Thoreaun teoksista lause ei kai löydy, koska kysymyksessä ovat ns. "viimeiset sanat" (tai ainakin lähes viimeiset). Sellaisethan yleensä välittää (usein keksiikin) joku toinen. Simo Ylikarjula kääntää seuraavasti: " En tiedä, että olisimme koskaan riidelleet". Thoreau vastasi perimätiedon mukaan näin kun hänen tätinsä kysyi, oliko hän tehnyt rauhan Jumalan kanssa.
Ylikarjula, Simo
Minä elän ja muita viimeisiä sanoja. - WSOY, 2005.
Kirjastosta löytyy sukukirjoja luokasta 99.31 ja Karjalan historiaa luokasta 92.87. Hyytiäisten sukukirjoja ei valitettavasti ole Vanamo-kirjastoissa, mutta niitä voi tilata kaukolainaksi. Kaukolainan tilauslomake löytyy kotisivuiltamme: https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/kaukolainatilaukset. Kaukolainan hinta on 8 euroa. Rämön suvusta löytyy Lassi Rämön kirjoittama Takaisin Karjalaan vuodelta 2013. Sitä näyttäisi olevan Hämeenlinnan pääkirjastossa, lähikirjastoissa sekä Hattulan ja Janakkalan kirjastoissa tällä hetkellä hyllyssäkin.
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on jonkin verran lainattavia diakuvia. Suurin osa niistä on lastenkirjoista tehtyjä. Rikhardinkadun kirjastossa on muutamia diakuvasarjoja Englannin kaupungeista. Espoon maakuntakirjastossa Espoon keskuksessa (avoinna 8-15.45, puh. 81657648) on dioja muutamista Etelä-Suomen kaupungeista. Lisäksi joissakin Espoon kirjastoista (Leppävaara, Tapiola, Matinkylä ja Nöykkiö) on Unicefin tekemiä diasarjoja mm. Zimbabwen, Andien ja Malesian lapsista. Soittamalla näihin kirjastoihin voit pyytää lähettämään diat lähikirjastoosi.
Hei ja kiitos kysymyksestä,
Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanankirja. 1, A-K mukaan:
Henrik Florenius (1633-1705), Paimion ja Kemiön kirkkoherra, mainitsi sanan kassi vuonna 1702 kirjoituksissaan. Sanaa kässi käytti Gustav Renval (1781-1841), yliopiston suomen kielen dosentti. Alkuaan juontaa verkkopussi / Tragnetz, (Einkaufs)tasche, nykyruotsissa kasse "kassi".
Kielitoimiston sanakirja (2012) määrittelee kassin näin: kädessä (harvoin olalla) pidettävä tilavahko, usein pussimainen kantoväline. Muovikassa, ostos- torikassi. Iso kankainen matkakassi.
Kirjastokimppa tarkoittaa kirjastojen tekemää yhteistyötä ja kimppoihin kuuluvat kunnat ovat tasavertaisia keskenään. Linkittämäsi Wikipedia-artikkeli on sikäli vanhentunut, että maakuntakirjastoja ei enää ole. Nykyään OKM:n johdolla alueellista kehittämistä vetävät kirjastot on nimetty alueellista kehittämistehtävää hoitaviksi kirjastoiksi, ne löytyvät listattuina Kirjastot.fi:stä, https://www.kirjastot.fi/kirjastot-ja-kehittaminen/kehittamistehtavaa-h…. Ongelma on kuitenkin se, että kaikki kimpat eivät noudattele näitä alueellisia rajoja, vaan kimppoja on enemmän kuin yllämainittuja alueita.
Kimppoja kannattaa siis tutkia kimppojen sivuilta. Suurin osa yleisitenkin kirjastojen aineistoluetteloista on nykyään…
Saavutettavuuskirjasto Celian asiakkaaksi voi rekisteröityä Vantaalla kaikissa kirjastoissa ja Helsingissä useimmissa kirjastoissa. Tarkemmat tiedot löytyvät Helmet-sivulta kohdasta Kirjastot ja palvelut hakusanalla Celia. Linkki Helmet-sivulle https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut.
Tässä lukuvinkkejä:Sandra Brownin kirjatLisa Jewellin kirjatMirva Saukkola: Silkkiä, safiireja ja salaisuuksia; Siveltimenvetoja ja silmänlumetta Vera Vala: Arianna de Bellis -sarjaRosie Walsh: Hän lupasi soittaa
Vanhemmassa taiteessa sielua kuvataan usein jonkinlaisena ihmishahmona, joka saattaa olla ihmisen kehoa pienempi tai hohtaa valoa. Sielun kuvaaminen savunkiehkurana tms. ei tunnu olevan vanhemmalle taiteelle kovinkaan tyypillistä. Elokuvissa ja vastaavissa tätä visuaalista keinoa on luultavasti käytetty, koska sielulle on täytynyt keksiä jokin näkyvä muoto. Taustalla voi olla myös ajatus kummituksista läpinäkyvinä, usvamaisina hahmoina.
