Pälsi on varsin harvinainen sukunimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Suomen väestötietojärjestelmään on rekisteröity 69 Pälsi-sukunimistä. Heistä se on nykyisenä nimenä 27 henkilöllä, entisenä nimenä 10:llä ja jo kuolleilla se on ollut 32 henkilöllä:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L…
Mm. suomalaisen muinaistutkimuksen ja kansatieteen monitoimimies Sakari Pälsi lienee nimen tunnetuin haltia. Kenties nimen harvinaisuuteen liittyen sitä ei mainita sukunimioppaissa tai muissakaan kirjaston käytössä olevissa lähteissä. Nimi ei myöskään esiinny paikannimenä tai suomalaisena yleiskielen sanana. Siksi emme valitettavasti voi antaa siitä tietojakaan.
Jean-Jacques Rousseaun teoksesta Émile ou de l'éducation (1762) on olemassa vain Jalmari Hahlin suomennos vuodelta 1905.
Tässä alkuperäinen teksti kyseisestä kohdasta:
"Voulez-vous dégager les plaisirs de leurs peines, ôtez-en l'exclusion : plus vous les laisserez communs aux hommes, plus vous les goûterez toujours purs."
Hahl suomensi sen näin:
"(Jos tahdotte vapauttaa huvinne hankaluuksista), niin älkää pitäkö niitä yksinomaan itseänne varten. Kuta enemmän niistä nautitte yhdessä muiden ihmisten kanssa, sitä puhtaampi on nautintonne oleva."
http://classiques.uqac.ca/classiques/Rousseau_jj/emile/emile.html
https://archive.org/stream/JeanJacquesRousseauAllanBloomEmileOrOnEducat…
https://finna.fi
Rousseau, Jean Jacques: Émile eli…
Alla on muutama pienten lasten kirja, joissa käsitellään sisaruksen sairastumista. Kun pupusisko sairastui -kirja on luettavissa myös pdf-muodossa:
http://www.erityinensisaruus.fi/Lis%C3%A4%C3%A4-aiheesta/Lasten-kirjoja
http://www.erityinensisaruus.fi/application/files/4615/1204/8619/Kun_Pupusisko_Sairastui_aukeamavedos.pdf
- Kun pupusisko sairastui / Pirja Kiema ; kuvitus: Tea Ikonen
- Suden lahja / Ilona Tomi ; kuvat: Anna-Liisa Tarvainen
- Miina ja Manu ensiavussa / teksti: Tuula Puranen ; kuvitus: Kristian Huitula
Ekirjaston toimittaja vastaa näin: Mikäli teos on jo jollain palvelimella, ja se on vapaasti käytettävissä, se voidaan linkittää eKirjastoon.
Mikäli teos ei ole millään palvelimella, niin periaatteessa se voitaisiin viedä Digiin (https://digi.kirjastot.fi) ja sieltä sitten linkittää eKirjastoon. Tämä on kuitenkin vähän sellainen "paikkausratkaisu", koska tällaisille vapaasti käytettäville teoksille ei ole olemassa mitään yhteistä.
Selkein ratkaisu voisi siis olla se, että teos tulee välittäjän kautta eli että tekijät tarjoavat teoksen Ellibsin ja Biblion kautta tarjottavaksi. Varsinkin, jos teoksen käyttöön liittyy jotain rajoituksia, niin silloin erityisesti Ellibsin ja Biblion kautta.
Valtiopäiväjärjestyksessä vuodelta 1928 säädettiin 5. luvussa Asiain käsittely täysistunnossa ja suuressa valiokunnassa.
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1928/19280007#Lidm45237816683808
Vuonna 1990 Suuren valiokunnan rooli muuttui, tällä hallituksen esityksellä 89/1990.
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/he_89+199…
EU-jäsenyyden myötä Suuren valiokunnan rooli muuttui; siitä tuli eduskunnan EU-asiain valiokunta.
Eduskunnan työjärjestys 17.12.1999/40 v. 2000
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000040
Lisätietoja Suuren valiokunnan historiallisesta roolista löytää Jaakko Nousiaisen artikkelista: Jaakko Nousiainen: ”Valiokuntalaitos, suuri valiokunta,…
Vaikka oletkin löytänyt erilaisia nettisivuja, listaan silti vielä muutaman sivun:
Marja-Liisa Heino Kirjasammossa
Marja-Liisa Heinon kotisivu
Dekkarinetti
Näiltä sivuilta löydät tiedot hänen kaikista kirjoistaan, palkinnoista ja elämänkulusta. Sivut ovat varsin luotettavia.
