Tietoa ydinainesanalyysistä suomenkielisenä löytyy seuraavista julkaisuista:
Akateeminen opetussuunnitelmatyö / Asko Karjalainen (toim.)
Oulu : Oulun yliopisto, opetuksen kehittämisyksikkö, 2003.
Verkkojulkaisuna http://www.oulu.fi/tutkintorakenne/tyokalut/akatops305.pdf
Karjalainen, A. & Jaakkola, E. : Ydinainesanalyysi
Opetusmoniste: Akateemisen opetussuunnitelman kehittäminen. Oulun yliopisto 1999.
Verkkojulkaisuna http://www.oulu.fi/opetkeh/julkaisu/materiaalit/ydinainesanalyysi.html
Monet kirjastot ottavat vastaan hyväkuntoisia kirjoja, jos tarvitsevat niitä kokoelmiensa täydennykseksi. Loimaan kirjasto ei ole mukana tässä palvelussa, joten kannattaa kysyä asiaa suoraan kirjastosta:
kirjasto@loimaa.fi tai puh. 02-761 1412 tai käymällä kirjastossa:
http://www.loimaa.fi/kirjastopalvelut
Lainaustilastoja tuntevienkin mukaan tuosta aiheesta on melkoisen hankalaa saada luotettavia tilastoja ja tulokset voisivat parhaimmilaankin olla vain suuntaa antavia. Yleensä alan uusimpia ja tunnetuimipia kirjoja lainataan tietenkin kulloinkin eniten.
Pitemmän ajan tilastoja voisi saada lähinnä kunkin kirjastoalueen oman kirjastotietokannan lainausluvuista, ja nuo luovuthan voivat vaihdella kirjastoittain, alueittain ja tilanteen mukaan aika paljonkin. Myös tietyn aihealueen kokoelmien sisältö ja laajuus vaihtelee kirjastoittain, samoin kuin kunkin nimekkeen niteiden määrä, mikä vaikuttaa edelleen kunkin nimekkeen lainauslukuihin.
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa tietyn rajatun aihealueen (kuten sijoitustoiminta)…
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmissa on teos ”Hämeenlinnan liike-elämä ja liikkeet” (1911), jossa on kolmen sivun mittainen kuvaus V. Heinäsen kiviveistämöstä ja sen tarjoamista palveluista. Kiviveistämöstä sekä Heinäsistä on muutama lyhyt maininta myös Hämeenlinnan kaupungin historian 4. osassa ja Kalvolan historian 2. osassa. Pertti Jotunin elämäkerta ”Monumenttien tekijä Vihtori Heinänen” on kuitenkin laajin esitys myös kiviveistämön historiasta.
Hämeenlinnan seudun kirjastojen paikallistietokannasta Arvista (http://arvi.kirjas.to/) löytyivät lisäksi seuraavat Vihtori tai Urho Heinästä käsittelevät artikkeliviitteet:
Kastari, Pirkko-Liisa: Eduskuntatalon kivityöt olivat Vihtori Heinäsen suururakka
julkaisussa: Hämeen sanomat 29.…
Ette tarvitse kuin kirjastokortin numeron ja siihen liitetyn pin-koodin. Kirjojen kuuntelu onnistuu suoraan selaimessa jos nettiyhteys on käytettävissä. Muuten tarvitsette lukuohjelman, jonka voitte ladata laitteeseenne sovelluskaupasta. Ohjeet löytyvät tuolta . E-äänikirjojen laina-aika on kaksi viikkoa. Ne palautuvat automaattisesti, joten palauttamisesta ei tarvitse huolehtia. Niitä voi myös varata. Perinteisiä cd-äänikirjoja on taas sitten ihan normaalisti lainattavissa kunhan kirjastot taas avaavat ovensa.
