Kaakkois-Aasian monilla kansoilla on tapana sivellä vaaleata puuteria otsaan ja poskiin, useimmiten naisilla mutta myös lapsilla. Puuteri on usein riisipuuteria. Se toimii kuumassa ilmanalassa absorboimalla ihon rasvaa.
Aleksi-artikkelitietokannasta löytyi kaksi viitettä Hiski Salomaasta:
1. Simo Westerholm: Hiski Salomaa 100 vuotta
(artikkeli on lehdessä Uusi kansanmusiikki
1991: 2, s. 21, 23)
2. Heikki Palaskari: Lännen lokari
(artikkeli on lehdessä Kansanmusiikki
1983: 2, s. 26-31)
Lehdet ovat luettavissa esimerkiksi Tampereen pääkirjaston musiikkiosastolla.
Kyllä myöhästymismaksujen pitäisi poistua aina järjestelmästä, kun asiakas maksaa ne. Joitain sotkuja voi aiheuttaa joskus harvoin se, että kirjastossa maksut pitäisi muistaa poistaa aina erikseen myös kirjastojärjestelmästä, koska maksujärjestelmästä tiedot eivät päivity automaattisesti kirjastojärjestelmään. Jos tällaista olisi tapahtunut, kannattaa ottaa yhteyttä kyseiseen kirjastoon.
Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta löytyy tietoa Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamisesta vuosina 2011 – 2014.
Siellä mainitaan mm. että tarkoitus on saada korkeakoulutukseen aidosti uusia opiskelijoita. Yliopistolakiin on ehdotettu lisättäväksi säännös, joka mahdollistaisi ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan hakevien kiintiöinnin omana ryhmänään. Tätä muutosta koskeva Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella 2012 – eli asia on vasta tulossa päätettäväksi.
Toisaalta todetaan myös että ”koulutusalaa vaihtaville sekä korkeakoulujen välillä ja niiden sisällä siirtyville tarjotaan joustavia tapoja hakeutua uuteen koulutukseen. Entistä useampi uusi opiskelija voi näin aloittaa…
Jos arvelet, että levy saattaisi sittenkin löytyä, sinun kannattaa ensin uusia laina. Lainan voi uusia kolme kertaa, mikäli siitä ei ole varausjonoa, eikä kortillasi ole maksuja yli 9,90 euroa. Jos levyä ei tosiaankaan löydy, käy lähimmässä HelMet-kirjastossa ja kysy DVD-levyn korvaushinta. Koska olet vastuussa lainaamastasi aineistosta, sinun pitää korvata DVD. Mikäli olet alle 15-vuotias, takaajasi on korvausvelvollinen.
Voisikohan kyseessä olla satukuunnelma "Kadonnut lahjasäkki" vuodelta 1977? Samaista kuunnelmaa on kysytty meiltä aiemminkin: https://www.kirjastot.fi/kysy/kuuntelimme-lapsena-80-luvulla-usein?from…
Ilmateieteen laitos on julkaissut teoksen Vesilläliikkujan opas vuonna 2013. Kirjassa on perustietoa sään, tuulien, aallokon ja merivedenkorkeuden vaikutuksista vesillä liikkumiseen. Siinä kerrotaan kuinka säätä ja mitä ennusteita kannattaa seurata ja kuinka yhdistää omat havainnot ajankohtaisiin ennusteisiin.
L. G. Nilssonin Merisää vuodelta 2011 käsittelee havainnollisesti sään ilmiöitä ja niiden vaikutusta olosuhteisiin vesillä. Matalapainetta, korkeapainetta, merituulta, usvaa, aaltoja, virtauksia ja lukuisia muita ilmiöitä käsitellään perinpohjaisesti ja ymmärrettävästi.
Lisää teoksia voi hakea Helmet-luettelosta hakusanoilla veneily ja sää tai sääilmiöt
https://haku.helmet.fi/iii/encore/HomePage,…
Kyseinen sitaatti on Sidonie-Gabrielle Coletten teoksesta La naissance du jour (1928), teoksen neljännestä luvusta. Flammarionin kustantamassa vuoden 1984 painoksessa lause on sivulla 44.
