Ploteista kerrotaan lyhyesti julkaisussa Mäkitorpan kaupunkipolku. Ne kuuluivat Venäjän ensimmäisen maailmansodan aikana rakennuttamaan linnoitusjärjestelmän, jonka osana myös Helsingin ympärille kaivettiin 1914–17 maalinnoitus. Ennen Kustaankartanon rakentamista alueella oli kaksi plottia. Ne olivat maalinnoituksen tukikohdan XXI tykkipatterin keskeneräinen tuliasema. Kaivannot täyttyivät sittemmin vedellä, toinen toimi uimapaikkana, toinen matonpesupaikkana. Uimapaikkana käytetty plotti on vielä olemassa. Tuossa julkaisussa kerrotaan siellä olleen vielä 1960-luvulla ruutanoita, mutta muuta ei kaloista kerrota.Turistina kotikaupungissa - Oulunkylä mainitsee Kustaankartanon seniorikeskuksen pihan plotin, https://walkhelsinki.fi/turistina-…
Koira on ihmisen kotieläimistä vanhimpia, ehkä vanhin. Maailmassa arvellaan olevan yli 150 miljoonaa koiraa ja niiden määrä kasvaa koko ajan. Kirjallisuudessa koira on aina ollut vahvasti esillä. Jo lasten kuvakirjoista lähtien koira on tärkeä hahmo: esim. Puppe-kirjat pienemmille ja Mauri Kunnaksen Koiramäki-sarja varttuneemmille lapsillle. Kotimaisia koira-kirjoja ovat kirjoittaneet mm. Jorma Kurvinen: Susikoira Roi-sarja ja Tuula Kallioniemi: Vili-kirjat. Ulkomaisia tunnettuja ja rakastettuja koiratarinoita ovat mm. Wilkes: Keskuspuiston yksinäinen, Trojepolski: Bim Mustakorva, Knight: Lassie-kirjat ja London:Susikoira.
Tietokirjoja koirista löytyy mm. asiasanoilla: koira, kasvatus, käyttäytyminen, hoito, rodut.
Elokuvia löydät…
Osoitteenmuutosilmoitus on nyt mahdollista tehdä www.helmet.fi -sivulla. Osoitteenmuutoslinkki on HelMetin etusivulla vasemmassa reunassa 'Omien tietojen' alla. Asiakas kirjoittaa muutossivulle tuunistusta varten nimensä, kirjastokortin numeron ja nelinumeroisen tunnuslukunsa sekä uuden osoitteensa. Jos sinulla ei ole vielä tunnuslukua, voit saada sen kirjastossa esittämällä henkilötodistuksen.
Myös sähköpostiosoitteen, puhelinnumeron ja tunnusluvun muutokset voi tehdä järjestelmään.
Seuraavassa muutamia ehdotuksia :
RHYTHMS and music of the world : Rhythmes et musiques du monde. 1997.
Le MONDE des musiques traditionelles : The world of traditional music. (6 cd-levyä). 1994.
ONE voice : vocal music from around the world. 1997.
The SECRET museum of mankind : ethnic music classics 1925-48. (Useita erilaisia). 1996.
MUSICAL sources : Sources musicales. 1992.
Levyjen sijaintitiedot pääkaupunkiseudulla löydat plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/
Perinne-/kansan- ja maailmanmusiikkikokoelmia on kirjastoissa useita. Kirjaston päätteellä voit hakea Plussa-tietokannasta haulla ; Kaikki hakutavat - (kansanmusiikki tai perinnemusiikki) ja kokoelmat.
Internetin Plussaa käyttäessäsi valitse Monipuolinen haku ja käytä…
Kuka kukin on 1978 -kirjan mukaan Erkki Häkämies oli Kotkan kaupunginvaltuuston jäsen vuodesta 1977 eteenpäin. Muut lähteet (esimerkiksi Helsingin Sanomien muistokirjoitus Häkämiehestä) tietävät lisätä, että hän toimi "Kotkan kaupungin luottamustehtävissä vuoteen 1981".
Ikävä kyllä ei ole selvinnyt, mistä palanen on peräisin. Siitä on kysytty kirjastojen valtakunnallisella sähköpostilistalla, ja jos sitä kautta joku sen tunnistaa, palaan asiaan
Kukaan vastaajistamme ei ikävä kyllä muistanut kyseistä runoa. Runon kuvasto voisi viitata myös muistovärssyyn.
