Viikinmäkeä lähellä olevia kirjastoja ovat esimerkiksi Arabianranta, Malmi, Oulunkylä ja Pukinmäki. Lahjoituksia ei automaattisesti siirretä kirjastojen kokoelmiin, vaan tätä pohditaan kirjakohtaisesti. Helsingin kaupunginkirjastoilla ei enää ole kunkin kirjaston omaa kokoelmaa, vaan yksi kaikille kirjastoille yhteinen kokoelma. Lisää tästä kellutusjärjestelmästä näistä linkeistä:
https://yle.fi/uutiset/3-10909639
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Helsingin_kaupunginkirjasto_ottaa_kaytto(186935)
Kirjastojen kierrätyshyllyihin voi myös jättää hyväkuntoista aineistoa.
Finna.fi-palvelusta ei näyttäisi löytyvän kirja-arvostelua mainitusta teoksesta. Finnaan on linkattu esimerkiksi Arto-artikkelitietokannan viitetietoja.
Finnan hakuohjeet:
https://finna.fi/Content/help
Kirjasta on kirjoitettu mm. seuraavissa lähteissä:
Björn Wahlroos laukoo uutuuskirjassaan kuin DJ Ibusal: Verotus pilalla, demokratia pilalla, ay-liike pilalla – pelkkää konsensusta tilalla / Janne Toivonen, Yle
https://yle.fi/uutiset/3-11029626
Björn Wahlroos: Suomen politiikassa ei pystytä enää tekemään päätöksiä / Tuomas Niskakangas, HS
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006281591.html
Wahroosin “Kuinkas tässä näin kävi?” kannattaa lukea, mutta ei uskoa kaikkea / Osmo Soininvaaran…
Esimerkiksi Malmin kirjastosta voit varata Tietokonehuone 3, jonka maksimikäyttöaika on kolme tuntia. Huoneessa on varusteena asiakastyöasema. Työhuoneen voi varata Varaamon kautta : https://tilavaraus.hel.fi/reservation-unit/314Rikhardinkadun kirjastossa on työhuone Tyko, jonka voi varata korkeintaan kolmeksi tunniksi. Työhuoneen varusteluihin kuuluu kiinteä tietokone. Huoneen voi varata Varaamo-palvelun kautta Tilavarauspalvelu (hel.fi).Töölön kirjastossa on lainattavia kannettavia tietokoneita, joiden käyttöaika on 0,5 - 4 tuntia. Kannettavan tietokoneen lainaamiseen tarvitse voimassaolevan kirjastokortin. Kannettavassa tietokoneessa on vain LibreOffice -ohjelmisto. Koneella voi työskennellä vaikka kirjaston lukusalissa.…
Neuleohjeiden merkinnät vaihtelevat: eri julkaisijoiden ohjeissa merkitään samaa asiaa joskus eri tavoin ja sama merkki voi eri ohjeissa tarkoittaa eri asioita. Ohjeessa (tai esimerkiksi neulekirjassa) on kerrottu, mitä mikäkin symboli juuri kyseisessä tapauksessa tarkoittaa. Osa lähettämäsi kuvan symboleista on avattu Punomon sivuilla suomeksi: https://punomo.fi/neulemerkit-ja-lyhenteet/ Kaikki symbolit on selitetty englanniksi ainakin Vogue knitting -lehden sivuilla: https://www.vogueknitting.com/pattern-help/how-to/pattern-reading/reading-charts/ Näissäkin listauksissa on tulkittu tuo V:n näköinen merkki eri tavoin: joko nostettu silmukka tai lisäys. Näin ollen merkkien tulkintaan tarvitaan avuksi neuleohje, jossa ne…
Suomen kielellä löytyy Internetistä tietoa Anders Jacobssonista ja Sören Olssonista osoitteesta http://www.ouka.fi/kirjasto/teuvo/ Tuo on Oulun kaupunginkirjaston hyvä lasten- ja nuortenkirjallisuuden sivusto. Sieltä voit klikata Teuvon kirjailijatieto ja edelleen Ulkomaisia nuortenkirjailijoita, Jacobssonista ja Olssonista löytyy sieltä kyllä vain ihan perustiedot. Sen sijaan ruotsinkielinen sivu osoitteessa http://www.soren-anders.se/sa/index.asp on laajempi. Måns Gahrtonista löytyy ruotsinkielistä tietoa Evan & Adamin sivulta osoitteesta http://www.evaochadam.com/frames.htm Sieltä pääsee myös tekijöiden, Månsin ja Johanin, sivulle.