La naissance du jour-teosta ei ole suomennettu.
https://archive.org/details/lanaissancedujou0000cole/page/n5/mode/2up?q=papillon
https://www.ebooksgratuits.com/html/colette_naissance_du_jour.html#_Toc122106577
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Kyse ei ole vuosien 1935 tai 1943 lääkärintarkastusohjesääntöjen tautiluokituksesta. Ne ovat pääsääntöisesti kaksinumeroisia mahdollisilla lisätarkenteilla. Tässä tapauksessa kyseessä on luultavasti viittaus sairaalassa otettuun röntgenkuvaan ja sen juokseva numero. Arkistossa saattaa olla kantakortin yhteydessä lisätietoja haavoittumisesta, mutta terveyteen liittyvät tiedot tulevat julkisiksi vasta 50 vuotta kohdehenkilön kuoleman jälkeen.
Lähteitä ja lisätietoja:
Kantakortti – Portti (narc.fi)
Lääkärintarkastusohjesääntö (L.T.O.): 1943. Helsinki: Puolustusvoimain Pääesikunta, lääkintäosasto, 1943.
Laajassa teoksessa: Mikkonen, Sukunimet, Otava 2000, uud. laitos,ISBN 951-1-14936-9, löytyy runsaasti tietoa sukunimen historiasta. Tärkeitä tiedonlähteitä ovat myös linkit 1) Suomen Sukututkimusseura http://www.genealogia.fi ja 2) Kotimaisten kielten tutkimuskeskus http://www.kotus.fi
Immi Hellénin runo "Äidin apulainen" vastaa kuvausta. Runo alkaa: "Äiti, kerro satu mulle, minä lankaa kerin sulle." Äidin apulainen on nimeltään Erkki.
Vanhin löytämäni julkaisu, jossa runo on, on "Walistuksen lasten lehti" vuodelta 1917 (nro 20). Lehdessä kirjoittajaksi on merkitty "I. H." Onnet-tietokannan mukaan kirjoittaja on Immi Hellén. Runo on myöhemmin julkaistu myös ainakin Aukusti Salon kirjassa "Lapsuuden kultamailla : alkukoulun ja kodin lukukirja II" (Otava, 1919) ja Aukusti Salon kirjassa "Uusi aapinen ja lukukirja" (Otava, 1922).
Lähteitä:
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta:
https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
Äidin apulainen -runo:
Digi.kansalliskirjasto.fi, Walistuksen…
Löysin tiedon, että sarjan Skazana (The Convict) musiikin on säveltänyt Pawel Lucewicz, mutta tunnusmusiikin nimeä ei löytynyt. LähdeIMDb: Skazana https://www.imdb.com/title/tt14417144/fullcreditsIMDb: Pawel Lucewicz https://www.imdb.com/name/nm4591403/?ref_=ttfc_fc_cr
Turun kaupunginkirjaston kokoelmatietokannasta
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form2
kannattaa etsiä teoksia asiasanoilla
kirjastonkäyttö, kirjastot : käyttö ja esim. kirjastopalvelut.
Lisäksi luokan 02.01 sisältämät teokset kannattaa tarkistaa.
Kirjastomme kokoelmissa ei juurikaan ole opinnäytteitä, mutta esim. Maisa Lovion Kirjaston asiakaspalvelu -teoksesta (2005)
löytyy kirjallisuusviitteitä.
Linda-tietokannasta
https://finna.fi
löydät lisää artikkeleita ja tutkielmia aiheesta.
Linkkiä ei valitettavasti ole, mutta kyseinen lehti löytyy mikrofilmattuna Helsingin Pääkirjaston uutisalueelta ja siitä on mahdollisuus saada kopiota maksua vastaan.
Uutisalueelta löytyy myös muita lehtiä mikrofilmattuina ja tiedot niistä löytyvät kirjastomme
sivuilta.
Turun kaupunginkirjastossa ei valitettavasti ole ainakaan vielä mahdollisuutta tallentaa lainaushistorioita. Vaskin palveluihin kuuluvat mm. "omat hyllyt" joihin voi tallentaa tietoja haluamistaan kirjoista, mutta systeemi on hiukan työläämpi kuin lainaushistorian tallennus käsittääkseni olisi. Joissain muissa kirjastotietokannoissa tällainen palvelu jo on, tietääkseni ainakin pääkaupunkiseudun Helmet-tietokannassa.
Sinun ongelmasi saattaisi silti ratketa Vaskista (www.turku.fi/vaski) muutenkin, käyttämällä asiasanahakua ja julkaisuajan rajoittamista. Tai kysy neuvonnasta seuraavan kerran kun käyt kirjastosta, joskus hyvällä onnella kirja löytyy hyvinkin vähillä tiedoilla!
