jätetty kesken kaupallisista syistä eli liian vähäisen myynnin takia. Mutta asia kannattaa varmistaa suoraan kustantajalta (asiakaspalvelu@eharlequin.fi).
Heikki Poroila
Suomalaiset kirjastot hankkivat aineistoa kirjakaupoista kirjavälittäjien kautta, ja useimmissa kirjastokimpoissa/aluekirjastoissa kirjahankinta on keskitetty omaksi palvelukokonaisuudekseen. Kirjoja valitaan mm. kirjakauppojen ja kustantajien uutuusluetteloiden kautta, mutta itse hankinta tapahtuu pääsääntöisesti kirjavälittäjien, kuten Kirjastopalvelun tai Kirjavälityksen kautta. On siis hyvin todennäköistä, että jos kirjasi ilmestyy joltakin kotimaiselta kustantajalta, sitä hankitaan myös ainakin joihinkin yleisiin kirjastoihin, kunhan se on kirjaston kokoelmapolitiikan (ks. esim. Kansalliskirjaston kokoelmapolitiikka) mukainen.
Kirjaa voi markkinoida myös suoraan kirjastoille. Voit ottaa yhteyttä…
Kuvia vertaamalla näyttää olevan Gammayökkönen. Siipien takaosan väli on tasaisemman näköinen verrattuna siipien muihin osiin ja muutkin tuntomerkit täsmäävät melko hyvin.Lähteet kuvineen:Suomen perhoset Gammayökkönen - Suomen Perhosethttps://tinyurl.com/Gammaykkonen
Jos tarkoitat Belsvikin suomennettuja kirjoja, niitä ei todellakaan ole tähän mennessä kuin mainitsemasi Alaston poika. Se on ilmestynyt 2002. Kirjailija on norjalainen ja ainakin Lahden kirjastossa on saatavana hänen yksi kirjansa myös ruotsiksi.
Markku Niskasen teoksesta Kallaveden sepittäjä: Aaro J. Jalkasen elämäkerta (2016) ilmenee, että Jalkanen vieraili Kuopiossa maanpakonsa jälkeen. Tarkemmin siinä ei kuitenkaan mainita pääsikö hän kiertämään vielä nimenomaan Puijonsarven nenän.
Kirjastossa säilytetään ja varastoidaan vain osa aikakauslehdistä, mitä meille tilataan. Osa lehdistä säilytetään pysyvästi ja osa poistetaan esim. 5 vuoden varastoinnin jälkeen. Joten lehtiä todellakin poistetaan runsaasti vuodenvaihteen tienoilla.
Tampereen pääkirjaston musiikkiosastolta niinkuin ei koko PIKI-alueelta ei tosiaan löydä yhtään Nox Arcanan levyä. Kiitos palautteesta. Tilaamme kirjastoon yhtyeen levyjä. Yhtye ei ole siis mitenkään "pannassa". Pääkaupunkiseudun Helmet-tietokannasta levyjä näyttää löytyvän useita. Niitä voi sieltä kaukolainata 2 euron maksua vastaan.
www.helmet.fi
Saamelaiset nimet löytyvät Yliopiston nimipäiväalmanakasta ainakin vuosilta 2003 ja 2006.
Juŋkil -sanan n-kirjaimelta näyttävä kirjain on äng-äänne.
Saamenkielten aakkoset löydät kielen oppikirjoista mutta myös verkosta esim. Wikipediasta (saamelaiskielet). Myös Kotimaisten kielten tutkimuslaitos (Kotus, www.kotus.fi) vastaa saamenkielen kysymyksiin.
Pohjoissaamen erikoisfontit (latianlaisten aakkosten lisäksi: Áá (pitkä a, ns. heleän a:n merkki on tavallinen saamenkielissä) Čč, Đđ (liudentunut d, vrt. englanninkielen th) Ŋŋ, Šš, Ŧŧ, Žž
Jos kirjassa ei ole varausjonoa, ja se on hyllyssä toisessa kirjastossa, kirja lähtee matkalle samana päivänä kuin varaus on tehty (pois lukien viikonloput ja sellaiset päivät, jolloin kirjasto on suljettu). Kirjan matka kirjastosta toiseen vie yleensä kahdesta kolmeen vuorokautta.
Kannattaa ottaa yhteyttä suoraan kirjastoon, jos kirja ei tule perille ja tila näyttää jämähtäneen tuohon matkalla-tilaan.
Yksi- ja monisoluiset levät kuuluvat alkueliöihin. Leviä tutkiva tieteenala on nimeltään fykologia. Erinomaisia artikkeleita levistä on kirjassa Kasvit 1 (toim. M. Piirainen).
Hieno verkkosivu levistä on taas itämeri.fi -sivustolla:
Levät elävöittävät vedenalaista maisemaa - itämeri.fi (itameri.fi)
Moi!
Kyseiseen kappaleeseen löytyy nuotti Lahden kaupunginkirjastosta, josta voit sen varata maksutta mihin tahansa Päijät-Hämeen kirjastoon. Voit tehdä varauksen itse verkkokirjastosta tai ottaa yhteyttä kirjastoosi. Nuotin tiedot löydät täältä:
https://lastu.finna.fi/Record/lastu.182351
Päijät-Hämeen kirjastojen nuottivalikoimia voit hakea Lastu-verkkokirjastosta https://lastu.finna.fi
Laajemmin suomalaisten kirjastojen valikoimia voit tarkastella Finna-palvelusta osoitteessa https://finna.fi/
