Monissa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa on esim. Jaakko Salavan kirja Backgammon opiksi ja huviksi (kust. Uusityö 1992). Tätä et valitettavasti löydä aiheenmukaisella haulla Plussa-tietokannasta siten että hakusanana on "backgammon", mutta ns. pikahaulla kyllä. Yleensäkin suosittelen pikahaun käyttöä, jollet tiedä aivan täsmällistä kirjan nimeä tai tekijää. Asiasanalla tai pikahakusanalla "pelit" saat hakutulokseksi laajemman valikoiman pelejä käsittelevää kirjallisuutta. Jos haluat tehdä hankintaehdotuksen Helsingin kaupunginkirjastolle, mene sen etusivulle ja klikkaa hakemistoa, josta sitten valitse hakusana "hankintaehdotus".
Mikäli varauksesi eivät vielä ole Roihuvuoressa odottamassa noutoa tai matkalla Roihuvuoreen, voit vaihtaa noutopaikaksi Herttoniemen kirjaston.
Herttoniemen kirjasto avataan 14.5. klo 10.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Herttoniemen_kirjasto
1880-luvulla Euroopan rautatieverkosto oli jo melko kattava. Junamatka Suomesta Pariisiin olisi alkanut käyttämällä Riihimäen ja Venäjän Pietarin välille rakennettua ratalinjaa, joka valmistui 1870. Pietarista matka olisi jatkunut Pietari-Varsova -radalla, joka oli valmistunut 1862. Varsovasta olisi ollut luontevinta matkata mm. Berliiniin ja sieltä Ranskaan. Matkustaminen oli tuohon aikaan hidasta, mutta hyvällä aikataulusuunnittelulla rovastin mainitsema aika olisi saattanut olla mahdollinen.
Verkosta löytyy runsaasti 1800-luvun eurooppalaisia rautatielinjoja kuvaavia karttoja:
https://www.researchgate.net/figure/Railway-maps-of-Europe-1850-1890-an…
https://www.notechmagazine.com/2012/06/the-european-railways-network-18…
Joitakin…
Valitettavasti kukaan tietopalvelun valtakunnalliselta postituslistalta ei tunnistanut runoa tämän pätkän perusteella. Mahtaisiko joku Kysy kirjastonhoitajalta -palstan lukijoista tunnistaa runon? Jos näin onnekkaasti käy, kommenttikentässä sana on vapaa!
Kyseinen kirjanen näyttää olevan hyvin harvinainen. Sitä näyttäisi olevan vain Helsingissä sijaitsevassa Kansalliskirjastossa ja Tampereella sijaitsevassa Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin kirjastossa. Jälkimmäisessä on pelkkä kirja ilman äänilevyä. Soitin kuitenkin SNI:n kirjastoon, ja sieltä kerrottiin, että kirjassa ovat runomuotoiset sanat painettuina.
Valitettavasti kummastakaan kirjastosta ei saa kirjaa lainaan, mutta kirjaa lienee mahdollista lukea jommankumman kirjaston tiloissa. Kansalliskirjastossa on ehkä mahdollista kuunnella myös levyä, jos se on sinulle myös tärkeää. Asiasta kannattaa kysyä etukäteen. Jos haluat tiedustella tarkemmin mahdollisuutta saada kirjaa kaukolainaksi tai kenties kopiona lähikirjastoosi,…
Ei ala. Terminaali-kirjassa on osa painoksesta virheellinen, ja alusta puuttuu sivuja. Jos palautat lainasi kirjaston tiskille ja mainitset virheestä, niin saamme palautettua virheellisen kappaleen kustantajalle. Sinulle voidaan samalla tehdä uusi varaus kirjaan, niin saat koko kirjan luettavaksi.
Suomen aatelisista on tietoa suvuittain ja sukuihin kuuluvista henkilöistä.
Sukujen nimistä ja sukuihin kuuluvista henkilöistä saa tietoa verkkoartikkelista ja painetusta Suomen aateliskalenterista, josta uusin on vuodelta 2016. Aateliskalenterissa on tietoja myöa sukujen henkilöistä.
Aateliskalenterin 2013 mukaan sukuja on seuraavasti:
Ruhtinas = 1
Kreivit = 11
Vapaaherrat = 63
Ritari- ja aatelismiehet = 282
Osaan aatelissukuja ei synny enää uusia jäseniä. Tässä yhteydessä sanotaan, että suku on sammunut.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_aatelissuvuista
Helsingin yliopiston tiedotuslehdessä 1999: 2 s. 13-14 "Standardeja tarvitaan. Iso informaatioalalla"
kerrotaan että ISO:n informaatio- ja dokumentaatioalalla on tekninen komitea, jonka Suomen edustuksesta vastaa Helsingin yliopisto ja Suomen standardoimisliitto,SFS, hoitaa sihteeristön tehtäviä.
Lisätietoja aiheesta on seuraavilla kotisivuilla:
ISO: http://www.iso.ch/infoe/intro.htm
ISO TC46: http://www.iso.ch/meme/TC46.html
Tietohuoltokomitea: http://hul.helsinki.fi/hyk/kt/standardit.html
Ainakin Nokian informaatiopalvelu Oulussa on käynnistänyt laatuprojektia.