Piikkihaita kutsutaan tosiaan edelleen englannissa "dogfish sharkiksi". Piikkihait ovat suhteellisen pienikokoisia ja ihmiselle vaarattomia haikaloja. Nimitys "dogfish shark" tulee niiden saalistuskäyttäytymisestä eli ne hyökkäävät saaliinsa kimppuun suurissa parvissa. Ne elävät muista haista poiketen suurissa parvissa ja ovat näin käyttäytymiseltään hyvin koiramaisia laumaeläimiä.
https://oceana.org/marine-life/sharks-rays/spiny-dogfish
https://fi.wikipedia.org/wiki/Piikkihai
Jose Luis Moron ja Santiago Moron ohjaama animaatioelokuva Kiki, Koko ja Avaruusotus (Katy, Kiki y Koko, 1988) on jatkoa elokuvalle Katy, la oruga (1984).
Katy, la oruga -elokuvaa ei ole esitetty Suomen televisiossa eikä elokuvateattereissa.
https://www.imdb.com/title/tt0087543/releaseinfo?ref_=tt_dt_rdat
https://elonet.finna.fi/
Lastenlaulun "Omenamato" on säveltänyt Esa Helasvuo ja sanoittanut Taina Ruuskanen. Siitä on levytys LP-levyllä Onnimanni: musiikkia lapsille ja aikuisille (Love Records, 1976), laulajana Susanne Helasvuo. Levy on lainattavissa joistakin kirjastoista. Voit tehdä siitä kaukolainapyynnön.Petter Ohlsilla taas on sävellys nimeltä "Matolaulu". Siitä näyttää olevan tallenne ainoastaan kasetilla Juhlat hillopurkissa, joka on Tapiolan koulun 9. musiikkiluokan julkaisu vuodelta 1993. Kasettia on ainoastaan yksi kappale Kansalliskirjastossa, josta voi tilata käyttökopion kuunteluhuonekäyttöön.
Nuorisotiedon kirjaston tietokannasta osoitteesta http://pretty.alli.fi/index.htm voit etsiä tietoa kysymästäsi aiheesta. Klikkaa hakulomakkeesta asiasana-linkkiä ja pääset sivulle, josta voit valita H-kirjaimella alkavan ryhmän. Valitse sen jälkeen kohta homoseksuaalisuus ja löydät viitteitä erilaisiin artikkeleihin ja kirjoihin, joissa on tietoa nuorista ja homoseksuaalisuudesta. Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy myös muutamia kirjoja ko. aiheesta:
Seksuaalisuus, 1995
Halu rakastaa, 1997
Nuorten arki ja muuttuvat rakenteet, 1998
Ivalahti, Seppo: Poikani on homo : äitien suhtautuminen poikiensa homoseksuaalisuuteen, 1998
Yhtä tavallisia kuin muut: lukiolaisten käsityksiä seksuaalivähemmistöistä, 2000
Mainitsemaasi elokuvaa ei ole ollut vielä tarjolla hankintalistoilla.
Kaikki uutuushankinnat löytyvät aikanaan Helmet -aineistotietokannasta, joten kannattaa tarkkailla sitä sekä tiedustella kirjastoista http://www.helmet.fi/fi-FI
Helmet-haun (http://www.helmet.fi/fi-FI) kautta löytyy muutama kirja, joissa käsitellään mm. jäänmurtaja Wäinämöistä:
- Raakaa voimaa : suomalaisen jäänmurtamisen tarina / Ari Turunen & Petja Partanen
- Jääsaarron murtajat : Suomen talvimerenkulun historiaa / Henrik Ramsay
- Leijonalippu merellä / toimittanut Visa Auvinen
Kirjat löytyvät hakusanalla jäänmurtajat. Niiden joukosta Wäinämöistä käsittelevät löytyvät vain kirjoja selaamalla. Asiasanoitus ei valitettavasti ole niin yksityiskohtainen, että laivojen nimetkin olisi mainittu.
Suomen lääkärilehden vanhat vuosikerrat ovat luettavissa Pasilan kirjastossa. Lehtiä ei lainata kotiin, mutta voitte halutessanne ottaa lehdestä valokopioita kirjastossa. Saatte lehden vuosikerran käyttöönne odottessa Pasilan kirjaston lehtiosastolta. Pasilan kirjaston yhteystiedot löydätte alla olevasta linkistä.
