Jonas Carlstedt nimitettiin Loviisan pormestariksi 16.11.1789 ja hän astui virkaan vuoden 1790 alussa. Carlstedt hoiti tehtävää kuolemaansa (22.2.1809) saakka.
Lähteet:
Gabriel Nikander, Lovisa stads historia. I, 1745-1808
Gabriel Nikander, Lovisa stads historia. II, 1808-1855
Kansallisikirjaston Finna-tietokannassa tästä Jarno Pasman säveltämästä ja Kale Puontin sanoittamasta laulusta on vain äänitetiedot, eli nuottina Haaveet kantaa -kappaletta ei ole julkaistu.
Laulun sointuja voi kuitenkin tutkia ChordU-sovelluksessa.
Kappaleen tiedot Kansalliskirjaston Finnassa.
Ainakin Helsingin Oodissa (2.krs) on varattavissa kampasidontalaite.
Tarkemmat tiedot eri kierrekokovaihtoehdoista löytyy täältä:
Kampasidontalaite - Varaamo (hel.fi)
Varauskalenteri on aika tyhjä, joten varmaan laitteelle pääsee ihan jonottamallakin paikan päällä.
Etsin sanoja Kielitoimiston sanakirjasta. Harjas on sen mukaan pitkä, kankea karva, https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/harjas?searchMode=all
Etymologisesta sanakirjassa harjas yhdistetään hevosen harjaan, myös sian kanrkeaan karvaan, https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=article&etym_id=E…. Suomen murteiden sanakirjassa mainitaan, että sitä käytetään myös hiuksista, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_f3eed0011febd02b02c…
Näin se vaikuttaisi ehkä liittyvän lasten hiuksiin.
Vaaluja ei valitettavasti löytynyt meidän lähteistämme.
Kannattaa kääntyä Kielitoimiston puoleen, Kielitoimiston kieli- ja nimineuvonta, https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta
Parhaiten saat tietoa erilaisten soitinten, myös kontrabasson, historiasta alan kirjoista. Helsingin kaupunginkirjastossa soitinten historiaa käsittelevät kirjat löytyvät hyllyluokasta 786 eteenpäin. Voit siis mennä suoraan kirjaston hyllylle tai sitten tehdä haun aineistotietokannasta, joko netissä tai kirjastossa. Tee asiasanahaku kun haet aineistoa jostain aiheesta. Tässä tapauksessa käypiä sanoja ovat SOITTIMET ja HISTORIA. Näin löytyy mm. Kruckenberg, Sven: Sinfoniaorkesteri ja sen soittimet ja The Encyclopedia of Musical Instruments ja Baines, Anthony: The Oxford companion to musical instruments. Näissä kaikissa kirjoissa on niin historiaa kuin kuviakin kyseisestä soittimesta.
Internetistä löysin yhden suomenkielisen sivun jossa…
Ilmeisesti silmissäsi vilahti Kallion kirjaston Sateenkaarihyllyä esittelevä juttu, joka on otsikoitu Sateenkaarikirjasto. Kyseessä on siis Kallion kirjastossa sijaitseva hylly, johon on koottu sukupuolivähemmistöihin liittyvää kauno- ja tietokirjallisuutta, sarjakuvia ja elokuvia. Hyllyn aineisto on erikoiskokoelma, jonka kappaleita ei voi varata tai uusia. Sateenkaarihyllyn teokset löydät HelMet-aineistohaulla hakusanalla "sateenkaarihylly". Hakutuloksesta näet, missä muissa kirjastoissa kyseisiä teoksia on ja voit tehdä niistä varauksia.
Alla olevasta linkistä voit lukea lisää Kallion kirjaston Sateenkaarihyllystä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kallion_kirjasto/Kalli…
Osoitteen http://www.officialtomwaits.com/frame/tour.htm tietojen mukaan
Waits kävi toukokuussa 1976 kyllä Euroopassa, mutta mainintoja Suomesta ei
ole. Myöskään toukokuun Helsingin Sanomissa eikä vuoden 1976 Musa ja
Soundi -lehdissä puhuta Waitsin esiintymisestä Suomessa.
Jukka Kuoppamäen suomennosta Fiilikseen Joseph C. Garlandin sävellyksestä In the mood ei ole julkaistu nuottina, joten ainoa mahdollisuus saada sen sanat talteen on kuunnella kappale levyltä. Ainoa tunnettu levytys on yhtyeen Mirumaru samannimisellä albumilla vuodelta 1977 (Scandia SLP640). Sitä ei valitettavasti näytä olevan yleisten kirjastojen kokoelmissa, joten ainoa mahdollisuus kuunnella sitä on varata aika joko Kansalliskirjaston musiikkikirjastosta (+358 (0)2941 21611, kk-musiikki@helsinki.fi) tai Musiikkiarkistosta, joiden kokoelmissa levy on.
Heikki Poroila
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi kyseisen laulun/runon! Ilmoitamme, mikäli vain saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Sähköavusteisten pyörien avustosnopeuden rajoitus perustuu EU-direktiiviin 2002/24/EC ja koskee siis kaikkia EU-maita. Kansallisella lainsäädännöllä voidaan rajoitus säätää tiukemmaksikin, mutta tuo 25 km/h on yläraja. Esimerkiksi Yhdysvalloissa rajoitus on 20 mailia tunnissa eli noin 32,2 km/h.
