Helsingin kaupunginkirjasto ei säilytä Der Spiegeliä pysyvästi, joten vuoden 2003 lehtiä ei enää ole saatavilla.
Selvitimme, että Saksalaisesta kirjastosta löytyvät vanhatkin Der Spiegelin numerot. Kirjasto ei lainaa lehteä, mutta paikan päällä lehteä voi käydä lukemassa tai kopioimassa. Toivottavasti asiallanne ei ole kiire, sillä valitettavasti Saksalainen kirjasto on suljettuna heinäkuun loppuun saakka. Elokuun alusta kirjasto on avoinna ma 10-18, ti-pe 10-16, kuukauden viimeisenä lauantaina 10-15. Kirjastossa voi asioida myös suomeksi.
Saksalaisen kirjaston osoite on Pohjoinen makasiinikatu 7, 00130 Helsinki, puh. 09 - 669 363
HelMet-verkkokirjastossa lehtien varaaminen toimii ikävä kyllä hieman eri tavalla kuin muun aineiston.…
Sähköpostiosoitetta en pysty antamaan, mutta voit ottaa yhteyttä Hannu Salaman kustantajaan, joka on Otava, ja lähettää kirjailijalle postia sitä kautta.
http://www.otava.fi/etusivu/
Valitettavasti näyttäisi siltä, ettei kappaleen nuotteja ja sanoja ole julkaistu missään. Viola-tietokannassa osoitteessa https://finna.fi ainoa viittaus on Reijo Frankin levyyn, eikä muistakaan tutkimustani tietokannoista löytynyt tietoa, että kappaletta olisi julkaistu painettuna.
Jyväskylän seudulle ei mihinkään kirjastoon valitettavasti tule Opas-Guide -lehteä. Haaga-instituuttiin Helsinkiin lehti tulee, ja voimme pyytää artikkelikopioita sieltä kaukopalvelumme kautta.
Voit toki tiedustella lehteä suoraan Suomen opasliitosta ks. http://www.suomenopasliitto.fi/ .
Valitettavasti en ole löytänyt tietoa puriinista ja maissioluesta. Kuten Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun aikaisemmasta vastauksesta käy ilmi, esimerkiksi kihtipotilaita kehotetaan välttää kaikkia oluita niiden korkeiden puriinipitoisuuksien takia, eikä poikkeuksia mainita.
Linkki vastaukseen https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-tekee-oluesta-erityisen-huonon
Wennervirran toimittama Suomen taiteen vuosikirja vuodelta 1942 sisältää artikkelin Ellen Teslefistä. Se löytyy Pasilan kirjavarastosta ja sen voi tilata normaalisti Helmet-lähikirjastoosi. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1103453__SThesleff%2C%20Ellen.__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetfields%3Asubject%3Asubject%3AAihe%3A%3A__P1%2C34__O-date__X0?lang=fin&suite=cobalt
Toki Ellen Teslefistä on kirjoitettu lukuisia muitakin elämäkertoja. Ne löydät Helme-haulla Teslef, Ellen ja rajaamalla aiheeseen ja kirjoihin. https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SThesleff%2C%20Ellen.__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetfields%3Asubject%3Asubject%3AAihe%3A%3A__O-date__X0?lang=fin&…
Hei!
Olisikohan ensimmäisen kappaleen esittäjä pälkäneläinen Aimo Kokkola? Hänen tuotannostaan löytyy levy Nyt huudan eläköön ja sieltä kappale Jatsia ja Emmaa. Levy on omakustanne, eikä sitä löydy Ylöjärven kirjaston kokoelmista. Tämän vuoksi en pysty varmistamaan, olisiko se mahdollisesti tiedustelemasi kappale. Toisen kappaleen nimestä ja esittäjästä ei meillä ole tietoa. Jos haluat, voimme laittaa kysymyksen laajempaan jakoon, jolloin muutkin kirjastot kuin Ylöjärven kirjasto voivat vastata siihen.
