Sisääntulo ja ulosmeno liittyvät aika paljon ajankohtaan, josta puhutaan. Usein aamulla kysymyksessä on sisääntulo ja illalla ulosmeno. Sitten on tietenkin poikkeuspäiviä, jolloin liikenteen pääsuunta on päinvastoin.
Helposti voisi ajatella, että sisääntulosta puhutaan, kun itse asutaan alueella ja ulosmenosta, kun asutaan muualla. Siis nimittelyssä saattaa olla jotain alitajuista merkitystä. Nimitykset ovat vakiintumattomia. Sen sijaan väylä-sanalla yleensä tarkoitetaan kaksiajorataista tietä ja tie mielletään usein yksiajorataiseksi.
Hei!
Jos kuulut ammattiliittoon, ota yhteys sinne. Liitosta neuvotaan miten asiassa voi edetä ja saat näin myös käytännön apua ja neuvoja valitusprosessiin.
Paikkakunnan työsuojelupiiriin voi ottaa myös yhteyttä jos katsoo tulleensa syrjityksi työhönottotilanteessa. Neuvoa voi kysyä myös kaupungin henkilöstölakimieheltä.
Kirjastoalan kelpoisuusvaatimuksista löytyy tietoa osoitteesta: http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi ja lisätietoa kirjastoalan pätevyysvaatimuksista löytyy aiemmasta tämän palstan vastauksesta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=bf171e89-d75…
Pääkaupunkiseudun yhteisestä Plussa-aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi) löytyy yli kaksisataa Ed McBainin tuotantoa koskevaa viitettä. Hakua pystyy rajaamaan mm. materiaalin ja kielen mukaan.
Uusimmat suomenkieliset ovat:
Viimeinen tanssi (2000); Iso paha kaupunki (1999); Romanssi (1998) ja Nocturno (1997).
Valitettavasti Reijo Taipaleen Tonavan aallot –kappaletta ei löydy kirjastojen karaokelevyiltä. Internetistä löytyi ammattilaiskäyttöön tarkoitettu levy. Tonavan aallot (= Donauwellen / Valurile Dunarii) on Iosif Ivanovicin sävellys, joka tunnetaan suomeksi myös nimillä Häämuistojen valssi ja Muistojen laulu. Häämuistojen valssissa on eri sanoitus, mutta se löytyy ainakin seuraavilta karaokelevyiltä: Cover karaoke, vol. 4 : Puhu hiljaa rakkaudesta sekä Finnhits karaoke 16 : Valssin hurmaa 2.
Kyseessä lienee kirja "Lautrec", jonka on laatinut Théodore Duret ja julkaissut Bernheim-Jeune v. 1920 Pariisissa. Kirja kertoo Henri de Toulouse-Lautrcista (1864-1901) ja se koostuu 38 painotyöstä + 1 alkuperäisestä etsauksesta + 1 alkuperäisestä litografiasta, japaninpaperille painettuina. Painoksen suuruus 300, sivumäärä 124 sivua, teoksen teksti on ranskankielistä.
Teos on myytävänä korkeaan hintaan esim. seuraavissa nettitaidekaupoissa: http://www.marninart.net/
sekä http://www.geminibooks.com/catalogView.asp?catalog=OZ&curpage=7
Teosta ei löydy ulkomaistenkaan kirjastojen kokoelmista, joten sen kaukolainaaminen näillä edellytyksillä ei ole mahdollista.
En ole saanut lääketieteellistä koulutusta, joten en pysty suoraan vastaamaan kysymykseesi. Suosittelenkin, että konsultoit omaa lääkäriäsi täsmällisen vastauksen saadaksesi.
Aiheesta löytyy kuitenkin tietoa myös internetistä. Esimerkiksi Jyväskylän kaupunginkirjaston koneilta pääsee Terveysportti-tietokantaan, jossa on luettavissa luotettavia artikkeleita sairauksista ja niiden hoidosta. Sieltä löytyy hakusanalla "pneumonia" monia keuhkokuumetta käsitteleviä artikkeleita, joissa käsitellään myös taudin hoitoa. Tietokannassa on luettavissa esimerkiksi Suomen lääkärilehdessä (2004;59(18): s. 1901-1903) julkaistu Seppo Saarelaisen artikkeli "Keuhkokuumeen hoito terveyskeskuksessa". Suomen lääkärilehti tulee Jyväskylän kaupunginkirjastoon…
Hei!
Teoksia, joita ei ole Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa, voi kaukolainata muista Suomen kirjastoista. Kaukolainatilauksen voi tehdä sähköisesti menemällä kirjaston sivun asiointi-kohdasta kohtaan lainaaminen, uusiminen ja kaukolainat,josta löytyy kaukolainatilauslomake.Kaukolaina maksaa 6 €. Kokoelmaan voi vaikuttaa tekemällä hankintaehdotuksen sähköisesti. Hankintaehdotus löytyy A-Ö -hakemistosta.
terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Moona on suomalainen vastine kansainväliselle Monalle. Monan taustalla saattaa olla pyhimyksen nimi Monessa eli Muadhnait, joka saattaa tulla iirin kielen sanasta 'muadh' eli jalosukuinen. Italiassa Mona viittaa madonnaan. Nimi saattaa olla myös lyhentymä nimistä Monika, Ramona tai Simona.