Helmet http://www.helmet.fi/fi-FI
TEOS On meillä nasta täti : leikkikenttien vanhoja laululeikkejä
Julkaisutiedot Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2011
ULKOASU 1 sävelmäkokoelma (107 s.) : kuvitettu ; 21 cm
SARJA Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, 0355-1768 ; 1331
Kirjassa "On meillä nasta täti" esitellään kysymästäsi laululeikistä monta eri variaatiota.
Samassa kirjassa myös kerrotaan näitten leikkien historiasta.
Kirjaa löytyy useampi kappale helmet-kirjastoista.
Emme valitettavasti tunnistaneet runon alkuperää. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista mikä Anhavan runoista voisi alkaa noilla sanoilla? Tietoja runosta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Jouluhyasintin sipulin voi saada kukkimaan uudelleen puutarhassa. Kauppapuutarhaliiton verkkosivujen mukaan ruukkuhyasintin kukkavarren voi kukinnon kuihduttua leikata, sipulin kuivata ja istuttaa seuraavana syksynä ulos puutarhaan.Samaa sipulia voi hyvällä hoidolla yrittää kukittaa monena peräkkäisenä vuotena. Sipuli tarvitsee kukinnan aikana paljon ravinteita kerätäkseen ravinteita seuraavaa kukintaa varten. Sipulit voi myös nostaa syksyllä maasta ja talvettaa niitä viileässä kellarissa ruukkuun istutettuina. Keski-Suomen pohjoispuolella hyasintin sipulit eivät menesty mullassa talvehtien.Lähde: Miten kukitan joulukukan uudelleen? - KauppapuutarhaliittoJos hyasintin haluaa kukkimaan sisätiloissa seuraavana jouluna, voi katsoa tällä…
Olisiko kysymyksessä Goree, pieni kalliosaari Afrikan Dakarin edustalla.
WebFactan mukaan tämän saaren kautta kuljetettiin noin 20 miljoonaa orjaa Atlantin kautta Amerikkaan.
Saarella sijaitsevan Goréen kaupungin perustivat hollantilaiset 1577. Gorée oli 1400-luvulta orjakaupan päättymiseen 1800-luvun alkupuolella Afrikan rannikon orjakaupan suurin keskus Saari on tunnettu matkailukohde ja kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin.
Linkit:
http://www.culturekiosque.com/nouveau/comment/rhegoree.html
http://webworld.unesco.org/goree/
Pukeutumisen historiasta on aikaisemminkin kysytty "Kysy kirjastonhoitaja" palvelussa. Voit etsiä vastauksia arkistosta asiasanoilla "pukeutuminen" tai "muoti" tai "1970-luku".
Lisäksi voit etsiä tietoa pääkaupunkiseudun kirjastojärjestelmästä http://www.helmet.fi/ löydät tietoa 70-luvun muodista Sanahausta asiasanoilla: "muoti" "historia" tai "pukeutuminen" "historia". Rajaa kieleksi suomi.
Tässä muutama hakutuloksen kirja: Kuitunen, Arja-Liisa: Länsimaisen muodin historia antiikista nykyaikaan, 1998
Peacok, John: Länsimainen puku antiikista nykyaikaan, 1990 Lehnert, Gertrud: 1900-luvun muodin historia, 2001
1970-luvun muodista saa myös tietoa sen ajan naisten- ja muotilehdistä. Lisäksi voit käydä etsimässä tietoja muodista Internetistä…
Saamamme tiedon mukaan Inkeriläisten sivistyssäätiö on osa Suomen Inkeri-liitto ry:n toimintaa. Sen yhteystiedot löytyvät mm sivuilta http://www.inkeri.com/yhteystiedot.html
Sivuilta löytyy myös aika hyvä luettelo Inkeri-aiheisesta kirjallisuudesta, osassa on myös kustannus- ja julkaisutiedot.