Tiedustelemasi elämäkerta: Virtanen, N. P.: Teuvo Pakkala, 1933.
Teoksessa (Kodin suuret klassikot:)Pakkala, Teuvo: Teuvo Pakkala 1./toim. Mervi Kantokorpi, 1987 on 83-sivuinen pienoiselämäkerta kirjailijasta, hänen elämästään ja teoksistaan. Artikkeli on hyvin havainnollinen mielenkiintoisten valokuvien ansiosta. Teosten saatavuuden pääkaupunkiseudulta voit tarkistaa nettiosoitteesta http://www.libplussa.fi
Yleisissä kirjastoissa oleva kansallispukuja käsittelevä aineisto löytyy esim. Oulun kaupunginkirjaston tietokanta Introsta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 asiasanalla kansallispuvut, esim. Lehikoinen Leena-Liisa, Mervi Kurula: Kansallispukuja Suomesta, video Suomalainen kansallispuku : kaiken kansan merkkivaate, Yleisradio, 1996, Paritasku ja punapaita : Pohjois-Suomen kansallispuvut, 1997. (Viitteitä Introsta tuli noin 50.)
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat-sivustossa http://www.makupalat.fi on monia hyödyllisiä linkkejä kansallispukuihin, esim. http://www.craftmuseum.fi/kansallispukukeskus/esitteet.htm .
Linkkejä kansallispukuihin voit katsoa myös linkkikirjastosta
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/Linkkikirjasto/Luokat.…
Uusin julkaistu matrikkeli kuvataiteilijoista on Suomen taiteilijaseuran julkaisema KUVATAITEILIJAT 2004, joka on myös internetissä verkkoaineistona sivulla: http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/ . Joensuun seutukirjastossa kirjaa on vain käsikirjastossa lukusalikäytössä.
Kuvataiteilijat-matrikkelia on olemassa myös aikaisemmilta vuosikymmeniltä. Näistä on lainattavia kappaleita seutukirjastossa.
Suomen taiteilijat ry:n julkaisemaa matrikkelia:
SUOMEN taiteilijat - Finlands konstnärer r.y. 35 vuotta : matrikkeli 2003, on saatavissa myös lainaksi samoin aikaisempia vuosilta 1988 ja 1998.
Helmet e-kirjastosta, kohdasta tietokannat löydät Frank monihaun.
Kokeilin hakusanaa Sargon kaikkiin yliopiston kirjastoihin ja sain tulokseksi paljon englanninkielistä aineistoa.
Esim. Dietrich, Manfried:The Babylonian correspondence of Sargon and Sennacherib / by Manfried Dietrich ; illustrations edited by Julian Reade. löytyy Kaisa-kirjastosta Helsingistä
Helmet löytää vain mainitsemiasi yleisteoksia.
Kirjaasi on tällä hetkellä helmet-järjestelmässä 18 kappaletta. Yksi niistä on valittu uuteen pääkirjastoon Oodiin, sitä ei näe muualta kuin virkailijakoneelta. Lainattavia on siis tällä hetkellä 17 kappaletta, jotka kaikki ovat tällä hetkellä lainassa. Varauksia näyttää tällä hetkellä olevan 43 kappaletta. Kun laskemme nämä tiedot yhteen saamme luvuksi 60, joka kertoo montako ihmistä tällä hetkellä lukee tai odottaa pääsevänsä lukemaan teostasi. Varauksia teokseesi on tehty tasaisesti elokuusta lähtien.
Teoksen niteitä on ilmestymisen jälkeen lainattu Helmetissä n. 50 kertaa ja että niteitä todennäköisesti tullaan hankkimaan vielä lisää.
Hesarin juttu kertoo vain sen, mistä kirjoista on laitettu eniten…
Muutamassa Helmet-kirjastossa on tämä italiaisen ohjaajan Liliana Cavanin elokuva Yöportieeri. Elokuvan ääniraita on englanninkielinen:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1881268__Sy%C3%B6portieeri__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Arvelin ensin, että kyse on valtiosta työnantajana, mutta taidatkin ehkä kysyä koulutehtävistä? Valtio-aiheisia ryhmätöitä ja tehtäviä on kyllä muissakin kouluissa, mutta ne saattavat olla laajuudeltaan ja sisällöltään erilaisia. Opetussuunnitelmassa on mainittu opetukset osat ja päämäärät, mutta ei tehtäviä ja opetustapoja (Opsit löytyvät Opetushallituksen sivulta, aivan alareunasta, https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot).
Jos taas tarkoitat erikoistumislinjoja lukioissa, esimerkiksi Kulosaaren lukiossa on yhteiskunta- ja talouslinja, https://ksyk.fi/hakijalle/. Helsingin kaupungin lukioiden painotuksia voi etsiä kaupungin sivulta, https://www.hel.fi/fi/kasvatus-ja-koulutus/lukiokoulutus.
