Strömsö-sarjan ohjeista on julkaistu kaksi kirjaa. Kirjassa Strömsö : Parhaat palat (2006) on monenlaisia ohjelmassa esitettyjä ohjeita. Villasukkia Strömsöstä (2019) puolestaan keskittyy ainoastaan villasukkaohjeisiin. Villapaidan ohje voi siis olla kirjassa Strömsö : Parhaat palat, mutta pelkästään neuleohjeisiin keskittynyt kirja on tehty vain villasukista. Strömsö-villapaidan ohje löytyy myös verkosta ohjelman sivuilta.
Linkit
Sandin, Rodas & Donner: Strömsö : Parhaat palat https://finna.fi/Record/helmet.1784252?sid=3990148583
Esselström ym.: Villasukkia Strömsöstä https://finna.fi/Record/anders.1743345?sid=3990151076
Strömsö-villapaidan ohje: https://yle.fi/aihe/a/20-307604
Sinun täytyy tulla kirjastoon henkilökohtaisesti ja esittää kirjastokorttisi ja kuvallisen henkilöllisyystodistuksesi, niin saat uuden verkkokirjaston salasanan.
Tässä uudehkoja suomenkielisiä kirjoja:
Hakkarainen, Outi: Jyrkänteen reunalla: matka meksikolaiseen arkeen, 1999
Repo, Inkeri: Olympian Etelä-Amerikka, 2000
Ja englanninkielisiä:
Central America 2000
Hutchinson, Peter: Mexico & Central America handbook 2001
The Statesman's yearbook 2000
Useita matkaoppaita on ilmestynyt v. 1999. Niitä voit hakea esim. Joensuun kaupunginkirjaston kokoelmaluettelosta hakusanalla Meksiko.
Uudehkoja aikakauslehtiartikkeleita löytyi ALEKSI- ja ARTO-tietokannoista:
Lanas Cavada, Silja:Talouselämän voitto. Institutionaalinen vallankumouspuolue on hävinnyt Meksikon presidentinvaalit ja presidentiksi nousee Kansallisen toimintapuolueen Vicente Fox.
Suomen kuvalehti 2000; 27; 8.
Helminen, Juha Pekka: PRI…
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy useita kirjanpidon kirjoja. Kirjojen saatavuustiedot löydät HelMet-aineistohaun kautta osoitteessa http://www.helmet.fi ja sanahaulla kirjanpito perusteet. Kirjoja voi varata mihin tahansa kirjastoon, kunhan on kirjastokortti ja kortilla nelinumeroinen PIN-koodi. Esimerkiksi Jarmo Leppiniemen kirja Kirjanpito:perusteet ja harjoitukset vuodelta 1999 löytyy Rikhardinkadun, Oulunkylän, Paloheinän, Myyrmäen ja Tikkurilan kirjastoista. Kirjan voit varata myös soittamalla kyseisiin kirjastoihin ja noutamalla itse varaus on maksuton, muutoin maksaa 50 snt.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1 kyseistä etunimeä ei löytynyt, joten se ei liene käytössä Suomessa. Etunimeä Testament ei myöskään löytynyt tutkimistani etunimikirjoista.
Testament esiintyy tuossa muodossa monissa kielissä, esimerkiksi ruotsissa, josta se on suomeen lainattu muodossa testamentti. Nykyään sillä yleensä viitataan jälkisäädökseen, jolla ilmaistaan vainajan viimeinen tahto, mutta esimerkiksi englannissa se voi viitata myös mihin tahansa todeksi vannottuun asiakirjaan. ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) kertoo, että taustalla ovat latinan sanat testari (’todistaa’) ja testis…
Signeerauksia on usein vaikea tunnistaa. Ovathan ne allekirjoituksia.
Samantapaiseen kysymykseen on vastattu tällä palstalla jo 19.7.2021 sekä 17.6.2022.
Signeerausten tunnistaminen vaatii asiantuntijan. Heitä voi helposti löytää esim. taidehuutokaupoista.