Kävimme kollegan kanssa läpi Yrjö Jylhän Runon purren ja nettitietona teoksen Veri ja kulta. Näistä ei löytynyt Thomas Grayn Epitafia. Ainoa löytämämme oli todella tuo Tuhat laulujen vuotta (WSOY, 1957), jossa on Jylhän ja Aale Tynnin suomennos sivulla 225.
Liikennevaloissa näkyvä pieni valkoinen valopiste on joukkoliikenteen liikennevaloetuuksiin viittaava merkkivalo.
Valopilkkuun ei tarvitse tavallisen autoilijan tai jalankulkijan kiinnittää mitään huomiota, koska se antaa tietoa joukkoliikenteen kuljettajille sekä huoltohenkilökunnalle.
Kyseinen merkkivalo esimerkiksi ilmoittaa raitiovaunun tai linja-auton kuljettajalle, että hänen liikennevälineensä on havaittu ja että sen kulkeminen risteyksestä vaikuttaa vihreän valon kestoon.
Joukkoliikenne-etuuksien ilmaisemisessa ja kontrolloimisessa on käytetty valkoisen merkkivalon lisäksi aikaisemmin erilaisia valomajakoita esimerkiksi raitiovaunujen liikennevaloetuuksissa.
Lähteet:
https://yle.fi/a/3-7043153
http://www.liikennevalot.info/…
Hei,Tämä taitaa olla Solveig Torvikin Äitien veren perintö (Minerva, 2008).Tässä linkki Kirjasampoon kirjan tietoihin: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_12387
Eduskunnan juhlamenotyöryhmä esitti vuonna 2000 muutoksia istumajärjestykseen valtiopäiväjumalanpalveluksessa. Uudempaa tietoa ei löytynyt, mutta sekä entisen että ehdotettujen istumajärjestysten mukaan istumajärjestyksessä vain nykyisen ja entisten presidenttien puolisot on merkitty istumaan presidenttipuolisonsa viereen. Hallitus istuu omalla paikallaan ja ministerien puolisot heistä erillään yhtenä ryhmänä. Kansanedustajilla on oma paikkansa. Muiden kansaedustajien kuin hallituksessa olevien puolisoilla ei ole määrättyä paikkaa, ehkä heitä ei kutsuta mukaan lainkaan. Tietoa istumajärjestyksestä löytyy muistion liitteestä:
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw.cgi/trip/?${APPL}=erekj&${BASE}=erekj&${THWIDS}=0.6/…
Mainitsemasi kyllä kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin. Koska kirjat ovat jo vähän vanhempia, kirjoja ei ole joka kirjastossa. Kirjat kuluvat. Helmet-tietokantaa on päivitetty viime päivinä ja siinä on ollut siksi pieni toimintakatkoja. Nämä toimintakatkot ovat ehkä syynä siihen, että kirjat eivät ole löytyneet.
Missä lintuset laulaa -kirjaa näyttää Helmetin mukaan olevan hyllyssä ainakin Pasilan kirjavarastossa sekä Kallion, Munkkiniemen, Itäkeskuksen, Puistolan, Käpylän, Soukan ja Tikkurilan kirjastoissa. Osa kirjoista on yhteisniteitä, joissa on toisena osana on Johannes vain -kirja.