Jos haluat kysyä hänen yhteystietojaan voit kysyä niitä kustantajalta:
Kustannus-Mäkelä
Puh. (09) 2257 995
Sähköpostit
makela@kustannusmakela.fi
Marja-Liisa Heinon kirjoista on julkaistu kirjallisuusarvosteluja eri lehdissä. Näitä vanhempia lehtiä voit kysyä kirjastostasi.
Kiltin tytön karski rikosromaani : Marja-Liisa Heinon esikoiskirja syntyi tutkimusten tuloksena / Helsingin Sanomat 2006-02-21 (Enkelimies)
Vankilakundin…
Kotimaisten kielten keskuksen sanakirjojen mukaan tuo voi tarkoittaa joko "onpa suuri puola" tai "onpa huono puola"verbi ruohtie voi tarkoittaa uskaltaa, rohjeta kehdata" ja rouhin taas on nimitys kerran harjatulle pellavalle tai hampulle eli melko karkea kuitu. Linkki sanakirjahakuun.Puola taas voi olla joko marja tai vaikkapa kankaankudonnassa käytettävä lankarulla. Linkki sanakirjahakuun.
Kyseessä voi olla jokin versio klassikkosadusta Maalaishiiri ja kaupunkilaishiiri, esimerkiksi Tammen Kultainen kirja. Hanhiemon satuaarteessa maalaishiiri juoksentelee kyllä kaupunkilaisserkkunsa kanssa pöydillä yms., mutta oleellista kirjassa on opetus: "Kyllä maalla on mukavaa". Samoin sadun versiossa kokoelmassa Maailman kauneimmat eläinsadut. Tämä satu löytyy myös Aisopoksen saduista.
Jääkaapissa seikkailee ja luumupurkkiin kaatuu hiiri nimeltä Stuart Little. Tämä E. B. Whiten kirja on kyllä suomennettu vasta vuonna 2000, vaikka alkuperäinen, amerikkalainen teos on ilmestynyt jo vuonna 1945.
Kirjasta on tehty myös elokuva vuonna 1999: Stuart Little - pieni suuri hiiri.
Pääkaupunkiseudun yhteisestä Plussa-aineistohausta löytyy muutamia englanninkielisiä neuvotteluoppaita, muun muassa seuraavat: Hindle, Tim: Managing meetings, London, 1998; Baguley, Phil: Effective communication for modern business, London, 1994. Lisäksi hyötyä voi olla vaikkapa seuraavista englannin oppikirjoista: Sweeney, Simon: English for business communication, Cambridge, 1997; Working English - meetings and negotiations, toim. Paul Westlake, WSOY, 1994. Saatavuustiedot voi tarkistaa netissä olevasta Plussa-tietokannasta, jonne pääsee muun muasa osoitteesta www.lib.hel.fi, kohdasta Aineistohaku.
Lisäksi netin puolelta löytyy englanninkielisiä sivuja neuvotteluista. Hakupalveluihin pääsee hyvin käsiksi osoitteesta www.kirjastot.fi ,…
Aivan varmaa tietoa hänen juutalaisuudestaan ei löytynyt. Voisi kuitenkin olettaa, että näin on. Ennen asettumistaan Etelä-Afrikkaan hän asui myös lyhyesti Israelissa.
https://en.wikipedia.org/wiki/Sarah_Lotz
Suomalaiset sukunimet (Pirjo Mikkanen & Sirkka Paikkala, Otava 1993) -kirjassa sanotaan seuraavaa:
Himanen-sukunimi on todennäköisimmin germaanista perua ja lähtöisin nimiryhmästä Hima, Himma, Himme, Himo. Himanen-sukunimen lisäksi samaa kantaa ovat suomalaisista sukunimistä myös Himonen, Himmanen ja Himanka.
Hima- ja himo-paikannimiä löytyy Suomen vanhimmilta asutetuilta seuduilta, mm. Etelä-Savosta. Savon alueella onkin historiallisesti asunut paljon Himasia. 1500-luvulla Himaset ovat asuneet etenkin Pellosniemellä. Myöhemmin Juva ja Ristiina ovat olleet Himasien aluetta. 1890-luvulla on laskelmien mukaan elänyt 200-500 Himanen-nimistä henkilöä. Sukunimi ei ollut siis yleisimpiä Savossa, mutta jokseenkin yleinen ja keskittynyt…
Kirjastojen yhteystiedot on julkaistu Kirjastokalenterissa, jonka pitäisi löytyä kirjastojen käsikirjastokokoelmasta. BTJ:sta tai Kirjastoseurasta voi tiedustella, toimittavatko he osoitteistoa erikseen.