Kuvataiteilijamatrikkelista sekä Art Signature Dictionary palvelujen kautta voi myös hakea taiteilijoita.
http://www.hagelstam.fi/
https://www.bukowskis.com/fi/auctions/upcoming
https://www.artsignaturedictionary.com/
http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/etusivu.html
Sotilaiden tietoja löytyy kantakorteista. Sodassa kaatuneiden kantakortteja on digitoitu ja niitä voi katsella vapaasti verkossa, mutta sodasta selviytyineiden kantakortteja pääsee katsomaan vain kansallisarkiston toimipisteessä, ks. https://kansallisarkisto.fi/tilaa-kantakortti.Toinen vaihtoehto on tutkia jotakin veteraanimatrikkelia. Virpi Kivioja on koonnut niistä kattavan luettelon, ks. linkki. Suomen rintamamiehet -sarja on koko Suomen kattava.
Tekijänoikeuslain pykälä 20 sanoo selvästi, että tekijän suostumuksella myytyä tai muutoin pysyvästi luovutetta teoskappaletta saa näyttää julkisesti. Esimerkiksi ostamani taulun saan laittaa julkisesti näytille kysymättä ensin lupaa. Selvennyksenä sanottakoon, että lakiopillisesti näyttäminen ja esittäminen ovat eri asioita: esimerkiksi elokuvateatterissa ei näytetä elokuvia, vaan esitetään, ja tälle esittämiselle tekijänoikeuslaki asettaa rajoituksia. Tatuoinnin julkisessa paljastamisessa taas kyse lienisi sen näyttämisestä, joten tatuoijalla ei pitäisi olla mitään oikeutta kieltää tatuoinnin paljastamista.
Petteri Järvinen on tutkinut Internetin käyttöä Suomessa. Tutkimustulokset
löytyvät hänen sivuiltaan http://www.pjoy.fi/ . Myös Tampereen yliopistossa
informaatiotutkimuksen laitoksella on aiheesta tehty eritasoisia
tutkimuksia. Tasokkainta antia on Reijo Savolaisen suorittama tutkimustyö, mistä
julkaisuna on 1998 ilmestynyt "Tietoverkot kansalaisten käytössä. - Internet ja suomalaisen
yhteiskunnan arki." Kyseinen teos on piakkoin saatavana useista
pääkaupunkiseudun kirjastoista. Katso myös Savolaisen "kotisivu"
Tampereen yliopistossa http://www.uta.fi/~liresa/suom.kotisivu.html ,
sieltä löytyy lisätietoja. Tänä vuonna on ilmestynyt myös raportti
"Internet suomalaisten arjessa -- kansallisen multimediaohjelman kuluttajatutkimushanke".
Ei…
Tarkoitatko Abu Abdullah Muhammad Ibn Battuta, joka syntyi vuonna 1304.
Hänestä lisää
http://en.wikipedia.org/wiki/Ibn_Battuta
http://www.isidore-of-seville.com/ibn-battuta/
ja hänen matkoista
http://www.fordham.edu/halsall/source/1354-ibnbattuta.html
Ibn Battutasta löytyy seuraava teos:
Dunn, Ross E., The adventures of Ibn Battuta : a Muslim traveler of the 14th century. Berkeley : University of California Press , 1986
sekä hänen tekstistään käännöksiä kommentaareineen:
Ibn Battu´ta, Abu Abdallah Muhammad, Islams vandringsman : Ibn Battu´ta "Arabvärldens Marco Polo" 1325-1354 : Ibn Battu´tas resor / i urval av H.A.R. Gibb ; i övers. av Mikael Mörling. Stockholm : Hallonquist , 1989
Ibn Battu´ta, Abu Abdallah Muhammad
The travels of Ibn…
Kaukolainat ja kaukolainatilaukset eivät näy HelMetin kautta asiakkaan omissa tiedoissa, koska ne tilataan ja lainataan eri järjestelmällä. Sinun kannattaa kysyä kaukolainatilaustesi tilannetta suoraan oman kaupunginkirjastosi kaukopalvelusta. Tässä yhteystiedot:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…
Lastu-verkkokirjastosta varaaminen edellyttää voimassa olevaa käyttäjätiliä ja sisäänkirjautumista järjestelmään.
Aineiston saatavuuksia pääsee katsomaan ilman kirjautumistakin, mutta kirjauduttuasi verkkokirjasto Lastuun käyttäjänimelläsi ja salasanallasi, pystyt varaamaan haluamiasi kirjoja.