Aiheesta ei ole olemassa suoraan mitään sanakirjaa tai sanastoa, josta löytäisi valmiita määritelmiä. Tällaisia määritelmiä voisi varmaan etsiä joko eri kulttuuri- ja harrastelehdistä suoraan tai etsiä ao. lehtiä käsitteleviä tutkimuksia tai opinnäytteitä. Ehkäpä kannattaisi kääntyä asiassa Helsingin yliopiston kirjaston puoleen.
Kulttuurilehtien osalta on kylläkin julkaistu pari bibliografiaa, jospa niistä olisi jotain apua:
- Akkaväestä ytimeen - kulttuuri- ja mielipidelehdet Suomessa (Hki, Kirjastopalvelu, 1985)
- Snellmanin perilliset - kulttuuri- ja mielipidelehdet Suomessa (Hki, Kirjastopalvelu, 1988)
Nämä löytyvät mm. Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista, ks. Plussa-tietokanta http://www.libplussa.fi .
Harrastelehdistä en…
Kirjastojen tietokoneet ovat jatkuvassa käytössä ja sen vuoksi tietysti likaantuvat - ja vaativat puhdistusta.
Mitään yleistä ohjeistusta puhdistuksesta ei ole. Jokainen kirjasto huolehtii siitä, että oman kirjaston koneet ja niiden osat ovat siistissä kunnossa.
Asiakas voi myös halutessaan pyytää henkilökuntaa puhdistamaan esim. likaisen näppäimistön.
Tässä olisi ehdotuksia kirjoista, joissa nuorten elämää käsitellään vakavammista aiheista käsin:
Kertomakirjallisuus:
Behm, Jukka: Pehmolelutyttö
Cline, Emma: Tytöt
Eugenides, Jeffrey: Virgin suicides
Gilbert, Elizabeth: Tyttöjen kaupunki
Juvonen, Anu: Lähiöoksennus
Järvelä, Jari: Tyttö ja pommi
Kilkku, Elina: Ihana tyttö
Lander, Leena: Tummien perhosten koti
Latvala, Riitta S.: Tytöt
Nieminen, Jani: Komero
Picoult, Jodi: Sisareni puolesta
Picoult, Jodi: Yhdeksäntoista minuuttia
Rönkä, Antti: Jalat ilmassa
Whitehead, Colson: Nickelin pojat
Elämäkerralliset kirjat:
Felscherinow, Christiane V.: Huumeasema Zoo
Khalaf, Farida: Olin Isisin vanki : nuoren jesiditytön kauhujen kuukaudet
Kim, Eunsun: Pohjois-Korea: yhdeksän vuoden pakomatka…
Geiger on tukholmalaisen käsikirjoittaja, ohjaaja ja tuottaja Gustaf Skördemanin vuonna 2020 alunperin ilmestynyt esikoisteos. Katrina Luoman suomentamana Geiger ilmestyi vuonna 2021.
Valitettavasti en löytänyt mistään tietoa siitä, että kyseinen teos olisi saanut jonkun palkinnon. Suosittu teos kyllä on, sillä sen käännösoikeudet on myyty 20 maahan jo ennen kirjan varsinaista julkaisemista. Lisäksi kirjan pohjalta on tekeillä kansainvälinen tv-sarja.
Käytetyt tietolähteet:
Teoksen esittely ja Gustaf Skördemanin teoksista kertova artikkeli Minerva-kustannuksen sivuilta, viitattu 10.5.2022
Kirjasampo.fi -kirjallisuuspalvelun sivu Gustaf Skördemanista ja teoksesta Geiger, viitattu 10.5.2022…
Laivoja rakennetaan eri käyttötarkoituksiin ja erilaisten mallien mukaan, joten mitään yleispätevää kaavaa laivan korkeuden määrittämiseksi tuskin on, toisin kuin esimerkiksi laivan painonlaskennan suunnittelussa. Oletettavasti eri telakkayhtiöillä ja rakennesuunnitteluun erikoistuneilla insinööritoimistoilla on myös mittoja koskevia liikesalaisuuksia. Esimerkiksi Masa-Yards kertoo sivuillaan laivanrakennusprosessistaan asiakasystävällisesti, mutta ilman tarkkoja tietoja. Liikenneviraston ohjeessa laivaväylien suunnittelusta kerrotaan, että laivojen mittasuhteet vaihtelevat niiden käyttötarkoituksen mukaan.
