Alla linkki Satakirjaston kirjoihin, joissa käsitellään valtioliittoa eli konfederaatiota:
https://www.satakirjastot.fi/web/arena/search?p_p_state=normal&p_p_life…*
Tässä linkki laajempaan luetteloon, joka on peräisin kirjastojen yhteistietokanta Melindasta:
http://finna.fi
Seuraavan tekstin löydät Suomen laki I osasta tai osoitteesta
http://www.finlex.edita.fi (Valtion säädöstietopankki) kohdasta Lainsäädäntö kirjoittamalla hakukenttään tekstin uhkapelin järjestäminen ja merkkaamalla kohdan "tekstihaku lainsäädäntöön".
16 § Uhkapelin järjestäminen
Joka luvattomasti järjestää uhkapelin tai pitää huoneistoa tai muuta tilaa uhkapeliä varten tai majoitus- tai ravitsemisliikkeen harjoittajana sallii uhkapelin, on tuomittava uhkapelin järjestämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
Uhkapelillä tarkoitetaan veikkaus-, bingo-, toto- ja vedonlyöntipeliä, raha- tai tavara-arpajaisia ja pelikasinotoimintaa sekä muuta vastaavaa peliä tai toimintaa, jossa voiton saaminen perustuu kokonaan tai osittain…
Jos liikunnasta on ikäviä muistoja tai salilla käynti on uusi tapa, aivomme pitäisivät meidät mielummin tutussa ja turvallisessa ympäristössä. Tapojen kehittyminen vaatii jopa tuhansia toistoja. On tärkeää, että liikunnasta saa uusia, mukavia muistoja ja ylipuhuu itsensä lähtemään, vaikka se olisikin vaikeaa. Motivaatiota voi auttaa miettimällä mitkä ovat syyt salille menoon, valitsemalla itselle mieluisan lajin ja aloittamalla itselleen sopivalla tasolla. (lähde: Aalto ja Seppänen: 100 vinkkiä liikunnan aloittamiseen, Fitra 2016)
Elixian sivuilla norjalainen aivotutkija Per Ole Hjelle selittää tätä ongelmaa myös evoluutiolla: aivomme on alunperin ohjelmoitu säästämään energiaa, kun ruuan saanti on ollut epävarmaa.
Voisiko kyseessä olla mahdollisesti piirrossarja? Tuntomerkkeihin voisi sopia amerikkalainen "Tarinoita hyveiden kirjasta" (alkup. Adventures from the Book of Virtues), jota esitettiin Suomessakin 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa. Sarja kertoo kahdesta ihmislapsesta sekä heidän eläinystävistään.
Hei!
Löysin tämän komean venäjänkielisen kirjan esittelyn netistä Google-haulla, mutta valitettavasti vaikuttaa siltä, että kirjaa ei ole Suomen kirjastoissa. Tarkistin senkin, että tekijän sukunimi translitteroidaan suomeksi muotoon Suhanov.
Hain teosta Frank-monihaulla maakuntakirjastojen yhteistietokannasta sekä yliopistokirjastojen tietokannasta Lindasta. Erikseen tarkistin vielä Museoviraston ja Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastot.
Edes Suomalaisen ja Akateemisen kirjakaupan nettipalveluista ei kirjaa löytynyt, ei tekijän eikä teoksen nimellä.
Jos löydät kadonneen Helsingin kaupunginkirjaston kirjan, voit palauttaa sen myös mihin tahansa Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteeseen.
Mikäli käy niin ikävästi, ettet löydä kirjaa, joudut korvaamaan sen. Kirjan korvausmaksun voit maksaa myös Espooseen. Kirja voi olla mahdollista korvata myös saman teoksen ostetulla niteellä, mutta siitä täytyy sopia kirjan omistajakirjaston kanssa erikseen. Asiasta voi kysyä esimerkiksi soittamalla siihen kirjastoon, jonka aineistoa kadonnut kirja on. Luultavasti kirjan voisi silloin viedä myös Espoon kirjastoon, josta se lähetettäisiin Helsingin puolelle, mutta siitäkin asiasta on syytä sopia etukäteen.
Korvaavan kirjan edellytetään yleensä olevan vastaava kuin kadonnut…
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin sivuilla kerrotaan, että kuluttajaturvallisuuslain ja tietojenantoasetuksen mukaan kulutustavarasta on aina käytävä ilmi sen kauppatavan mukainen nimi sekä valmistajan, valmistuttajan tai maahantuojan nimi.
http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Kuluttajaturvallisuus/Tietojen-antamin…
Koko ohje kulutustavaroista ja kuluttapalveluista annettavista tiedoista löytyy Tukesin sivuilta:
http://www.tukes.fi/fi/Palvelut/Tukes-ohjeet/Kuluttajaturvallisuus/Tuke…
Ohjeessa kerrotaan vielä, että
"Tietojenantoasetuksessa ei edellytetä tietoa toiminnanharjoittajan asemasta jakeluketjussa eli siitä, onko kyseessä valmistaja, valmistuttaja vai maahantuoja. Kuluttajan tiedonsaannin kannalta ja tietojen…
Panttipataljoonasta on tehty dokumenttielokuva vuonna 1988 (ohjaaja Tapani Itäranta). Sitä ei ole saatavilla tallenteena.