Måns Gahrtonista ja Anders Jacobssonista sekä Sören Olssonista löytyy kuitenkin parhaiten tietoa Mervi…
Nauhassa kulkevat jäljet voivat olla esimerkiksi ketun. Eläinten jälkiä löytyy Riistakolmion Lumijälkioppaasta ja Riistakeskuksen Lumijälkien tunnistaminen -oppaasta.
Tietoa ei löydy esim. Kansallisbiografiasta tai Kasken sävellysten arkistoluettelosta, joten tarkkaa tietoa ei liene saatavissa. Laulun sanoitus on Kirsi Kunnaksen, ja on ilmeisesti ilmestynyt ensimmäistä kertaa Nuoren voiman liiton kirjoittajien antologiassa Kerho 33 : runoja, novelleja, esseitä vuonna 1946. Kaski puolestaan kuoli 1957, eli laulu on sävelletty näiden vuosien välillä. Ensimmäiset maininnat Illalla-laulusta sanomalehdissä osuvat vuoteen 1954, mikä vaikuttaa mahdolliselta sävellys- tai ensiesitysvuodelta, mutta mitään varmuutta asiasta ei ole.
Sieniä ei kannata opetella tunnistamaan yksin kuvista. Erehtymisen ja myrkytyksen vaara on silloin suuri. Kuvan sieni voisi olla jokin mesisienistä (kasi käsiteltynä syötävää, yksi syömäkelvoton), mutta se voisi olla myös tappava myrkkynääpikkä. Linkki Luontoportin sivustolle. tai Linkki Luontoportin sivustolle.Kokeilisin Sieniseura Facebook-sivustoa tai kävisin näyttämässä sientä sienineuvonnassa. Tosin tämän vuoden tapahtumat näyttävät olevan ohi. Linkki Sieniseura FacebookKirjastosta löytyy myös hyviä sienikirjoja. Esim. Rikkinen, Jouko: Sienten kirjo tai Korhonen, Mauri: Sienet Suomen luonnossa. Linkki Lapinkirjasto.finna.fi.
Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta löytyy seuraavanlaisia viitteitä:
-Karilainen, Eija Satakuntalaisten matkatoimistovirkailijoiden työtyytyväisyys tarkasteltuna kuuden työtyytyväisyyskomponentin, elämänkaaren ja työuran vaiheiden pohjalta : erikoistyö / Eija Karilainen [Pori] : Satakunnan ammattikorkeakoulu, 1996
-Cullen, Noel C. Team power : managing human resources in the hospitality industry / Noel C. Cullen Upper Saddle River (NJ) : Prentice Hall, 2001
-Rauhala, Annaleena Työtyytyväisyyteen vaikuttavat tekijät ja esimiehen vaikuttamismahdollisuudet : työtyytyväisyys Porin Cityherkussa : erikoistyö / Annaleena Rauhala [Pori] : Satakunnan ammattikorkeakoulu, 1996
-Laukkanen, Marika Työilmapiiri ravintola-alalla :…
Uusperheet mutkistavat perinnönjakoa. Lakikysymykset vaativat aina lain tulkintaa ja sitä taitoa meillä ei ole. Voimme vain suositella lakimiehen puoleen kääntymistä tai hyviä tietolähteitä, joista alla yksi.
http://mangusti.com/supli/MangustiWS?main=Artikkelit&sub=showPage&title…
Asianajajapäivystykset Töölön kirjastossa 18.1. alkaen
18.01.2010 - 31.05.2010
Asianajajien maksutonta neuvontaa maanantaisin klo 17-19.30 Maanantaina 8.2. ei ole päivystystä.
