Etelä-Pohjanmaan karjatalouskoulu perustettiin 1904. Silloinen määritelmä oli käytännöllistietopuolinen. Tietopuolinen karjanhoitokoulu aloitti Ilmajoella 1912. Nimi vaihdettiin 1925 Etelä-Pohjanmaan tietopuoliseksi karjanhoitokouluksi. Normaalin opetussuunnitelman lisäksi se järjesti karjakko-, tarkastuskarjakko. ja karjatalouskursseja. Koulu siirtyi valtiolle 1959. (https://fi.wikipedia.org/wiki/Karjanhoitokoulut_Suomessa)
Netissä tai kirjan muodossa olevaa oppilasmatrikkelia emme onnistuneet löytämään. Osoitteessa https://finna.fi/Record/narc.VAKKA-86223.KA_VAKKA-2110884.KA on nähtävillä hakutiedot oppilasmatrikkelista vuosilta 1912-1925. Kansallisarkistosta saa varmasti lähempiä tietoja miten näihin pääsee…
Välitimme kysymyksesi edelleen, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkä joku kollega jossakin päin Suomea tietäisi. Vai tietäisikö joku palvelumme seuraajista mistä kirjasta voisi olla kyse?
Ainakin seuraavista kirjoista saattaisi olla sinulle apua:
-Rodriguez, Ramon de Jesus: Vesivärimaalaus: harrastajan opas
-Ginzburg, Maria: Akvarellikirja : vesiväritekniikkaa vaihe vaiheelta: sommittelu, perspektiivi,värit
-Fellows, Miranda: 100 hyvää ohjetta vesivärimaalarille
-Crawshaw, Alwyn: Opi maalaamaan vesivärein
Aiheesta löytyy myös video:
Akvarellimaalauksen perusteet
Lisää oppaita voit itse etsiä HelMet-tietokannasta tekemällä aiheenmukaisen haun (valitse valikosta Aihe) ja käyttäen asiasanaa akvarellimaalaus. Myös mainittujen teosten saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla löydät HelMet-tietokannasta osoitteesta http://www.helmet.fi , muut aineistotietokantoja voit käyttää kätevästi monihaun kautta, http://monihaku.…
Suomen Lajitietokeskuksen mukaan linssi eli kylvövirvilä on hento ja 60–75 cm korkea yksivuotinen palkokasvi. Parilehdykkäiset lehdet päättyvät kärhöihin. Eliöryhmältään putkilokasvi.
Lähde: https://laji.fi/taxon/MX.38991
Helsingin Henki oli kaupungin henkilöstölehti, joka ei ilmesty enää. Ensimmäinen painettu lehti ilmestyi vuonna 1989 ja viimeinen ilmestyi vuonna 2021. Alkuun lehti jaettiin kaupungin toimipisteisiin ja myöhemmin kaupungin henkilöstölle kotiosoitteisiin. Vanhoja, painettujen lehtien näköisversioita voi selata Issuu-palvelussa. Kun kaupungin uusi intra julkaistiin vuonna 2022, Helsingin Henki sulautui osaksi sitä.
Seuraavassa osoitteessa on joukko suomalaisia palveluntarjoajia, jotka ylläpitävät ilmaista www-sähköpostipalvelua:
http://www.emailaddresses.com/email_finnish.htm Linkit GNWMail ja Jippii eivät toimineet, ja linkki Nic.fi johti Jippiin sähköpostiin. Pikainen rekisteröitymiskokeilu osoitti, että iobox on ainoa, joka ei vaadi nimeä eikä osoitetta, pelkkä käyttäjätunnus ja salasana riittävät.
Jos ette ole Kouvolan kirjastojen asiakas, voitte saada teokset luettavaksenne oman lähikirjastonne kaukopalvelun kautta. Kyseessä on kotiseutukokoelman aineisto, mutta aineiston kunnon salliessa kirjat voi saada lukusalilainoiksi omaan kirjastoonne. Laina-aika on tällöin kaksi viikkoa. Kotiin kirjoja ei lainata. Jos tarvitsette kirjoista vain muutaman sivun, voitte saada ne myös kopioina kaukopalvelun kautta (0,50 euroa/sivu). Suoraan asiakkaalle emme lähetä kopioita. Kirjoja voi myös käydä lukemassa Kouvolan pääkirjastossa. Suosittelenkin siis kääntymistä oman kirjastonne kaukopalvelun puoleen.
David Foster Wallacelta on suomennettu teos "Hauskaa, mutta ei koskaan enää : esseitä" (Siltala, 2012). Suomen kansallisbibliografiassa Fennicassa on ennakkotiedot Wallacen teoksesta "Vastenmielisten tyyppien lyhyitä haastatteluja" (Brief Interviews with Hideous Men). Suomennoksen ilmestymisvuodeksi on merkitty 2014. Tarkkaa ilmestymisajankohtaa ei ole mainittu.
