TV 1 on esittänyt vuonna 1996 opetusohjelmasarjan taijista. Siitä on olemassa myös kaksiosainen video, joka on lainattavissa kirjastoista, mm. Tampereelta. Se on nimeltään Taiji: ohjelmasarja perusliikkeistä. YLE-opetuspalvelut -julkaisun mukaan videokasetit voi myös ostaa kirjakaupoista tai Yle opetuspalvelusta. Hinta on julkaisun mukaan 280 mk.
Pertti Koskisen kirjasta Painotuote (Yrityskirjat 1991) löytyi maininta painomenetelmistä: "Offsetpainokoneet ovat joko arkki- tai rulla- eli rotaatiopainokoneita. Arkki- ja rotaatiokoneiden toiminnallisena erona on, että arkkikoneissa painamisessa käytetään nimensä mukaisesti paperiarkkeja ja kaikki painamisen jälkeiset toiminnot, kuten taitto, sidonta ja puhtaaksileikkaus tehdään jokainen erillisillä jälkikäsittelylaitteilla. Rotaatiokoneissa taas käytetään rullapaperia ja koneeseen voidaan yhdistää kiinteästi em. jälkikäsittelylaitteet, jolloin rotaatiokoneesta saadaan periaatteessa painotuote valmiiksi yhtenä ajona. ... Offsetrotaatioita on kahden tyyppisiä. Heat-Set-painokoneissa on väriyksiköiden jälkeen erillinen kuumailmaa…
Turvekammin rakennusohjeita löytyy ainakin seuraavista vanhoista Erä-lehdistä:
Erä nro 9, 1984, s. 22-23: "Turvekammit"
Erä nro 1, 1995, s. 29-31: "Itsetehty turvekammi"
Kyseessä on todennäköisesti Michel Faberin teos: Lihaa ja verta. Takakannen kuvausta: "Puoleensavetävä Isserley poimii kyytiinsä miehiä Skotlannin ylänköteillä. Miesten pitää olla hyvännäköisiä ja yksin. Aivan tavallisesta iskemisestä ei kuitenkaan ole kysymys - eikä Isserley ole aivan tavallinen tyttö tästä maailmasta..."
Hei!
Rajala nimi on ollut käytössä jo 1600-luvulla. (Rajala nimeä on otettu sukunimeksi myös 1900-luvun alkupuolella korvatessa vieraskielinen sukunimi. ) Raja-sanan sisältävät nimet voivat viitata tiettyyn rajapaikkaan tai kertoa asumuksen sijaitsevan lähes valtakunnan, läänin, maakunnan, pitäjän, kylän tai tilan rajaa. Sukunimistöön ne yleensä ovat siirtyneet kotitalon nimestä. Rajaloita on mm. Etelä-pohjanmaalla, Hämeessä, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa.
Lähdekirjat: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet, 2000 ja Uusi suomalainen nimikirja, 1988.
Kirjat voit lainata Kuopion kaupunginkirjastosta.
http://kirjasto.kuopio.fi/
Lars Sonckin tie 8
Omakotitalo
Arkkitehti Otto Firle 1939
Kivikirkkoa muistuttava, jyrkkäkattoinen rapattu talo. Laajennus 1975 (ark. E. Muoniovaara). Aiempia omistajia mm. liikemies Otto Erich. Toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliiton kaupallinen edustusto 1970-luvun alkuun asti. (CD-ROM Kulosaari - huvilakaupunki, CompOpus 2005).
Teoksessa "Kulosaari - Brändö : huvilakiinteistöt ja niiden omistajat - Villafastigheterna och dears ägare", toim. Matti Räsänen (Stiftelsen brändö Hembygdsfond, 2004) annetaan rakennukselle seuraava omistajaluettelo:
1907 Aktiebolaget Brändö Villastad
1907 Ingenjör Rupert von Nadelstadh (Ingenjör von Nadelstadh & hustru Adele Pauline von Nadelstadh)
1938 Liikemies Otto Erich (Ulkomaalaisen omaisuuden…
"Sillan teen" -kappaleen ovat säveltäneet Maarit ja Sami Hurmerinta ja sen on sanoittanut Mikko Kuustonen. Se sisältyy nuottiin Maarit: "Maarit Hurmerinta : sanoin & sävelin" (F-Kustannus, 2018). Nuotissa on laulun sanat, melodia ja sointumerkit.
Juice Leskisen säveltämä ja sanoittama "Syys" sisältyy nuottiin Leskinen, Juice: "Maamme lauluja", osaan 2 (Bluesway/Love Kustannus). Nuotissa on laulun sanat, melodia ja bassostemma.
