Useampikin Mauri Sariolan dekkareista sijoittuu Lapin maisemiin. Muun muassa Susikosken tulikoe (1982) –kirjassa ollaan Levillä ja hotelli Levitunturissa, Kolmen valtakunnan vainaja (1971) –kirjassa seikkaillaan kirjan nimen mukaan pohjoisessa lähellä kahden naapurimme rajaa. Revontulet eivät kerro (1957) –kirjan tapahtumat sijoittuvat ehkä lähimmäksi Pallastunturia. Siinä kiivetään Ounastunturille ja asutaan tunturin lähellä olevassa hotellissa, ilmeisesti ei kuitenkaan hotelli Pallaksessa, ainakaan sen nimeä ei onnistuttu kirjasta löytämään.
Simo Sjöblomin Mauri Sariola –bibliografia 1956-1998 (1999) –kirjassa (löytyy Helmet-kirjastoista) kuvaillaan Sariolan kirjoja, mutta ei niin yksityiskohtaisesti, että tämän asian saisi selville.…
Nuorisolehti Oharia on Pohjois-Karjala-kokoelmassa vuodelta 1970 nuo kaksi numeroa. Ovat sen verran uusia, ettemme voi digitoida niitä verkkoon eikä mikrofilmiäkään ole tulossa.
Voit ottaa lehdistä kopioita kirjastossa tai voimme lähettää kopioita kaukolainaksi, jos et pääse Joensuun pääkirjastoon.
Tällaista novellia ei mainitun Jukka Behmin Näkymättömän lisäksi tullut kenellekään mieleen, mutta parikin kirjaston vastaajaa totesi kuvauksen sopivan Reijo Vahtokarin lastenromaanin Peliin kadonnut poika. Kirjassa Lauri-niminen poika päätyy Metapax-peliin Tellu-nimisen koiransa perässä ja taistelee hirviöitä vastaan. Lopussa poliisit etsivät poikaa.
Karhu-oluesta ei löytynyt painetuista lähteistä paljoakaan tietoa. Talouselämä-lehden numerossa 26/2001 on artikkeli Voittaja hyökkää hiljaa, jossa käsitellään brandinrakennusta esimerkkinä mm. Karhu-olut.
Porin kaupunginkirjaston kotisivuilta löytyy Satakunnan Kansan artikkelitietokanta osoitteessa http://www.pori.fi/kirjasto/satakunta/sk/. Fraasihaulla "Porin olut" löytyy tietoa Karhusta.
Sinebrychoffin kotisivut ovat osoitteessa http://www.koff.fi ja Karhun kotisivut http://www.karhu.fi.
Sinebrychoff Oy Ab:n Porin panimon puhelinnumero on 622 6600. Heiltä voisi saada enemmän tietoa Karhu-oluesta.
Suomenkielellä tosi-tv:stä on kirjoitettu mm. Lähikuva-lehdessä (mm. Veijo Hietala: Tosi-tv. Neorealismia vai realismin simulaatiota. Lähikuva 4/2000.
Veijo Hietala ja Ari Honka-Hallila: Todellisuuden paluu televisioon. Lähikuva 1/1992. Bill Nicols (suom. Juha Wakonen): Todellisuuden ja television rajoilla. Lähikuva 1/2001.)
Elokuva-arkiston kirjastosta löytyy jonkin verran englanninkielistä kirjallisuutta tosi-tv:stä. Kirjaston tietokantaa voi selata netissä,
löytyy osoitteesta www.sea.fi/kirjasto. Kirjasto on avoin kaikille,
puh. 09-615 40 213.
Frank-monihausta löytyi asiasanalla 'tosi-tv' runsaasti materiaalia
(mm. Teemu Lampisen pro-gradu "Tosi-tv iltapäivälehtien juttuaiheena.
Tosi-tv-ohjelmat 2000-luvun menestysformaattina ja…
Daily Star -lehteä voi lukea kirjastossa PressDisplay-palvelun kautta. PressDisplay sisältää digitoituja sanomalehtiä heti tuoreeltaan eri puolilta maailmaa. Palvelua voi käyttää Jyväskylän kaupunginkirjaston asiakastietokoneilla. Tervetuloa kirjastoon!
Perinteisesti näitä tallennemuotoja on yleisellä tasolla kuvattu termillä audiovisuaalinen. Kuvat ja videot ovat visuaalisia, videot (lähes aina) ja äänitteet audiota. Termi ei ole oikein suomea, mutta kyllä se varsin vakiintunut on.
Heikki Poroila
On hyvinkin mahdollista, että kirja löytyy kirjaston hyllystä, vaikka se näyttää vielä olevan lainassa kortillasi.
Ota yhteyttä siihen kirjastoon, johon olet palauttanut kirjan.
Henkilökunta etsii kirjaa hyllyista ja palautuskärryistä ja palauttaa sen löydettyään. Silloin se poistuu kortiltasi.
Jos joku toinen lainaa kirjan, se poistuu myös kortiltasi.
Jos kirjaa ei löydy kirjastosta, se voidaan uusia viisi kertaa. 1-5 kk aikana asiat yleensä ilmestyvät paikalle tai löytyvät jostain oudosta piilostaan...
Tämä ehdotus ei ole kotimainen, mutta voisikohan kuitenkin olla Salvatore Quasimodon runo Ja äkkiä on ilta (teksti liitteenä)?
Kirjasammosta löytyy kohdasta runot ilta-aiheisia runoja https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/ilta
Aaro Hellaakoski on runoillut illasta, mm. runot Ilta ja Iltalaulu. Oulun kaupunginkirjaston Hellaakoski-sivuita löytyy runon Ilta alku, https://www.ouka.fi/oulu/pohjoista-kirjallisuutta/hellaakoski-lyyrikko&…;(myös jäljessä)
Ehkä lukijoillamme olisi lisää vinkkejä?