Neito kulkee vetten päällä -kirjaa näyttää olevan hyllyssä Pasilan varastossa sekä Hakunilan, Kannelmäen, Etelä-Haagan, Käpylän, Pukinmäen, Töölön,…
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy mm. seuraavat teokset, jotka sisältävät tietoa jalkajousesta:
Hyytinen Timo, Arma fennica 4 : Suuri jousikirja (1990)
Aaltonen Turkka, Vanhat hyvät erätaidot (1997)
Fadala Sam, Traditional archery (1999)
Virta Veikko, Jousen ja jänteen valmistus ja huolto (1995)
Ase miestä myöten : näyttely Turun linnassa (2005)
Wilkinson-Lathman Robert, Phaidon guide to antique weapons and armour (1981)
Crossbows (1987)
Wills Chuck, Maailman aseet : kivikirveestä konepistooliin (2007)
Virtanen Matti, Vanhoja aseita Suomen metsästysmuseon kokoelmista (1994)
Hyytinen Timo, Metsästäjän asekirja (2001)
Turun maakuntamuseon käsikirjaston kokoelmasta löytyy seuraavat jalkajousta käsittelevät teokset:
Soar, Hugh D.H.,…
Kansalaisaloitteiden taustaa on selvitetty tällä sivustolla https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/eduskunnan_tehtavat/lak…
Muiden maiden kansalaisaloitteista on tehty selvitys Hallituksen esityksessä HE 46/2011 https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/he_46+201…
Kansalaisaloitteet M 10/2013 (avioliittolaki ym muuttaminen) https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaA…
sekä KAA 3/2016 vp (Äitiyslaki) https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/…
ovat johtaneet säädöksiin.
Lisätietoa kansalaisaloitteista löytyy vielä verkossa olevista julkaisuista:
Kansalaisaloitemenettely : Kansalaisaloitetyöryhmän mietintö https://…
Hei,
Onosato Daiki on sumopainissa suhteellisen uusi tulokas. Sumopainissa hiusten asettelulla on pitkät perinteet. Sumopainijoiden hiusten pituus ja kampaus liittyvät heidän arvoonsa ja asemaansa sumopainihierarkiassa. Alempiarvoisilla painijoilla ei välttämättä ole vielä tarpeeksi pitkiä hiuksia tai heidän ei odoteta käyttävän monimutkaisempia kampauksia. Korkeampiarvoisilla painijoilla on yleensä pidemmät hiukset ja he voivat kunnioittaa perinteitä käyttämällä monimutkaisempia hiustyylejä.
Onosaton hiukset ovat erilaiset, sillä ne eivät ole vielä tarpeeksi pitkät sumopaininutturaan eli topknotiin.
Lähteet:
Ōnosato Daiki - Wikipedia
Chonmage | Sumowrestling Wiki | Fandom
Selailin läpi useita eläinsatukirjoja, mutta tällaista ei niistä löytynyt. "Suomen myyttiset linnut" (Minerva 2015) ei myöskään sisältänyt varista ja pöllöä/huuhkajaa käsitelleissä artikkeleissa tällaiseen viittaavaa.Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen sadun tai tarinan? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Olisikohan etsimäsi sarjakuva Mafalda? Tämä sarjakuva ilmestyi Uudenkaupungin Sanomissa ainakin alkuvuonna 1991. Tekijä on nimimerkki Quino (=Joaquin Salvador Lavado). Alunperin ko. sarjakuvia on julkaistu argentiinalaisissa aikakauslehdissä El Mundo ja Cordoba...) Suomeksi sarjakuva-albumit ovat ilmestyneet Jalavan kustantamina erilaisina versioina vuosina 1971-2002: Mafalda 1, Mafalda 2 ja Mafalda 3.
Artturi Leinosesta löytyy tietoa useista kirjoista, tässä muutamia: 3-osainen muistelmateos (Maalaispojan matkaanlähtö, Kohtalo miestä kuljettaa, Vuosikymmenten valinkauhassa), Isänmaan asialla: Artturi Leinosen elämäntyön piirteitä ja Rantoja, Waldemar: Eteläpohjalaisia kirjailijoita. Näiden
kirjojen saatavuuden kirjastoissa voit tarkistaa esim. Monihaku-palvelusta http://www.kirjastot.fi/monihaku/index.html tai yleisten kirjastojen aineistotietokannoista, jotka löytyvät mm. sivulta http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/tietokannat.htm . Myös artikkelitietokannoista (esim. Kati) löytyy häntä koskevia artikkeleita.
Leinosen runoa 'Isät' oli hankalampi jäljittää. Sitä ei löytynyt Leinosen Kootut teokset osasta IX, johon on koottu hänen…