Jos joku lukijoistamme muistaa kyseisen runon, niin vastauksen voi laittaa kommenttina tämän vastauksen alle.
Sellaista teosta, joka sisältäisi pelkästään 1900-luvun ja 2000-luvun alun, en löytänyt.
Kuten en myöskään sellaista johon 1900-luvun lisäksi olisi sisällytetty 1800-luvun vuosia.
Löytyy toki useita samantyylisiä tietosanakirjoja kuin Guinness kronikka, joihin sisältyy tietoa kaikilta edellä mainituilta vuosisadoilta.
Esim. seuraavat ensyklopediat tarjoavat kattavan katsauksen eri vuosisatojen tapahtumiin (linkit teosten saatavuustietoihin vaski-verkkokirjastossa):
Philip Parker, Maailmanhistoria, 2011.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.702153
Maailmanhistoria, 2007.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.499747
Maailmanhistorian pikkujättiläinen, 2006.
https://…
Kulttuurisampo-sivustolle tallennetussa virsikanteleessa viritys on C.Virsikanteleen käytöstä nyky-Suomessa ei löydy juurikaan tietoa. Vanhoja oppikirjoja löytyy hyvin niukanlaisesti, esimerkiksi tämä 1890-luvun oppikirja: Koulun koraali-wirsikirja : kokoelma wirsikirjan kauniimmista wirsistä yksiäänisten nuottien kanssa ynnä Lyhyt musiikki-oppi sekä selitys miten wirsikannel tehdään | Helka-kirjastot | Finna.fiRuotsissa toimii yhdistys, joka pyrkii ylläpitämään soittimen kulttuuriperintöä ja järjestää esimerkiksi soittokursseja. En onnistunut löytämään Suomen puolelta mitään tahoa, joka järjestäisi opastusta tai julkaisisi minkäänlaista opasta.Verkosta löytyy myös mielenkiintoinen yksityishenkilön kokoama tietopaketti virsikanteleen…
Ekologia, ympäristötiede, on biologian haara, joka tutkii eliöiden suhdetta toisiinsa ja ympäristöön, siis yksilöitä, populaatioita, eliöyhteisöjä ja ekosysteemiä sekä niiden välistä vuorovaikutusta. Nykyään yhä tärkeämmiksi ovat muodostuneet ihmisen ja ympäristön välisiä vuorovaikutuksia tutkivat ekologian osa-aluueet.
Internetissä esim. osoitteessa http://www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/5luonnontieteet/biologia/… löytyy lisätietoa ekologiasta.
Alla pari varsin kattavaa sivustoa, jotka käsittelevät Mildred Wirt Besonia, (Carolyn Keene). Valitettavasti sivut ovat englanninkielisiä.
http://www.nancydrewsleuth.com/mildredwirtbenson.html
http://childrensbooks.about.com/cs/authorsillustrato/a/nancydrew.htm
Etsimäsi kuvakirja on Camilla Mickwitzin Emilia ja kolme pikkuista tätiä (Weilin + Göös, 1979). Siitä on kaksikin painosta, elokuva ja äänikirja:
http://www.helmet.fi/record=b1407776~S9*fin
http://www.helmet.fi/record=b1407777~S9*fin
http://www.helmet.fi/record=b1021442~S9*fin
http://www.helmet.fi/record=b1407783~S9*fin
Lappeenrannan tekinillisessä yliopistossa on tehty esimerkiksi vuonna 2012 liikkuvia hyvinvointipalveluja käsittelevä Laura Vainikan diplomityö Liikkuvien palveluiden rooli osana hyvinvointipalvelujen tuottamista. Tiedekirjaston tietokantaan tätä on kuvailtu asiasanoilla peruspalvelut,lähipalvelut,hyvinvointi,liikkuvuus ja tieto- ja viestintätekniikka. Näistä asiasanoista on varmasti sinullekin apua.
Tietotarpeisiin liittyen käytetään asiasanaa tiedontarve.
Tsemppiä gradun tekoon!
