Hei,
ilmeisesti kirjaa ei ole muille kielille käännetty, ainakaan sitä ei tekijöiden nimellä löydy.
Konrad Most on kuitenkin julkaissut 1910 kirjan, joka on englantilaiselta nimeltään Training Dogs: A Manual. Tästä on olemassa ainakin italiankielinen käännös; L'addestramento del cane con particolare considerazione del cane poliziotto e da difesa individualmente e senza punizioni.
Kysymäsi kansanlaulu on suomennettu nimellä Kuu kun yllä vartioitsee. Tekstin käännöksestä vastaa Aale Tynni.
Käännös löytyy ainakin nuottijulkaisusta Rouva Satakieli (WSOY 1985), joka sisältää käännöksiä keski- ja eteläeurooppalaisista kansalauluista. Teoksesta löytyvät suomen- ja alkukieliset sanat, melodia ja sointumerkit.
Stetl tai shtetl on juutalainen pikkukaupunki, jollaisia oli Itä- ja Keski-Euroopassa ennen holokaustia. (Wikipedia)
Tietokirjallisuutta:
Encyclopedia of Jewish history : 1986. 91.13 Sisältää luvun The Community as the framework of Jewish life, s.94-95.
Chagall, Bella. Palavat sydämet / 1986. 99.1 Bella Chagall kertoo muistelmissaan lapsuudestaan Vitebskissä Valko-Venäjällä.
Gitelman, Zvi. A Century of ambivalence : 1988. 97.1 Sisältää luvun Ruination and reconstruction of the shtetlekh, s 122-132.
Hoffman, Eva: Shtetl : the history of a small town and an extinguished world, London 1999.
Johnsson, Peter. Puola : 2004. 97.3 Kirjassa on luku Puolan juutalaiset – juutalaisten Puola.
Juutalainen kulttuuri / 1998. 98.114|49 Shtetl on mainittu…
Kansalaisen käsikirjasta www.opas.vn.fi löytyy hakusanalla työttömyysturva useampia aiheeseen liittyviä sivuja. Esimerkiksi osoitteessa http://www.vn.fi/stm/suomi/vao/tty/tt-sivu.htm. Kelan sivuilla
http://www.kela.fi kannattaa varmaan myös käydä. Kirjoja aiheesta voit etsiä kirjaston Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi. Asiasanalla työttömyysturva löytyy useita teoksia uutuusjärjestyksessä. Saatavuustiedoista näet missä kirjastoissa teokset ovat paikalla. Kirjastossa voit myös pyytää artikkelihaun aiheesta.
YouTubeen ladattua videota ei voi korvata toisella videolla siten, että videon linkki, kommentit ja katsontakerrat säilyvät. YouTube-ohjeissa on kuitenkin ehdotuksia muista tavoista, joilla palveluun ladattua videota voi muokata.
https://support.google.com/youtube/answer/55770?hl=fi
Kariston verkkokaupan kautta voi ostaa ainakin Anni Polvan Tiina-kirjoja:
https://www.karisto.fi/sivu/kirjailijat/polva-anni
Antikvariaatti.net-portaalin kautta löytyy myös hänen kirjojaan:
https://www.antikvariaatti.net/kirjat?q.type=1&q.category=&q.seller=&q.language=&q=polva+anni&sort=newest&offset=60
Poliisin ajoneuvoista on yleisölle suunnattua tietoa Poliisin sivulla, https://poliisi.fi/ajoneuvot. Siellä ei puhuta tehoista mitään, ehkä tarkoituksella. Poliisiammattikorkeakoulun kirjastosta, https://polamk.fi/kirjasto, kerrottiin, että "Maijat" on ihan vakiotehoisia. Uusissa maijoissa tehoja on Vw T6.1 110kw (etuveto) ja koira-autoissa (4x4) on 146kw, Mersu Vito 120kw.
Kysy kirjastonhoitajalta-palvelussa on kysytty aiemmin Birgitta-nimen taustaa. Voisi olettaa, että Birgitte on samaa perua. Aiemmassa vastauksessa kerrotaan näin: Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan nimi Birgitta on ruotsalainen muunnos muinaiskelttiläisen tulenjumalattaren latinalaistetusta nimestä Brigantia (iirin kielen Brigit), joka tarkoittaa "korkeaa, korotettua". Birgitta-nimen monisataavuotiseen suosioon on vaikuttanut 1300-luvulla elänyt Vadstenan luostarin perustaja Birgitta, joka julistettiin pyhimykseksi 7.10.1391 ja kyseistä päivää on siitä saakka vietetty Pyhän Birgitan päivänä. Birgitta-nimen tunnetuimpia muunnoksia suomen kielessä ovat muun muassa Piritta, Pirjo ja Pirkko.
Hei!