Ehkäpä tätä kysymystä voisi lähestyä eläinten kokemusmaailman kautta ja yrittää selvittää, millainen on eläinten tietoisuus - ja varsinkin niiden tietoisuus itsestään. Esimerkiksi Jussi Viitala ja Helena Telkänranta ovat kirjoittaneet kiintoisia populaaritieteellistä kirjoja, jotka valaisevat ihmisen ja eläinten tietoisuuden samankaltaisuuksia ja eroja.
Helena Telkänranta, Millaista on olla eläin?
Jussi Viitala, Älykäs eläin
Frans de Waal, Olemmeko riittävän älykkäät tunnistamaan, miten älykkäitä eläimet ovat?
Hei,
Toomas on yksi Tuomaan variaatio, jota esiintyy mm. Virossa. Nimi tulee alkujaan arameankielisestä sanasta te'oma (=kaksonen). Tutuin ja todennäköisin innoitus nimelle varmaan alkujaan apostoli Tuomaasta. On siis yksi Raamatusta periytyvistä nimessä Matin (<Matteus) ja monen muun nimen ohella.
Lähde: Suuri etunimikirja / Pentti Lempiäinen (WSOY, 1999)
Kaksi ensimmäistä, Sam Coslow: If you can't sing it (you'll have to swing it) ja Juan Tizol: Perdido, löytyvät kokoelmasta The Big book of swing! (Hal Leonard Europe, 2000). Saatavuuden näet pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-aineistohausta:
http://www.helmet.fi/search*fin/
Jorge Benin Mas que nada on useassa eri kokoelmassa, kuten myös Tizolin Perdido. Löydät aineiston näin. Valitse HelMetissä sanahaku. Kirjoita hakuenttään säveltäjän ja kappaleen nimi (esim. Jorge Ben "Mas que nada"), valitse aineistovalikosta nuotti ja tee haku. Kokoelmien nimet ovat linkkejä saatavuustietoihin.
Tähän kysymykseen on kyllä vaikea antaa yksiselitteistä vastausta. Jokaisella kirjastolla kun on asiakaskoneilla käytössä omat sovelluksena. Jo esimerkiksi pääkaupunkiseudulla käytännöt vaihtelevat kaupunkien välillä: Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastoilla on erilaiset sovellukset. Minun on vain kehotettava kaikkia asiasta kiinnostuneita ottamaan yhteyttä omaan kirjastoon ja sen tietotekniikkayksikköön tai muuhun vastaavaan.
Ehkä kuitenkin käytät asiakaskoneita Helsingin kaupunginkirjastossa? Helsingin kirjastojen tietotekniikkayksiköstä kerrottiin seuraavaa:
Ensinnäkään Messengerin asentaminen Asko-koneille ei ole mitenkään helppoa ja toisekseen ohjelma ei ole tietosuoja-asetustensa puolesta mitenkään kaikkein…
Finna-haulla löysin kaksi valokuvaa Oulun Sepänkadulta. Linkki Finnaan Oululaisia kuvia voisi kysellä Kalevan arkistosta Linkki arkistoon tai Pohjois pohjanmaan museosta. Linkki sivulle
Vaikuttaa siltä, että sotalasten saattajista on jäänyt valitettavan vähän toivomasi kaltaista yksityiskohtaista tietoa. Yleisiä teoksia sotalapsista, muisteluteoksia, tutkimuksia ynnä muita on runsaastikin, mutta niistä ei liene apua yksittäisen henkilön tietojen löytämisessä.Asiaa voisi yrittää tiedustella Kansallisarkiston Lastensiirtokomitean arkistosta, jonka keskeisintä aineistoa ovat lapsista kerätyt kantakortistot. Arkiston sivulla kerrotaan, että se "sisältää myös matka- ja passilistoja, meno- ja paluuluetteloita, lastensiirtokomitean pöytäkirjoja sekä saapuneita asiakirjoja kuten anomuksia ja kirjeitä. Lastensiirtokomitean arkistoon kuuluvat myös Kotkan, Kuopion, Tornion, Turun ja Viipurin alatoimistojen arkistot. Suurinta osaa…
Henry Theelin levyttämä "Uskothan lapsonen" vastaa kuvaustasi. Laulu alkaa: "Sulla säilynyt kai on lapsen usko tahraton". Kertosäkeessä lauletaan: "Uskothan lapsonen tie taivahan on kirkas kultainen". Laulun alkuperäinen nimi on "Barnatro". Sen on säveltänyt ja sanoittanut Einar Westling (salanimellä Gunnar Dahl) ja suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Kullervo (eli Tapio Lahtinen).Henry Theel: Uskothan lapsonen YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=BvS62vppMd0
Saadakseen kirjastokortin Helsingin kaupunginkirjastoon hänellä tulee olla mukana kuvallinen henkilötodistus (esim. passi, EU-maiden henkilöllisyystodistus) ja lisäksi hänellä pitäisi olla kotiosoite Suomessa. Lisää tietoa kirjastokortin hankkimisesta löydät Helsingin kuapunginkirjaston kirjastopalvelujen oppaasta ( http://www.lib.hel.fi/virkku , näin käytät kirjastoa, -> kirjastokortti, -> kirjastokortin hankkiminen).
Kyseessä on Helena Anhavan runo, joka alkaa rivillä Itseään on turha lähteä pakoon. Tämä nimeämätön runo on kokoelmasta Murheellisen kuullen on puhuttava hiljaa (1971). Runo sisältyy myös esimerkiksi teokseen Helena Anhava: Runot 1971 -1990.