Valitettavasti Hyrynsalmen ala-asteella ei näytä olevan internetissä kotisivuja, mutta ehkä voit ottaa yhteyttä kuntaan ja kysyä asiaa sieltä. Kunnan kotisivut löytyvät osoitteessa: http://www.hyrynsalmi.fi
Perusteellinen lähde aiheesta on Ronald Atkinin kirja Meksikon vallankumous (1974). Helmet-kirjastoista kirja on Pasilan kirjavaraston ja Pohjois-Haagan kirjaston kokoelmissa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1144373__SMeksikon%20vallankumous__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Osa Zacharias Topeliuksen suomennetusta tuotannosta on luettavissa digitoituna Gutenberg-projektissa ja Kansalliskirjaston digitoimissa aineistoissa, mutta esimerkiksi runoja ei siellä ole.
Saat runon sähköpostiisi.
http://www.gutenberg.org/browse/languages/fi
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä Kimmo Herraseen Teknillisessä oppilaitokseen (oppilaitoksen puhelinvaihde 331 311). Hän on perehtynyt moottoriajoneuvojen talvitestaukseen ja ollut kuulemma mukana järjestämässä näitä testauksia. Hän varmaan myös tietää haluamistasi tutkimuksistasi.
Lehtitartikkelitietokannoista (Arto, Aleksi) löytyi artikkeliviitteitä tehdyistä
talvitesteistä. Olen pannut ne syrjään Lapin maakuntakirjaston lainausosaston
tietopalveluun nimelläsi, voit käydä hakemassa ne sieltä.
Tampereen kaupunginkirjastolle voit tehdä hankintaehdotuksen osoitteessa http://inter8.tampere.fi/kirjasto/index.php/palaute/hankintaehdotus/.
Tekijän aiempi, vuonna 2008 ilmestynyt kirja Petos lautasella kuuluu kokoelmiimme.
Kyseessä voisi olla joku Pentti H. Tikkasen Päämajan kaukopartioista kertovista kirjoista. Teossarjaan kuuluvat: Marskin kaukopartioritarit (1995), Päämajan sissit (1996), Sissit erikoistehtävissä (1997) sekä Sissejä ja partisaaneja (1998). Näissä teoksissa on sekä tietokirjan että romaanin piirteitä. Joissakin kirjastoissa ne on sijoitettu kaunokirjallisuuteen, useimmissa kuitenkin tietokirjoihin. Myös Tikkasen kirjassa Kohtaloita sodissamme (2000) kerrotaan mm. kaukopartiomiesten kohtaloista.
Muita kaukopartioaiheisia teoksia 1990-luvun loppupuolelta ovat mm. Reino Lehväslaihon Koukkaus itään (1999), Onni Palasten Sissi rajan takaa (1997) sekä Urpo Korhosen kirjat Ritaripartio : 14. divisioonan kaukopartio (1997) ja Sissiosasto :…
Tässä joitakin klassikkoehdotuksia:
Louisa M. Alcott: Pikku naisia
Jane Austen: Ylpeys ja ennakkoluulo
Edward Bellamy: Vuonna 2000
Charlotte Brontë: Kotiopettajattaren romaani
Emily Brontë: Humiseva harju
Agatha Christie: Idän pikajunan arvoitus
Charles Dickens: David Copperfield
Arthur Conan Doyle: Baskervillen koira
Alexandre Dumas: Monte-Criston kreivi
Gustave Flaubert: Rouva Bovary
Dashiell Hammett: Maltan haukka
Walter Scott: Ivanhoe
Mary Shelley: Frankenstein
Robert Louis Stevenson: Aarresaari
Robert Louis Stevenson: Tohtori Jekyll ja herra Hyde
August Strindberg: Neiti Julie
H. G. Wells: Maailmojen sota
Kaikista edellä mainituista on olemassa vähintään yksi elokuvaversio, jota pitäisi olla ainakin kirjastosta saatavilla. Luullakseni…