"Appelsiinipuita aavikkoon" -kappaleen on säveltänyt Eero Tiikasalo ja sanoittanut Aarni Varjonen. Se sisältyy nuottiin Saaristo, Anneli: "Kypsän naisen blues" (Love Kustannus, 1995). Nuotissa on laulun sanat, kosketinsoitinsovitus ja sointumerkit.
"Kolme pientä sanaa" -kappaleen ovat säveltäneet Knipi (…
Rose-Marie (Rosemarie) on ranskalainen/saksalainen nimi, joka tulee sanoista rose, joka tarkoittaa ruusua tai hevosta/ratsua, ja Marie (Maria). Maria-nimen alkuperä on epäselvä; tutkijoiden arveluja ovat mm. toivottu lapsi, näkijätär, herratar ja katkera (heprealaisesta Mirjam-nimestä). Nimi tuli suosituksi silloin, kun kukkien nimet tulivat käyttöön, joten se saattaa olla peräisin sanasta rosmariini (lat. rosmarinus), joka tarkoittaa meren kastetta. Englannissa käytetään nimeä Rosemary. Suomalainen muoto on Roosa-Maria.
Tunnettuja Rose-Marie -nimisiä henkilöitä ovat:
Rose-Marie Precht, suomalainen näyttelijä
Rosemarie Schuder, saksalainen kirjailija
Rosemarie Trockel, saksalainen taiteilija
Rosemarie Wetzel, malli
Lähteet:
Anne Saarikalle…
Kuolintodistuksia säilytetään Tilastokeskuksessa. Kirjallisesta pyynnöstä tilastokeskus toimittaa kuolintodistuksen lähisukulaiselle. Hakemuksessa on mainittava vainajan nimi, syntymäaika, kuolinaika ja vainajan viimeinen kotikunta. Hakijan osalta tarvitaan tieto sukulaisuussuhteesta vainajaan sekä hakijan yhteys- ja henkilötiedot.
Kuolintodistuksesta ilmenee onko vainajalle tehty oikeustieteellinen ruumiinavaus, missä se on suoritettu sekä ruumiinavauksen tunnistetieto. Ruumiinavauksen tuloksia säilytetään avauksen tekopaikan arkistossa.
Etsimäsi järjestö on varmaankin Luonnonperintösäätiö https://luonnonperintosaatio.fi/Luonnonperintösäätiö ostaa lahjoitetuilla varoilla luonnonalueita eri puolilta Suomea ja rauhoittaa ne pysyvästi. Osallistua voi ihan pienilläkin summilla.
Mooseksesta löytyy seuraavia teoksia: Poul Hoffmanin Palava pensas ja Bodil Thoenen Israel-kronikkaan kuuluva Jerusalemin kirjakääröt. Christian Jacqin Ramses-sarja kertoo Egyptin varhaisesta historiasta ja sarjan osissa Valonpoika, Ikuisuuksien temppeli ja Abu Simbelin valtiatar on yhtenä henkilöhahmona Mooses.
Kuopion kaupunginkirjastosta löytyi Raamatun henkilöistä kertovaa kaunokirjallisuutta mm.: Diamant, Anita: Punainen teltta; Elwood, Roger: Matkalla Masadaan; Hentilä, Tauno: Elävän veden safiiri; Holmes, Marianne: teokset Suuri rakkaus ja Marian poika; Lindgren, Torgny: Batseba; Men, Aleksandr: Ihmisen Poika; Pitkänen, Kyllikki: Kuninkaan rakkaus; Saramago, Jose: Jeesuksen Kristuksen evankeliumi; Wangerin, Walter: Jeesus sekä…
Sibelius sai natsi-Saksassa ulkomaalaiseksi säveltäjäksi suorastaan hellää kohtelua: sotavuonna 1941–42 Joseph Goebbels määräsi perustettavaksi Saksan Sibelius-seuran. Siitä huolimatta Härön musiikkivalinnassa saattaa olla kyse enemmänkin valitusta sävellyksestä ja siihen liittyvistä mielleyhtymistä kuin säveltäjästä itsestään. Kirjassaan Aika velikultia Pasi Heikura kirjoittaa Valse tristesta seuraavasti: "Jean Sibeliuksen Valse Triste (suomeksi: surullinen valssi) on suomalaisten keskuudessa yksi suosituimpia Sibeliuksen kappaleista. Ei ihme, että se vetoaa iloluontoisiin suomalaisiin, sävelsihän Sibelius sen Arvid Järnefeltin näytelmään Kuolema vuonna 1903.[Tuntemattoman sotilaan] Kariluodollekin tulevat klassikon alkutahdit…