Ulla-Lena Lundberg: Jää
Paavo Rintala: Paasikiven aika
Matti Rönkä: Eino
Olavi Pellonpää: Junantuomat
Kalle Päätalo: Myrskyn jälkeen
Mauri Paasilinna: Roihankorpi
Veikko Huovinen: Koirankynnen leikkaaja
Raimo J. Kinnunen: Anna ja Johannes
Pentti H. Tikkanen: Mehtäläiset
Anni Korpela: Myrksyn jälkeen
Liisa Keitaanpää: Sotakorvaustyttö
Raija Oranen: Valkea talo jokivarressa
Varmasti löytyy enemmänkin. Voit Helmetissä laittaa sanahakuun kaunokirjallisuus Suomi 1940-luku, niin saatat löytää lisää mielenkiintoisia kirjoja. Voit hakea myös sellaisilla hakusanoilla kuin sodanjälkeinen aika tai jälleenrakentaminen.
Ruijanreitistä on tietoa esimerkiksi Erkki Liljan julkaisuissa:
Erkki Lilja: Ruijanpolku : valtareitti Jäämerelle.
Julkaisussa: Raito. - 2008. - Rovaniemi : Lapin maakuntamuseo, s. 39-41
Erkki Lilja: Perämereltä Petsamoon : väläyksiä liikennehistoriasta.
Julkaisussa: Jatuli. - 29. - Kemi : Kemin kotiseutu- ja museoyhdistys, 2006, s. 193-215
Erkki Lilja: Tunturien yli Jäämerelle : kertomuksia Lapin teiltä ja vähän vierestäkin. - [Rovaniemi] : Väylä, 2016
Teos koostuu asiakirjoista ja matkakertomuksista 1800-1900-luvuilta, ja tekijän omista kirjoituksista.
Erkki Lilja: Jäämerenkäytävä : näkijöitä, tekijöitä, kulkijoita, salaisia suunnitelmia. - Rovaniemi : [Erkki Lilja], 2013
Kirjoja aiheesta suomalaiset Jäämeren rannalla:
Samuli Paulaharju…
Löytyy varsin niukasti tietoa Walter Moersistä. paitsi saksankielellä.
Englanniksai löytyi kaksi kohtuullista linkkiä:
http://www.lambiek.net/moers_w.htm
http://www.answers.com/topic/walter-moers
Kirja on Hans Malmbergin ja Gunnel Linden Ikimetsässä, vuodelta 1966. Netissä on esittely tästä kirjasta http://lastenkirjahylly.blogspot.fi/2010/06/nostalginen-kesakirja.html
Parnasso on lainakappaleena Rikhardinkadun kirjastossa (säilytetään 7 vuotta). Nro 3/2012 on siellä nyt hyllyssä. Voit tehdä varauksen Helmetin kautta (www.helmet.fi) tai soittaa Rikhardinkadun kirjastoon (puh. 31085908) ja siellä tehdään varaus. Voit noutaa lehden sitten haluamastasi helmet-kirjastosta. Pysyvästi Parnassoa säilytetään Pasilan kirjastossa, jossa se on luettavissa (ei kotilainaan)
Kaikki suuret ja keskisuuret kustantajat julkaisevat lastenkirjoja, kuten Otava, Tammi, WSOY, Gummerus, Karisto, Teos. Pienemmistä kustantajista ainakin seuraavat: Lastenkeskus, S&S, Reuna-kustannus, Pieni karhu, Nordbooks, Myllylahti, Kustannus-Mäkelä.
Yleiset kirjastot (kirjastot.fi) ovat listanneet kustantajia sivulleen. Sieltä voit katsoa lisää: https://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kustantajat
Helmet-kirjastoissa näyttää tosiaan olevan kovin vähän berbereitä koskevaa aineistoa. Sen sijaan Helsingin yliopiston kirjastosta, mm. Kaisa-talosta, löytyy jo huomattavasti enemmän. Lisäksi on mahdollista tilata aineistoa kaukolainoiksi esimerkiksi muista Suomen tieteellisistä kirjastoista, mikäli jotakin nimekettä ei pääkaupunkiseudun kirjastoista löydy. Ymmärrettävästi aika suuri osa aihetta käsittelevästä kirjallisuudesta on ranskankielistä, mutta kyllä myös mainitsemillasi kielillä löytyy useita nimekkeitä.
Sinun kannattaa selata läpi ne aineistot, jotka saat esiin hakusanalla "berberit" Melinda-tietokannasta:
https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/TX518PYUR6BILPEVTER7KQGLFTMCD1YYGT28PRP8XC3JI7UHR6-04776?func=short-jump&…