Lisää laivanrakennuksesta ja laivasuunnittelusta voi lukea esimerkiksi Turun ammattikorkeakoulun…
Saimme lukijalta kommentin: Minusta kysymyksen kuvaus kuulostaa Anne McCaffreyn Pernin lohikäärmeritarit -sarjalta. Ensimmäinen osa Lohikäärmeen lento. Vain kolme kirjaa suomennettiin, mutta englanniksi löytyy paljon lisää osia. Ehkä tuo on etsimäsi kirjasarja.Olisikohan mahdollista, että muistikuvissa kaksi erillistä lohikäärmeaiheista fantasiakirjasarjaa on sekoittunut yhdeksi? Osa vihjeistä nimittäin näyttäisi viittaavan yhteen, osa toiseen suuntaan.Luolat ja nuori nainen päähenkilönä johdattelevat ajattelemaan Patricia C. Wreden Lumotun metsän kronikat -sarjaa (Lohikäärmeen prinsessa, Lohikäärmeen etsintä, Lohikäärmeen retkikunta, Lohikäärmeen kummilapsi; suomennokset julkaistu vuosina 2001–03). Päähenkilö on prinsessa Cimorene. Tämä…
Kokemäensaaresta (nyk. Kyläsaari) löytyy tietoa teoksista Ruuth, J.W.: Porin kaupungin historia (Porin kaupunki 1899) sekä Kyläsaaren vaiheita: Kokemäensaaren vapaaehtoinen palokunta 100 vuotta (1994). Kirjat ovat lainattavissa Porin kaupunginkirjastossa.
Suomen kansallisbibiografia Fennicasta ei tosiaan valitettavasti löydy aina tietoa uusimmista painoksista, tai uusimmista kirjoista.
Tiedot uusimmista painoksista, ainakin uusien teosten osalta, löytyvät kirjan julkaisijan sivuilta. Asiaa voi hämärtää se, että julkaisija on saattanut vaihtua tai yhdistyä toiseen. Sairaanhoito ja huolenpito -kirjastasta on ilmestynyt 7. painos vuonna 2009 WSOY:n julkaisemana. Kirjan 8.-10. painos ovat kuitenkin yrityskauppojen aiheuttamien muutosten takia Sanoma Pron julkaisemia. Myös isojen kirjakauppojen hakuja kannattaa käyttää uusimpien painosten jäljittämiseen. Kirjastojen hakujen kautta uusi painos löytyy heti, kun kirja on tullut kirjaston kokoelmiin.
8.-10. painos tarkoittaa sitä, että nämä kolme…
Valitettavasti näyttäisi siltä, ettei kyseistä runoa ole suomennettu. Lahden kaupunginkirjaston osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/ löytyvän runotietokannasta ei löydy mitään tuolta kuulostavaa runoa, ja Kiplingin runoja on muutenkin suomennettu aika vähän. On toki aina mahdollista, että suomennos olisi voinut ilmestyä jossakin lehdessä tai pienjulkaisussa, jota ei tietokannasta löydy, mutta todennäköisesti runoa ei ole suomennettu lainkaan.
Vuosaaren kirjastosta kerrottiin, että kirjaston monitoimilaitteella voi tulostaa vain peruspaperille. Tuollainen erikoistulostus ei ole mahdollista ainakaan Helsingin kirjastoissa.
Sinun kannattaa kysellä vielä Espoosta, esimerkiksi Sellon kirjastosta, olisiko heillä mahdollista tulostaa toivomasi kaltaiselle paperille.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Yhteystiedot
Yksi mahdollisuus on kääntyä jonkin painopalveluja tarjoavan yrityksen puoleen.
Ja papereiden koosta: A5 (148 × 210) on puolet A4 (210 × 297) kokoisesta arkista.
https://fi.wikipedia.org/wiki/ISO_216
Anna-Liisa Haakanan Ykköstyttö-kirjaan perustuvasta elokuvasta ei löydy tietoja. Sen sijaan Haakana käsikirjoitti Raili Ruston ohjaaman ja Yleisradion tuottaman tv-elokuvan Tunturin takana, joka esitettiin Ylen TV 1:ssä 12.2.1989.
Maria Gripen nuortenkirja Agnes Cecilia: en sällsam historia on suomennettu nimellä Vieras aikojen takaa (suom. Eila Kivikkaho, 1983). Kirjasta on tehty elokuva, jolla on sama nimi kuin alkukielisellä kirjallakin. Anders Grönrosin vuonna 1991 ohjaama elokuva esitettiin Suomessa 8.2.1996 nimellä Agnes Cecilia. Elokuva oli SVT Draman, Svensk Filminstitutenin ja Svensk Filmindustrin yhteistuotantoa.
Kumpaakaa elokuvaa ei valitettavasti ole saatavana tallenteena. Mikäli haluaisit nähdä…
DVD:stä tosiaan käy ilmi ainoastaan se, että Yön sävel -niminen kappale siinä esitetään. Tämän nimisiä kappaleita on useita, joten valitettavasti emme saaneet selville enempää tietoa kappaleesta. Alla linkki Fono-tietokantaan ja Yön sävel -nimisiin kappaleisiin:
http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=y%c3%b6n+s%c3%a4vel&Page=1