Wallacen suomennosten kustantajalta Siltalalta kerrottiin, että toistaiseksi uusia käännössopimuksia ei ole tehty.
Lähteet:
https://finna.fi
http://www.siltalapublishing.fi/fi
Helsingissä Kaupunkiverstaalla on käytettävissä Adoben Creative Cloud -ohjelmisto.
Lähde: www.kaupunkiverstas.fi/laitteet
Espoossa Entressen kirjaston mediatyöasemilla on Adobe Production Premium Creative Suite 6, mutta Espoosta ei löydy esim. Illustrator tai Lightroom ohjelmia.
Tämä laulu löytyy cd-levyltä Perinteiset joululaulut 1912-1954 (Artie Music, 2004). Levyn tekstilipukkeessa on tietoa laulun tekijöistä. Sen on säveltänyt H. Osmo eli Hannes Konno ja sanoittanut Dagmar Parmas.
Lopputyösi aihe muurahaishappomarkkinat USA:ssa ja Kanadassa on niin spesiaali, että on parasta tutustua tieteellisten kirjastojen ja Kemiran käytössä oleviin tietokantoihin. Oulun yliopiston kirjaston http://www.kirjasto.oulu.fi/ sivuilla on esitelty heidän käytössään olevat tietokannat sekä yleisesti että oppialoittain, kuten prosesstitekniikka ja kemia. Lisäksi sivulla on tietoa mm. elektronisista julkaisuista.
Internetistä löytyi altavistan kautta seuraava tietokanta: http://strategis.ic.gc.ca/sc_ecnmy/engdoc/homepage.html , josta löytyy teollisuustilastoja Kanadasta ja USA:sta.
'Elävän kuvan sanasto' kutsuu tekniikkaa jaetun kuvan tekniikaksi.
Määrittely: (multiple image, split image, split screen). "1960-luvulla yleistynyt tapa yhdistää useita kuvaotoksia samaan kuvaan, kuva-alaa jaotellaan eri kokoisilla, usein vaihtelevilla osakuvilla."
Idea on sama vaikka jaetun kuvan tekniikassa käytetyt välineet vaihtuvat.
Lähde: Juntunen, Max
Elävän kuvan sanasto : elokuva-, televisio- ja videoalan keskeiset termit ja käsitteet
Helsinki : Edita, 1997
Hei!
Kyselin kollegoiltani ja sain Lastenkirjainstituutista tällaisen vastauksen:
"Kyseessä on Aili Somersalon kirjoittama ja Maija Karman kuvittama Tonttujen joulunäyttely vuodelta 1944.
Tätä 30-sivuista vihkosta näkyy löytyvän Lastenkirjainstituutin lisäksi ainakin Vaasan ja Pasilan varastoista. Ja ainakaan samalla nimellä tätä tarinaa ei näy mistään kokoelmista tai antologioista löytyvän."
Ohessa muutamia suomenkielisiä linkkejä mobiilisovelluksen kehittämiseen ja markkinointiin :
https://citydevlabs.fi/kolme-tapaa-kehittaa-mobiilisovellus/
http://www.taiste.fi/blogi/minulla-on-idea-sovellukselle-mita-seuraavak…
http://wau.fi/artikkelit/nain-kehitat-mobiilisovelluksen
http://lahtinen.lamk.fi/?p=1453
http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/58249/OpinnaytetyoJaniHyyp…
https://theseus.fi/bitstream/handle/10024/101585/hartikainen_jaakko.pdf…
http://mobiilikehitys.fi/rahaa-applikaatioilla/
Keskustelua aiheesta :
https://keskustelu.suomi24.fi/t/11610675/mobiilisovellus-+-yrityksen-pe…
Myös seuraavasta kirjasta saattaisi olla apua :
Berkowski, George : How to build a billion dollar app : discover the secrets of the most…
Tämän suomalaisen kansansävelmän nuotit löytyvät esim. Suuren toivelaulukirjan kolmannesta osasta. Toki ne ovat monessa muussakin teoksessa, nuottien saatavuuden Kouvola kaupunginkirjastosta voi tarkistaa osoitteesta: https://kyyti.finna.fi/
Nimekelaatikkoon kirjoitetaan täällä pohjantähden alla on, lisärajauksista ruksataan aineistolajiksi nuotti.
Etsimäsi kissa-aakkosrunot ovat Kaarina Helakisan kirjoittamia ja voit lukea ne teoksesta Annan ja Matiaksen laulut : Kaarina Helakisan lastenrunot vuosilta 1968-88 (Otava, 1988).
Ensimmäinen viidestätoista kissa-aakkosrunosta on nimeltään Kissani on ainutlaatuinen ja bisarri kuin A ja B ja viimeinen on Kissani on ällistyttävä kuin Ä ja Ö.
Alla olevassa linkissä on avattuna teoksen sisältö.
https://finna.fi/Record/vaski.125007#componentparts
Voit tarkistaa teoksen saatavuuden HelMet-kirjastoissa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
