Kirjassa Kirjastoautokäsikirja, kirjoittanut Sirkka Sarkola, sivu 306 kerrotaan että ensimmäinen "kirjastoauto" pääkaupunkiseudulla liikkui Helsingin maalaiskunnassa, nykyisellä Vantaalla vuonna 1913, vaunua vedettiin hevosilla.
Voitte varata HelMet-aineistohaulla kaksi Sirkka Sarkolan kirjaa:
Kirjastoautokäsikirja
Kirjastoautotoiminta Suomessa
Näistä kirjoista löytyy lisätietoa kirjastoautotoiminnasta ja sen historiasta.
HelMet-haku osoitteessa http://www.helmet.fi/
Lisäksi kannattaa ottaa yhteyttä Suomen kirjastoseuraan, yhteystiedot osoitteessa http://www.fla.fi/
Suomen kirjastomuseo sijaitsee Vaasassa, yhteystiedot linkissä: http://www.suomenkirjastomuseoyhdistys.fi/index.php
Lisää tietoa kirjastoautoista Kirjastot.fi:n…
Alla pari varsin kattavaa sivustoa, jotka käsittelevät Mildred Wirt Besonia, (Carolyn Keene). Valitettavasti sivut ovat englanninkielisiä.
http://www.nancydrewsleuth.com/mildredwirtbenson.html
http://childrensbooks.about.com/cs/authorsillustrato/a/nancydrew.htm
Asiaa kannattaa kysyä suoraan lähimmästä kirjastosta.
HelMet-kokoelmaohjelman mukaan kirjastot ottavat lahjoituksina vastaan harkinnan mukaan sellaista tarvitsemaansa aineistoa, jota niillä ei ole omissa kokoelmissaan. Henkilöt, jotka haluaisivat lahjoittaa vanhempaa aineistoa, voivat ottaaa yhteyttä Pasilan seudulliseen HelMet-kirjavarastoon.
Tarkoitatko lomaketta, jolla ilmoittaudutaan Helmet-kirjaston käyttäjäksi ja jolla vastuuhenkilö (yleensä äiti tai isä) ilmoittaa myös omat tietonsa, jos kortinhakija on alle 15-vuotias? Sellainen löytyy Helmetin sivulta:
http://luettelo.helmet.fi/screens/kirjastokorttihakemus.pdf
Lomakkeeseen ei voi tallentaa tietoja, vaan sen voi ainoastaan tulostaa halutessaan.
Oletteko kiinnostuneet Suomen säätyläisistä vai jonkun muun maan? Vaasan kaupunginkirjastossa on kirjallisuutta Suomen säätyläisen historiasta esim. Raunio: Adelcreutzeista Österbladheihin:Suomen säätyläistön historia ; Gluschkoff: Murtuva säätyvalta, kestävä eliitti ; Suomen kulttuurihistoria 3. Sääty-yhteiskunnan aika.
Seuraavat kirjat sopivat sinulle:
Betoni kukkii : kirjoituksia nykyperinteestä / toim. Jyrki Pöysä
Helsinki graffiti / Anne Isomursu, Tuomas Jääskeläinen
Englanninkielinen teos on ilmeisesti tiivistelmä kolmiosaisesta suomenkielisestä sarjasta ”Yleisradion historia”. 1920-lukua löytyisi osasta ”Yleisradion historia. 1. osa : 1926-1949” (Yle, 1996). Kolmas osa ”Yleisradion historia. 3. osa : 1926-1996” (Yle, 1996) käsittelee osittain samaa aikaa mutta tekniikan näkökulmasta. Vilho Suomen ”Suomen Yleisradio 1926-1951” (Yleisradio, 1951) saattaa olla myös tutustumisen arvoinen vanhempi historiikki. Jonkin verran alkuaikojen historiaa ruotsinkielisten näkökulmasta löytyy lisäksi Ville Zilliacuksen teoksesta ”Kaksikielinen Yleisradiomme” (Yleisradio, 1988).
Muistelmateoksessaan Matti Ahde : sähkömies (WSOY, 2013) Ahde kiteyttää asuinpaikkahistoriansa näin: "Muistoni kaksikymmentävuotiaaksi saakka liittyvät tiiviisti Ouluun ja sen lähiympäristöön. Vuoden 1970 eduskuntavaaleista alkoi edelleen jatkuva Helsinki-vaihe. Näiden jaksojen väliset pari vuotta Kauniaisissa [1966-68] olivat siirtymävaihe kahden maailman välillä." (s. 83)
Kauniaisissa Ahde opiskeli Työväen akatemiassa, mistä hänen oli tarkoitus jatkaa Tampereen yliopiston yhteiskunnalliseen opetusjaostoon. Perhesyyt saivat Ahteen kuitenkin luopumaan tästä suunnitelmasta: " -- tunsin velvollisuudekseni palata Ouluun ja unohtaa Tampereen". Hän onnistui saamaan työpaikan Sosialidemokraattisen nuorison keskusliiton (SNK)…
Pasilan kirjaston aikuisten musiikki CD-levyjä poistetaan ympäri vuoden ja niitä laitetaan myyntiin tasaiseen tahtiin. Mitään tiettyä poistomyyntipäivää ei siis ole, vaan myytäviä levyjä on pysyvästi tarjolla. Tervetuloa tekemään löytöjä!