EU-direktiivin teksti Kaksi- ja kolmipyöräiset moottoriajoneuvot: tyyppihyväksyntämenettely:
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/fi/LSU/?uri=CELEX:32002L0024
Kootusti tietoa sähköpyöriä koskevasta säätelystä eri Euroopan maissa:
https://www.welovecycling.com/wide/2022/01/20/what-you-need-to-know-before-riding-an-e-bike-in-europe/
Sarjaan kuuluvat Hedvigin ja Desiréen (1.) sekä Kunniattoman miehen (4.) lisäksi Olisi pitänyt unohtaa (2.), Ursula Kastellporten (3.) sekä Kahlittu ja vapaa (5.).
Tarkoitatkohan mahdollisesti Lasipalatsin Kohtaamispaikkaa, sieltä saa tietoteknistä apua. Netissä on tietoa kohtaamispaikasta osoitteessa . Kohtaamispaikka löytyy myös "googlaamalla". Seuraa esittelytekstiä:
Lasipalatsissa, entisen Kirjakaapelin tiloissa avautui kesäkuun alussa neuvontapiste Kohtaamispaikka@Lasipalatsi.
Sieltä kadunmies voi hakea apua tietotekniikan laitteisiin liittyviin ongelmiin.
Esimerkiksi jos internetin, mobiilipalvelujen tai digi-tv:n kanssa ei ymmärrys riitä, voi nousta portaat Sokosta vastapäätä Lasipalatsin toiseen kerrokseen ja pyytää apua.
Kohtaamispaikka on Helsingin kaupunginkirjaston hallinnoima, ja siellä on neuvontatiskillä kaupunginkirjastosta ainakin yksi henkilö aina paikalla.
Hän ei kuitenkaan ole…
Tarkoitat varmaankin Naxos Music Library- tietokantaa, jossa voit kuunnella etäkäyttöisesti 1,2 miljoonaa kappaletta. Kirjautumiseen tarvitset vain oman kirjastokortista löytyvän kortin numeron.
Naxoksen löydät Turun kaupunginkirjaston Tietokannat-sivulta Taide, kirjallisuus ja musiikki -osiosta:
http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=106404
Naxos Music Libraryn lisäksi Naxos tarjoaa Video Library palvelun, josta voit tarkastella yli 1500 taide-musiikkia koskevaa videota.
Tietokanta toimii kaikilla Vaski-kirjastojen korteilla.
Vanhoja Tallinnan puhelinnumeroita on ainakin kirjassa:
Adolf Richters Baltische Verhehrs- und Adresbücher. Bd 3 : Estland. Riga, Selbstverlag des Herausgebers, 1913.
Kirja on löydettävissä ainakin Viron kansalliskirjastossa:
http://www.nlib.ee/en/libraries/index.php
sekä Tarton yliopiston kirjastossa sekä Eesti Kirjandusmuuseumin kirjastossa Tartossa.
Sijaintitietoja voi etsiä Ester-tietokannasta:
http://www.ester.ee/search~S1.
Ester-tietokannasta löytyvät myös seuraavat kirjat:
Список абонентов Ревельской правительственной телефонной сети на ... год
Ilmunud Ревель, [1911-1917] (Ревель : Фельсберг и А. Тетерман
Eesti Wabariigi telefoni wõrgu abonentide nimekiri. Tallinn,1920.
Jos sinun ei ole mahdollista matkustaa Tallinnaan, voit…
Vakiintunutta suomennosta käsitteelle ei ole. Sen voi kääntää “hitaaksi elokuvaksi”.
Akateemisessa tekstissä kannattaa laittaa englanninkielinen sanapari ensimmäisen suomenkielisen maininnan perään sulkeisiin.
Lähde:
Jaakko Seppälä (elokuva- ja televisiotutkimuksen dosentti, Helsingin yliopisto)
Kirjailijatiedon täydentämiseen löytyy oma lomake, jonka pohjalta tietoja päivitetään Kirjasammon toimituksessa. Se löytyy täältä, https://www.kirjasampo.fi/fi/kirjailijatietolomake
Hei,
Suora vastaus kysymykseesi ei löydy, mutta ehkä voit ehkä saada joku tieto näistä lähteistä:
Maarakennustekniikka
Hartikainen, Olli-Pekka
https://helle.finna.fi/Record/helle.1444772
Hullujusseja ja pillareita : maanrakennuskoneita Pohjolassa 1900-1980
Hiittu, Matti ; Hiittu, Mikko
https://helle.finna.fi/Record/helle.540638
Lapiolinjalla : työttömät pakkotöissä 1948-1971
Nenonen, Marko
https://helle.finna.fi/Record/helle.411412
Pikkasen samasta aiheesta keskusteluketju ww.tiede.fi -sivulla.
https://www.tiede.fi/keskustelu/4002117/ketju/kaivinkone_vastaa_x_lapiomiesta
Englanniksi selitetty mitä miesvoimalla on tarkoitettu hevosvoimana. Koneiden teho mitataan usein…
Etsin kyseisen tekijän kirjoja Fennica-, Finnbooks-, Global books in print- ja Linda-tietokannoista, mutta en löytänyt häneltä mitään teoksia. Tarkistin myös Suomalaisen kirjakaupan ja Akateemisen kirjakaupan kotisivuilta. Nähtävästi häneltä ei ole ilmestynyt tästä kirjasta suomennosta.