Tampereen kaupunginkirjastossa on käytettävissä erilaisia viitetietokantoja, joiden avulla voi hakea tietoa aiheestasi. Lehtiartikkeleiden viitetietokannasta Artosta löytyi joitakin lehtiartikkeleita, jotka voisivat olla sopivia. Kannattaa myös kokeilla Aleksia (toinen lehtiartikkelitietokanta) sekä Lindaa, joka on tieteellisten kirjastojen yhteistietokanta ja sieltäkin löytyi joitakin sopivan tuntuisia viitteitä, mutta osa oli englanninkielisiä. UKK-Instituutin kirjastossa on myös ko. aiheesta artikkeleita, mutta ne näyttivät suurimmaksi osaksi olevan englanninkielisiä. Verkko-osoitteessa http://www.pellervo.fi/pellervo/2_y00/omal.htm on pieni artikkeli, jossa viitataan tiettyihin hormoneihin ja urheilusuoritukseen. Helsingissä on…
Voit etsiä tietoja Raija Orasesta netistä esim. Googlen kautta http://www.google.fi/ kirjoittamalla hakusanaksi "raija oranen". Kirjailijan kustantaja on Gummerus. Kustantajan antamia tietoja voit lukea osoitteesta http://www.gummerus.fi/
BTJ Kirjastopalvelun julkaisemissa teoksissa Kotimaisia nykykertojia (1997) ja Kotimaisia naisviihteen taitajia (1999) on lyhyehköt artikkelit Orasesta.
Lähetin kysymyksesi Helsingin kaupunginmuseoon sekä Arkkitehtuurimuseoon, mutta sieltä ei ole vielä tullut vastausta.
Muista käytettävissä olevista lähteistä, kuten Helsingin Sanomien Aikakoneessa olevista artikkeleista, ei löytynyt vahvistusta sille, että katto olisi varta vasten suunniteltu ilmalaivalle.
Talon piirustukset teki Lars Sonck ja se valmistui kahdessa vaiheessa vuosina 1924 ja 1929. Kirjasta Herrasväen ja työläisten kaupunki käy ilmi, että Arenan kaltaisen, korttelinkokoisen asuin- ja liiketalon rakentaminen oli aikanaan suurisuuntainen hanke. Ehkä tieto siitä, että näin valtavan rakennuksen katolle mahtuisi myös ilmalaiva, on saanut ihmiset ajattelemaan, että tämä on ollut tarkoitus alunperinkin.
Yle…
Lahjoituksina otamme vastaan hyväkuntoisia kirjoja, joille on kysyntää. Lähinnä uutuuksia, joista on pitkät varausjonot tai klassikoita, jos niitä ei ole omassa kokoelmassamme enää riittävästi. Huonokuntoista aineistoa poistetaan jatkuvasti, joten joskus tarvetta saattaa olla vähän vanhemmallekin aineistolle.
Muutamissa kirjastoissa on lisäksi kirjakierrätyshylly tai -kärry, johon asiakkaat voivat tuoda pieniä määriä kirjoja muille asiakkaille. Kirjastot, joissa on kierrätyshylly löytää Helmet sivuilta tätä polkua pitkin: Helmet > Kirjastot ja palvelut > Näytä kirjastot joissa on (pudotusvalikko)...kirjakierrätyspiste
Vaasan kaupunginkirjastossa on kysymäsi elokuva lainattavissa. Kirjastoautossa on Maija Poppanen videona, ja se on tällä hetkellä paikalla. Lastenosastolla on ko. elokuva DVD:nä, se on tällähetkellä lainassa. Voit tehdä varauksen verkkokirjaston kautta tai soittaa lastenosastolle ja pyytää heitä varaamaan teoksen/hakemaan sen kirjastoautosta, puh nro on 3253545.
Ikävä kyllä kirjaa ei ole tunnistettu. Olen kysellyt asiaa kirjastojen valtakunnallisen sähköpostilistan kautta. Jos sitä kautta löytyy tietoa, ilmoitan sinulle. Tai tunnistaisiko joku lukijoista kirjan?
Tätä Puutarha-lehden numeroa (Puutarha 1956:3) ei löydy oman kirjastomme kokoelmista. Voitte kuitenkin saada kaukolainana kauttamme paperikopion kyseisestä artikkelista.
Arna Ranckenista on vaikeaa löytää tietoa. Hänestä on kirjoitettu hyvin vähän. Käsikirjastossa olevasta taiteilijamatrikkelista löytyi pienet tiedot, jotka voin kirjoittaa tähän:
Rancken, Arna Maria, taidemaalari ja -graafikko. -s. 16.12.1901 Helsinki. Vanht kaupp. Edvin Etholén ja Olga Sjöblom. Puol. Gunnar Rancken. Teoksia ensi kerran näytt. Tre 1947. Osall. kotim. näytt.: SKjL:n näytt. 57, 58, 63, 68, 69, 70. Pohjal. TL:n j. 68-. Asuinpaikka Tre.
Aamulehden artikkelitietokannasta löytyi Arna Ranckenista yksi artikkeli, joka kertoi Ruovedellä olleesta taidenäyttelystä kesällä 1996. Artikkelista löytää nimiä ja yhdistyksiä, (esim. taiteilijan poika Osmo Sjöblom tai Ruoveden taideyhdistys) joiden kautta saattaa saada lisätietoa. Siinä on…
