Koska olet ilmeisesti helsinkiläinen, niin yksi mahdollisuus on kierrellä kirpputoreja, joita pääkaupungista löytyy runsain määrin. Yleensä niillä on myös elokuvia myynnissä. On myös liikkeitä, jotka ovat erikoistuneet käytettyjen tai uusien elokuvien myymiseen. Jotta en sortuisi mainostamiseen, mainitsen vain, että esim. Kalliossa Karhupuiston kupeessa on liike, jossa näyttää myytävän elokuvia muutamalla eurolla.
Ennen kaikkea kuitenkin suosittelisin perusteellista tutustumista kirjastojen kokoelmiin. Paikan päällä kirjastoissahan ei tosiaan yleensä ole kovin laajaa DVD-valikoimaa, koska ne ovat niin suosittuja, että suurin osa on aina lainassa. Mutta kokeilepa HelMet-hakua siten, että valitset etusivulta ( www.helmet.fi ) kohdan "…
Hei!
Voisiko kyseessä olla niin tuore tapaus kuin Garth Steinin Tiellä pysymisen taito vuodelta 2009? Kannessa on kyllä koiran kuono, mutta ei naista ollenkaan. Perheen äiti sairastuu aivosyöpään. Perheen isä on kilpa-autourheilun puoliammattilainen ja perheeseen kuuluu myös tytär ja tietenkin sekarotuinen Enzo-koira. Jos kyseessä ei ole tämä kirja, kannattaa kysyä täältä uudelleen, joku muu voi muistaa oikean teoksen.
Hei,
Ohjaaja Markku Pölösen mukaan elokuvassa hyödynnettiin ainakin kolmea ns. rekilaulua / isojen poikien laulua. Yksi näistä oli Koppelovitun valssi (josta ainakin tuo jälkimmäinen riimipari) ja muita hän ei enää muistanut.
Koppelovitun valssi löytyy vaikkapa Mesikämmenet-yhtyeen levyltä Kauneimmat rekilaulut (CD-levy ; Ainoa productions, 2014).
Muita voi etsiä vaikkapa seuraavista:
Isojen poikien laulukirja : Rehvakkaita ja remsseitä rekilauluja Suomen kansan suusta / koonnut Otso I. Hipiäinen (Gummerus, 1971)
Isojen poikien laulukirja / toim. Peppi Helin (Gummerus, 1994)
Eikä tätä laulua laulaa saa : suomalaiset eroottiset kansanlaulut / Jimmy Träskelin (Kansanmusiikki-instituutti, 2018)
Valitettavasti emme löytäneet kuvaukseen sopivaa runoa, eikä kukaan tietopalvelun valtakunnallisella sähköpostilistalla tunnistanut runoa. Ehkäpä joku Kysy kirjastonhoitajalta -palstan lukijoista hoksaa, mistä runosta voisi olla kysymys?
Turussa toimineen lukkari-urkurikoulun toimintakertomusta ei valitettavasti löytynyt käyttämistäni tietokannoista (Fennica= Suomen Kansallisbibliografia, Volter=Turun yliopiston aineistotietokanta). Tietoa aiheesta kannattaa etsiä Kaarlo Jalkasen kirjasta "Lukkarin- ja urkurinvirka Suomessa 1870-1918". Aiheeseen liittyvää aineistoa voisi löytyä enemmän Helsingin yliopiston kirkkohistorian laitokselta ja Åbo Akademin kirjastosta.
Luulen että voisit saada parhaimmat ohjeet suoraan asiantuntijoilta eli vetokoiraharrastajilta. Tässä muutama linkki:
http://samy.fi/
http://www.vul.fi/
Kuvia löytyy seuraavista linkeistä:
http://www.siperianhusky.net/valjakko.htm
http://www.powerline.fi/tuotteet.htm
http://www.saunalahti.fi/samans/jutut/kuljetus.html
Nimenvaihdos tietokantaamme onnistuu vain käymällä henkilökohtaisesti kirjastossa uuden henkilöllisyystodistuksen kanssa. Virkailija tekee muutoksen asiakasrekisteriimme.
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä palautusluukku, johon aineistoa voi palauttaa kirjaston aukioloaikojen ulkopuolella, on Etelä-Haagan, Roihuvuoren, Viikin, Vuosaaren, Tapanilan, Pukinmäen, Puistolan, Lauttasaaren ja Laajasalon kirjastoissa.
Kirjastojen yhteystiedot löytyvä HelMet-palvelusivuston oikeassa laidassa olevasta valikosta "Löydä kirjastosi".