Kirjastot.fi -sivustossa (http://www.kirjastot.fi ) ei valitettavasti ole tällä hetkellä saatavilla kunnan-/kaupunginkirjastojen yhteystietoja yhtenä taulukkona eikä käytettävissä ole tähän sopivaa yhteispostitustoimintoa. Kirjastojen sähköpostiosoitteet löytyvät Kirjastot.fi-sivuilta kunkin kunnan/toimipisteen tiedoista (Kirjastot.fi:n Kirjastot-kanava, kunnan/kaupunginkirjastot), tosin niitä on työlästä kerätä yksitellen listausta varten.
Kunnan-/kaupunginkirjastot tavoittaa melko kattavasti lähettämällä viestin Kirjastot.fi:n Kirjasto-…
Wikipedian tieto on peräisin New York Timesista vuodesta 2004 ja pitänee paikkansa. Suomenkielisessä Ennätysten kirjassa vuodesta 2004 ja 2005 ei ole mainintaa tästä mutta on mahdollista että muunkielisissä versioissa olisi.
Tiedonhaku Internetistä: Helsingin kaupunginkirjaston kotisivulta (http://www.lib.hel.fi) > Tiedonhaku internetistä > vasen Haku-sarake, hakujärjestelmä Ask Jeeves > hakulokeroon hakusanaksi Francisco de Orellana > paina hae. Saat näyttöön eri hakuohjelmien löytämät tulokset. Ainakin Webcrawlerin löytämistä sivuista viimeinen, Discover Amazonia - Amazonia Rainforest - Brazil, Ecuador and… sisältää runsaasti sivuja, joilla on jotakin Francisco de Orellanasta, myös englanniksi.
Tiedonhaku kirjastojen kokoelmista Internetissä: Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen kokoelmat ovat nähtävissä internetissä: http://www.lib.hel.fi > Kirjat ja muu aineisto (pääset tähän suoraankin, osoite http://www.libplussa.…
Sinun ei tarvitse asua pääkaupunkiseudulla saadaksesi HelMet-kortin, kunhan sinulla on Suomessa oleva osoite. Uuden kortin saaminen edellyttää kuitenkin henkilökohtaista käyntiä jossakin HelMet-kirjaston toimipisteessa, jossa sinulle tehdään uusi kortti.
Jos tietosi ovat vielä lainaajarekisterissä, uusi kortti maksaa kolme euroa. Mikäli tietojasi ei löydy rekisteristä, olet ikään kuin uusi asiakas ja tällöin kortti ei maksa mitään. Kun tulet hakemaan uutta korttia, ota mukaasi voimassa oleva henkilötodistus, passi, ajokortti tai kuvallinen kela-kortti.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Tästä aiheesta on ihan kiitettävä määrä kirjallisuutta. Oletko kiinnostunut Suomen vai ulkomaiden markkinoinnin historiasta? Vaasan kaupunginkirjastosta löytyy esim. teokset Heinonen, Visa: Nyt uutta Suomessa! : Suomalaisen mainonnan historia. Tänä syksynä ilmestyi myös teos Leppänen, Timo: Merkilliset nimet : tarinoita yritysten ja tuotteiden nimistä. Tässä esitellään suomalaisia tuotemerkkejä ja brändejä.
Myös erilaisten yritysten omia historiikkeja on tarjolla (Marimekko, Nokia, Wal-Mart), jos olet kiinnostunut laajemmin ja syvemmin tietystä brändistä.
Näillä ehkä pääset alkuun. Voit laittaa verkkokirjastomme https://kirjasto.vaasa.fi/etusivu hakuun hakusanoiksi markkinointi historia, niin pääset hakemaan kaikki meillä aiheesta olevat…
Muistatko/21 klassikkoa -nimistä cd-levyä ei löytynyt, mutta Helsingin pääkirjaston musiikkiosastolla on Muistatko: 21 iskelmäklassikkoa. Mahdatko tarkoittaa sitä? Levyä tiedustellessasi kannattaa ilmoittaa koodi 3023 8870.
Anni Qvistin kirjoittaman ja Pirkko Hakkilan kuvittaman kirjan "Höpsistä pussiin (WSOY, 1971)" kannessa on piirretty tytön kuva ja kirjassa on loru, joka alkaa sanoin: "Amaryllis puhkes kukkaan, Nöpöstiina joutui hukkaan...". Kirja tosin on kotimainen, eikä kansikaan vaaleanpunainen, mutta olisikohan kuitenkin oikea?
Suomenkieliset sanat Robert Theodor Hansenin lauluun Äidin sydän (Ema süda) on tehnyt Hilja Haahti (1874-1966).
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Tekijänoikeus on voimassa tekijän eliniän ja 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä. Tekijänoikeudet koskevat myös sanoittajia ja kääntäjiä.
Suomessa tekijänoikeuksia valvoo Kopiosto. Ota siis yhteyttä sinne.
https://www.kopiosto.fi/