Lisätietoa nimestä löytyy Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta:
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta/mo…
Tässä vielä linkkin Digi- ja väestötietoviraston nimipalveluun, jonka kautta voit selailla kuinka paljon tiettyä nimeä on annettu Suomessa:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista laulua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Laulu alkoi kertosäkeistön melodiasta, joka muistutti laulaja Joe Elliottia Lou Reedin kappaleesta "Satellite of Love". Hän rakensi loput sanoituksen viittauksista tuon kappaleen sekä muiden 1960-luvun lopun ja 1970-luvun alun rocklaulujen sanoihin. Muuten kyseessä on vain glam rockin tyylinen rakkauslaulu.
Lähde:
https://faroutmagazine.co.uk/explaining-every-easter-egg-in-the-def-lep…
Lyhyt vastaus kysymykseen on “kyllä, mutta”. Niin kuin monesti tekijänoikeusasioiden kanssa on, yksinkertaista vastausta ei kuitenkaan ole.Tekijänoikeuden kannalta turvallisin vaihtoehto on käyttää esitelmässä itse otettuja kuvia. Muiden tekemien tai ottamien kuvien käyttö muuten kuin yksityisessä käytössä sen sijaan vaatii yleensä tekijän luvan; esimerkiksi kaverin ottamaa kuvaa siis voi käyttää omassa esitelmässä kaverin luvalla.Suurimmalla osalla kouluista on kuitenkin käytössä Kopioston kopiointilupa, jonka Opetushallitus on hankkinut varhaiskasvatukseen, esi- ja perusopetukseen, maksuttomaan toisen asteen koulutukseen sekä valtionosuutta taiteen perusopetukseen saaville oppilaitoksille. Kopiointiluvalla kuvia saa käyttää…
Evakkojen muistamiseksi liputettiin 20.4.2025, jolloin tuli kuluneeksi 85 vuotta Karjalan liiton perustamisesta. Aloitteen liputuksesta oli tehnyt Karjalan liitto. Ainakaan toistaiseksi päivää ei ole merkitty vakiintuneiden liputuspäivien luetteloon.Valtakunnallisista liputukseen liittyvistä asioista päättää sisäministeriö. Sisäministeriölle tehdään vuosittain liputuspäiväesityksiä monista asioista. Liputusasioiden luonteeseen on kuulunut, että esitykset saattavat olla vireillä melko pitkään ministeriön harkitessa mahdollisuuksia uusien liputuspäivien vakiinnuttamiseen. Harkitessaan asiaa ministeriö pyrkii ottamaan huomioon Suomen lippu -komitean jo 1970-luvulla ilmaiseman kannan, että uusien liputuspäivien tulisi olla aiheeltaan…
Erinomaisen sivuston tästä aiheesta löydät osoitteesta http://www.csc.fi/arctinet/kivikaus/m2/2_6.htm
Siellä kerrotaan mm. seuraavaa:
Vasarakirveskulttuuria pidetään ainoana Suomeen muuttaneena kulttuurina. Sen katsotaan tulleen Suomeen nykyisen Liettuan ja Latvian alueelta. Vasarakirvesväestön arvellaan puhuneen kanta-arjalaista tai kantabalttilaista kieltä.
Aiheesta kannattaa etsiä tietoa Suomen kansallisbibliografiasta (Fennica), lehtiartikkeliviitteitä tietokannasta Arto ja CD-levyltä Aleksi. Fennicaan ja Artoon on asiakkailla maksuton pääsy kirjastojen internetmikroilta.
Fennicaan pääsee yleisten kirjastojen aloitussivulta www.kirjastot.fi . Sen keskimmäisellä palstalla on toiseksi alimmalla rivillä linkki Fennica. Fennican aloitussivulta valitaan ensin ”haku”, sitten ”yhdistelmähaku”, jolloin näkymässä on kolme vaakalinjaa ikkunoita.
Kirjoita ylimmän linjan ensimmäiseen ikkunaan kaksi hakuehtoa: alkoholi tupakka. Valitse toiseen ikkunaan vaihtoehto ”mikä tahansa” (se vastaa Boolen logiikassa tai-operaattoria, joka laajentaa hakua kattamaan molemmat vaihtoehdot). Kirjoita keskimmäisen…
Helmet.finnan tarkennetulla haulla löytyy 5 kirjaa aiheesta. (Hakusanat Työ ja rauhanturvaajat, rajaus kirjat, suomenkieliset, genre tietokirjat. Linkki hakutulokseen. Uusin niistä on Ilmari Käihkön Sotilaan päiväkirja : kuinka rauhanturvaaminen muuttui kriisinhallinnaksi (2024)Jos hakee pelkästään sanalla rauhanturvaajat (samoilla rajauksilla) löytyy 48 kirjaa. Linkki hakutulokseen. Niistä hakukoneen mielestä aiheeltaan sopivin on Esko Heikkisen Rauhanturvaajat : YK-miehet kertovat : sydämenlyöntejä tasavallan rauhanturvahistorian viideltä vuosikymmeneltä (2006)
Vaasassa ei ilmesty nykyään muita ilmaisjakelulehtiä kuin mainitsemasi Ikkuna. Vaasassa on lisäksi jakelussa usean maakunnan laajuinen Ykköset-ilmaisjakelulehti.