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
http://www.helmet.fi/fi-FI
Yleisradion kirjaston tietopalvelusta kehotettiin soittamaan Ylen radioarkiston ääniarkistoon puh. 09-14804443. Ystävällinen henkilö ääniarkistossa toivoi lisätietoja ko. Kirjelaatikon aihepiiristä. Vastaaja Ylessä toivoi, että kysyjä mahdollisesti itse soittaisi ääniarkistoon, jolloin voisi puhua ilman välikäsiä. Suoraa vastausta ei kysymyksessä olevien tietojen perusteella löytynyt. Erilaisia kirjelaatikko-ohjelmia on ollut paljon, eikä kaikkia ole edes arkistoitu.
Tuossa on Microsoftin oma ohje, millä laitteen voi poistaa laiteluettelosta: https://support.microsoft.com/fi-fi/help/4026440/microsoft-account-manage-your-devices
Tarvittaessa sitten suora yhteys pankkiin, että antavat uudet tunnukset.
Digitoidut sanomalahdet löytyvät Kansalliskirjaston kansalliskokoelmasta, mutta digitointi ei kata mainitsemiasi vuosia. 1960-luvulla ilmestyneitä Iisalmen sanomia ja Savon sanomia voi lukea mikrofilmattuina tai painettuina Kansalliskirjastossa.
Kirjaston aukioloajat ja neuvonan yhteystideot löytyvät täältä https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
Kansalliskokolema https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmat/kansalliskokoelma
Varausmaksun voi maksaa vasta varausta noudettaessa. Tämä siksi, että joskus varaukset jäävät tulematta - esim. uutuuskirjan ilmestyminen voi peruuntua tai kirjaston ainoa kappale tuhoutua. Maksu ilmaantuu asiakkaan tietoihin, kun varattu aineisto käsitellään siinä kirjastossa, josta asiakas haluaa sen noutaa. Samalla noutoilmoitus lähtee asiakkaalle.
Kyseisestä onnettomuudesta löytyy tarkka selostus Jaakko Hyvösen teoksesta "Kohtalokkaat lennot 1918-1939 - ilmavoimiemme lentotoiminnassa surmansa saaneet ja laskuvarjolla pelastautuneet" (1987), jonka sivuilla 154-156 tapauksesta kerrotaan.
Lisäksi onnettomuudesta mainitaan muun muassa Pertti J. Halisen teoksessa "Kaakkois-Suomen Kotkanpojat" (1999) sivulla 19.
Hyvösen teos on saatavissa esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista. Molemmat teokset löytyvät myös Maanpuolustuskorkeakoulun kirjaston kokoelmista.
Ystävällisin terveisin,
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto
Hei,Tämä voisi olla Alfonso Araun ohjaama Rakkauden pilvitarha (A walk in the clouds, 2001). Pääosissa mm. Keanu Reeves.https://www.imdb.com/title/tt0114887/
Aivan suoraan tietoa juuri jalasjärveläisistä kirjailijoista ei löytynyt, mutta Seinäjoen maakuntakirjasto pystyy varmaan auttamaan, heillä on kotiseututietoa toimialueeltaan, tässä osoite:
http://www.seinajoki.fi/kirjasto/maakunta.html
Lisäksi löytyi sivusto, johon on listattu kirjailijoita Pohjanmaalta:
http://www.sjk.fi/kirjasto/kirjailijat/index.htm
Kirjastoista löytyy paljon kirjoja, joissa kerrotaan etunimien alkuperistä, merkityksistä ja historiasta. Tällaisia ovat esimerkiksi Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja ja Nimipäivättömien nimipäiväkirja, Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi, Kustaa Vilkunan Etunimet. Harvinaisempia nimiä voi etsiä esim. Juri Nummelinin ja Elina Teerijoen laatimista nimikirjoista (Osma, Ranja, Vilmiina; Aenna, Rosma, Velveena; Eemu, Ukri, Amelie).
Kysy kirjastonhoitaja -palvelun arkistosta löytyy myös paljon vastauksia tällaisiin kysymyksiin. Kysymistäsi nimistä ainakin Ronjan, Jeminan, Aliisan, Helmin ja Jasperin merkitystä ja alkuperää on selvitetty aikaisemmin. Löydät ne hakemalla Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta hakusanoilla etunimet JA nimi.
Kirjastossamme on mm. Pohjonen, Raul: Talonpojan aarteita 1700-1900. Rakkaat vanhat tavarat ym. talonpoikaiskulttuuria ja -antiikkia käsitteleviä teoksia.
Keski-Suomen museossa on kattava valokuva-arkisto ja sieltä varmasti löytyy valokuvia ja ehkä saa myös apua tekniikkakysymyksiin.