Elokuvan tiedot Elonetissa: https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_131999
Suomen kirjastoissa on hyvin toimiva kaukopalvelu, jonka kautta voi tilata kirjoja ja muuta aineistoa muista Suomen kirjastoista tai ulkomailta. Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalveluun voi tutustua osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/ .
Jos pelkät sanoitukset riittävät, ne löytyvät lyrics.fi:stä: lyrics.fi/eino-gron/aareton-aava-ymparillainKappaleen nuotit sanoineen löytyvät esimerkiksi Suuri toivelaulukirja 13:sta: lastu.finna.fi/Record/lastu.83838Kappaleen Ääretön aava ympärilläin on säveltänyt ja sanoittanut Juha "Junnu" Vainio ja tehnyt tunnetuksi Eino Grön.
Aale Tynnin suomennos ”Kevätlaulu” sisältyy hänen toimittamaansa kirjaan ”Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa” (WSOY, 3. painos 2004, s. 250-253). Kirjan vanhempia painoksia (ensipainos 1957, uusittu ja täydennetty laitos 1974) en pääse katsomaan. Kirjassa on alkuperäinen runo ja sen rinnalla suomennos. Muistamasi kohta on runon 1. säkeistön keskeltä. Alkuperäinen runo alkaa: ”Bort med höga ting!”
Kirjailijoilla ja kääntäjillä on oikeus saada lainauskorvausta sen perusteella, että heidän teoksiaan lainataan yleisistä kirjastoista. Korvaus määräytyy lainauskertojen perusteella.
Saadakseen korvausta, tekijän on ilmoitettava yhteys-ja teostietonsa Sanaston lainauskorvausjärjestelmään: https://lainauskorvaus.sanasto.fi/show/login/
Helpoimmin se tapahtuu tunnistautumalla verkkopankkitunnuksilla järjestelmään ja antamalla tarvittavat tiedot turvallisen verkkoyhteyden välityksellä.
Jos sinulla ei ole käytössä verkkopankkitunnuksia, voit ilmoittautua lainauskorvauksen hakijaksi Sanasto ry:n toimistossa, Köydenpunojankatu 5, 00150 HELSINKI.
Ehkä voisit kysyä asiaa suoraan YLE:n Aamu-tv:n toimitukselta, joko sähköpostitse tai palautelomakkeella:
sähköpostiosoite: aamu-tv@yle.fi
palautelomake: http://yle.fi/uutiset/laheta_palautetta_aamu-tvlle/5719774
http://yle.fi/uutiset/aamu-tv/
Heti tulee mieleen Eeva Kilven runo kokoelmasta Laulu rakkaudesta ja muita runoja, 1972, joka alkaa sanoilla:"Nukkumaan käydessä ajattelen: Huomenna minä lämmitän saunan, pidän itseäni hyvänä...jne.
Jos runo ei ole ajattelemasi, kysy uudelleen.
Kyllä löytyy, esim. "Vanha hyvä aikani" (kirj. Agatha itse) sekä teos "Agathan vuosisata".
Voit itse tarkistaa, mitä omassa kirjastossasi on (paikalla) kirjoittamalla kirjastosi web-kokoelmatietokannassa asiasanaksi "christie, agatha" ja valitsemalla kieleksi suomi.
Chizuko Kuratomin kuvakirjoja on suomennettu 21 nimekettä. Kirjasammon haulla löytyvät nimet ja Kuratomin lyhyet elämäkertatiedot tästä linkistä https://bit.ly/2M0NTP5.
Lapin Finna-verkkokirjastosta https://lapinkirjasto.finna.fi löytyyy haulla tiedot siitä, missä näitä kirjoja voi lainata.
Varkaudesta ei enää anneta noin hurjia rangaistuksia. Vain Sharia-lakia noudattavissa maissa se olisi edes teoriassa mahdollista, mutta silloinkin voidaan katsoa katuuko varas ja armahtaa sen perustella. Useimmissa Sharia-lakia noudattavissa maissa on lisäksi valtion omaa lainsäädäntöä, jonka piirissä ovat muut kuin avioliittoon ja uskonnolliseen elämään liittyvät rikokset. https://en.wikipedia.org/wiki/Theft https://fi.wikipedia.org/wiki/%C5%A0aria#%C5%A0aria_nykyp%C3%A4iv%C3%A4n%C3%A4
Muinaisempina aikoina rangaistukset olivat kaikkiaan kovemoia. Pelkkä käden menetys saattoi tuntua jopa armeliaalta. https://yle.fi/uutiset/3-8713195 https://historianet.fi/yhteiskunta/keskiajalla-rikoksista-rangaistiin-…