John Donnen runoista on valitettavasti suomennettu vain muutamia. Myös aikaisemmin tietoverkkopalvelussamme on kyselty samaa, eikä ihme, sillä Donnehan on englantilaisen kielialueen klassikkorunoilijoita. Kysy kirjastonhoitajalta –palvelumme arkistosta löytyikin vastaus siihen mistä näitä Donnen suomennettuja runoja voi lukea:
Kirous (Parnasso 2006, nro 3, suom. Aki Salmela)
Auringonnousu (Tuhat laulujen vuotta, suom. Aale Tynni)
Naisen uskollisuus (Parnasso 1953, suom. Mikko Kilpi)
Kukka (Parnasso 1953, suom. Mikko Kilpi)
Hyvää huomenta (Parnasso 1953, suom. Mikko Kilpi)
Hyvää huomenta (Runon suku, Otava, 1991, suom. Aila Meriluoto)
Kuolema-runosta löytyy internetistä Jukka Kemppisen suomennos (http://kemppinen.blogspot.com/2006/02/…
1.-2. -luokan koulun laulukirjasssa nimeltä "Piiri pieni pyörii" (Musica 1-2 : oppilaan kirja, 9. p. 1993) löytyy tämä laulu. Kirjan mukaan kyseessä on sveitsiläinen kehtolaulu, johon suomenkieliset sanat on tehnyt Samppa P. Asunta.
Kehtolaulun sanat menevät näin:
Nuku, nuku, lapsi.
Uinu pienoinen.
Tuuli käy jo ulkona.
Suojaa, Herra, lapsosta.
Uinu pienoinen.
Nuku, nuku, lapsi.
Uinu pienoinen.
Kissaakin jo nukuttaa.
Ei se hiirtä kiinni saa.
Uinu pienoinen
Ruotsin korkeimman oikeuden ratkaisuja julkaistaan kausijulkaisun Nytt juridisk arkiv osassa I (NJA I). Julkaisu jakaantuu kahteen osastoon, jossa ensimmäisessä ovat varsinaiset ennakkopäätökset. Toisessa osastossa "Notiser" ovat tiivistelmät niistä ratkaisuista, joita Ruotsin korkein oikeus ei ole pitänyt varsinaisina ennakkoratkaisuina. Ratkaisuihin viitataan esim. NJA 1995 s. 150, jossa sivunumero viittaa siihen kohtaan mistä ko. oikeustapaus alkaa.
Ruotsin ylimmän vero- ja hallintotuomioistuimen Regeringsrättenin (RR) ratkaisut julkaistaan teoksessa Regeringsrättens årsbog. Lyhenne RÅ viittaa kyseiseen teokseen.
Nykysuomen sanakirjan mukaan verbi "oljennella" tarkoittaa oleksia, oleilla, oleskella. Sanakirjassa annetaan verbistä muutamia esimerkkejä, mm. Seitsemästä veljeksestä.
Kuningas Charlesille voi lähettää postia seuraavaan osoitteeseen:
His Majesty The King
Buckingham Palace
London SW1A 1AA
Contacting The Royal Family - The Lord Lieutenant of Cornwall
Tässä muutamia teoksia, joista toivottavasti löytyy kiinnostavia paikkoja joissa vierailla:
Juha Järvelän Mika Waltarin Helsinki "koostuu Waltarin elämään ja teoksiin liittyvien paikkojen kuvauksista, jotka on järjestetty niin, että lukija voi teosta seuraten kulkea Waltarin Helsingissä.Runsaasti kuvitetussa kirjassa on myös eri alueiden kartat, joiden avulla kirjassa kuvaillut paikat on helppo löytää."
https://finna.fi/Record/piki.4429821
Järvelältä on hiljattain ilmestynyt myös teos Tove Janssonin Helsinki, joka puolestaan "houkuttelee kulkemaan Helsingissä Tove Janssonin jalanjäljissä ja nauttimaan Janssonin teoksista uusin silmin."
https://finna.fi/Record/piki.4859228
Kjell…
Mieleen tulee Henrik Tikkasen satiirinen romaani Unohdettu sotilas. Sitä ei ole nyt omassa kirjastossa saatavilla, joten en voi tarkistaa.
Toinenkin kirja tuli vielä mieleen. Heidi Ruotsalaisen romaani Kylmän sodan agentti: kaukopartiojohtaja Lauri Solehmaisen elämäntarina kertoo salaisista tiedustelutehtävistä Naton agenttina mm.
Murmanskin alueella maailmansotien jälkeen. Kirja on julkaistu 2011, joten sitä ehkä on vielä myynnissäkin.