Kotimaisten kielten keskuksen julkaisema Språkbruk kertoo, että "efternamn" on enemmän riikinruotsalainen termi, kun taas "släktnamn" on enemmän suomenruotsalainen termi. Joka tapauksessa "efternamn" viittaa yksiselitteisemmin nimenomaan sukunimeen, sillä "släktnamn" voi tietyissä yhteyksissä tarkoittaa myös esimerkiksi suvussa usein esiintyvää etunimeä tai eliölajin sukua tieteellisessä merkityksessä.Lähde: https://sprakbruk.fi/artiklar/slaktnamn-eller-efternamn/
En onnistunut löytämään viitteitä siitä, että kysymyksessä siteeratut säkeet olisivat jonkun toisen kirjoittajan tekstiä. Itse tulkitsisin lainausmerkkejä niin, että niillä on haluttu erottaa runon Émilen "ääni" kertojan äänestä.
Uuden PIN-koodin saa vain käymällä paikan päällä jossakin HelMet-kirjastossa. Mukana tulee olla jokin valokuvallinen henkilötodistus ja kirjastokortti.
Virsikantelen työpiirustus löytyy esimerkiksi Tuusulan kirjastosta, nimekkeellä Soitinpiirustuksia. Voit tehdä siihen kaukolainapyynnön omasta kirjastostasi.
Kirjailija Anna-Leena Härkösestä löytyy Internetistä tietoa mm. kustannusyhtiö Otavan sivuilta http://www.otava.fi/, joilla esitellään kirjailijoita ja Keminmaan yläasteen koululehti Heroxista http://wwwforum.inet.fi/edu/keminmaa/harkonen.html. Aikakausartikkeleita voi hakea kirjastossa esim. Aleksi-tietokannasta. Tässä niistä uusimpia: Kasanen Tuula: Anna-Leena Härkönen (haastattelu) Anna 2000:13, s .31-34, Tanskala, Raija-Liisa: Anna-Leena Härkönen (haastattelu) Anna 1998: 35, s. 8-10, 135, Lindstedt, Risto: Anna-Leena Härkönen (kirjailijakuva) Suomen kuvalehti 1998:33, s. 50-53. Teoksessa Kotimaisia nykykertojia (1997) käsitellään kirjailijaa ja hänen teoksiaan. Esko Tuluston kirjassa Elämää Suomessa (1990) näyttää myös olevan Anna-…
Kyseessä on opinnäyte, mistä syystä sitä ei löydy julkisten kirjastojen kokoelmista. Helsingin yliopiston opinnäytetietokannassa (https://helda.helsinki.fi/handle/10138/147726) se on mainittu ja sen mukaan teos löytyy Suomen kielen laitoksen opinnäytteistä (opinnäyteviitteet v. -2006). Vaikuttaa siltä, että tutkimusta täytyy kysyä suoraan laitokselta, siitä ei ole olemassa digitoitua versiota. Laitoksen nimi on nykyään ilmeisesti Helsingin yliopisto. Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos. Verkkosivut ovat kuitenkin "kehittyneet" niin vaikeiksi, etten onnistunut löytämään laitoksen suoria yhteystietoja. On varmaan parasta yrittää tiedekunnan sivujen kautta.
Heikki Poroila
Suosittelen tekemään HelMet-haun, joka tuo 182 osumaa. Ne eivät aivan kaikki ole espanjalaisten kirjailijoiden käännöksiä, mutta aika moni. Näitä kannattaa tutkailla siten, että klikkaa kirjan tiedot esiin ja tutkii kohtaa, jossa lukee ASIASANAT. Tähän on koottu sanoja, joiden on arvioitu kuvaavan teosta ja sen aihepiiriä. Esimerkiksi Carlos Ruiz Zafónin kirjaa Henkien labyrintti kuvaillaan mm. sanoilla yhteiskuntakuvaus, aikuisuus, miehet, traumat, kuolema, äidit, menneisyys, vaikutukset, paluu, kotiseutu, kärsimys, rikkominen, perheet, totuus, valheet, kirjat, hautausmaat, kirjailijat, kirjakauppiaat, antikvariaatit, kaupungit, mysteerit, jännityskirjallisuus, maaginen realismi, Barcelona ja Espanja. Harvassa kirjassa on näin…
Suomenkielinen arvostelu Ajan lapsi –teoksesta löytyy Ydin-lehdestä:
Drufva, Juha: Kaksi kuvaa totalitarismista. Ydin 1989 : 8, s. 34-35
Myös Ulkomaisia nykykertojia 2 – teoksessa (Kirjastopalvelu, 1998) on kerrottu McEwanista ja Ajan lapsesta.
Internetistä ei löytynyt suomenkielisiä artikkeleita tai arvosteluja kirjasta. Sen sijaan jos hakee kirjan alkuperäisellä nimellä (The child in time) tietoa löytyy runsaastikin.
Löytyi ainakin
Spier, Peter
Joonan kirja. Karas-sana, 1989.
Marsh, T. F.
Fantastinen valas : kertomus myötätunnosta / kirjoittanut ja kuvittanut T. F. Marsh ; suomentanut Sanna Myllärinen.
Uusi tie, 2002.
Joona ja valas : Raamattua 3-ulotteisesti.
[Sley-kirjat], 2002.
Harrast, Tracy.
Joona ja meripeto. Aika, 2001.
Moroney, Tracey.
Valaan vatsassa : kertomus Joonasta
SLEY-kirjat, 1999.
Davidson, Alice Joyce.
Joona & suuri kala
Päivä, 1999.
Joona ja suuri kala / [ruotsinkielisestä versiosta suomentanut Tero Kuosmanen]
Helsinki Media, 1999.
Tarkistakaa saatavuustiedot HelMet kirjastojen aineistoluettelosta http://www.helmet.fi