Lastukirjastoista näkyy tällä hetkellä useiden Päijät-Hämeen kuntien kirjastojen saatavuustietoja. Voit varata kirjoja niiden kuntien kirjastoista, joihin olet rekisteröitynyt asiakkaaksi.
Tarkempia tietoja sivuilta:
http://lastukirjastot.fi/hollola
http://lastukirjastot.fi/104953/fi/content-pages/verkkokirjasto
http://lastukirjastot.fi/106355/fi/articles/ohjeita
Kirjoja voi edelleen varata puhelimitsekin.
Hollolan kirjasto: (03) 880 3270
Lahden…
Kahlil Gibranin Profeetassa on luku avioliitosta. Siinä sanotaan mm.
"Rakastakaa toinen toistanne, mutta älkää tehkö rakkautta kahleeksi.
Antakaa sen mieluummin olla liikkuvana merenä sielujenne rantojen
välillä." En kopioi lukua tähän kokonaan. Kirja on lainattavissa
kirjastosta tai siitä voi ottaa täällä kopioita.
Periaatteessa kirjastot ottavat vastaan lahjoituksia, mutta vain sellaisia kirjoja, joita kokoelmassa oikeasti tarvitaan. Ainahan puutteita on, mutta on sattumaa, kohtaavatko tarjonta ja kysyntä tässä mielessä. Jos lahjoituskirjoja ei ole paljon, niitä voi käydä omassa kirjastossa johtajalle näyttämässä ja kysymässä, voisiko niissä olla kirjaston haluamaa aineistoa. Vielä helpompaa on kirjaston kannalta, jos lahjoituksista tekee listan, jonka perusteella on ammattilaisen suhteellisen helppo tarkistaa, onko siinä kirjaston tarvitsemia kirjoja.
Toinen vaihtoehto kierrätyskeskukselle on monissa kirjastoissa oleva kierrätyskärry, johon voi tuoda pieniä määriä omia kirjoja kerrallaan. Ne ovat yleensä erittäin suosittuja ja vaihtuvuus on nopea…
Voimistelutossujen keksijästä ei löydy tarkkaa, historiallisesti dokumentoitua tietoa. Niiden kehitys liittyy voimistelun historiaan, eli sopivat jalkineet ovat muotoutuneet ajan myötä vastaamaan voimistelijoiden tarpeita. Näin ollen voidaan olettaa, että saksalaisella Friedrich Ludwig Jahnilla, jota pidetään nykyaikaisen voimistelun isänä, oli 1800 -luvun alkupuolella todennäköisesti oma osuutensa varhaisten voimisteluvarusteiden kehityksessä.Lähteet: Suomela, Klaus: Urheilun maailmanhistoria (1953)Kanerva, Juha ; Tikander, Vesa: Urheilulajien synty (2012)
Löydät WSOY:n laatiman lyhyehkön kirjailijaesittelyn kustantamon sivuilta http://www.wsoy.fi/, osasta Kirjailijagalleria.
Teoksessa "Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita : 3" /toim. Ismo Loivamaa. BTJ Kirjastopalvelu, 2001, on sivuilla 107-111 artikkeli Elina Karjalaisesta.
Elina Karjalainen on kirjoittanut myös omaelämäkerrallisen romaanitrilogian "Isän tyttö : lapsuuden muistelmia" (1999), "Villit vuodet : muistelmia toimittajavuosilta" (2000) ja "Koskesta suvantoon : muistelmia vanhenemisen vuosilta" (2001).
Äiti Teresasta eli Agnes Gonxha Bojaxhiusta löydät tieto seuraavilta internetsivuilta:
http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19970907/vapa/970907va01.ht… ,
http://tiira.cedunet.com/koulut/euralukio/uskonto/ue2/teresa/teresa.html . Äiti Teresasta on kirjoitettu myös useita kirjoja: Spink, Kathryn: Äiti Teresa , Porter, David: Äiti Teresa- varhaiset vuodet, Le Joly, Edward: Äiti Teresan salaisuus. Näiden kirjojen saatavuuden ja lisää kirjoja aiheesta voit katsoa Plussa-ainesitotietokannasta http://www.libplussa.fi/.
