Kysymyksestäsi ei käy ilmi, minkä kunnan- tai kaupunginkirjaston hankintaa tarkoitat. Yleistyksenä voisi sanoa, että sarjakuvien (kuten muunkin kirjallisuuden) hankintakanavat riippuvat kovasti siitä, mistä kunnan- tai kaupunginkirjastosta on kyse. Usein hankinnassa käytetään ihan tavallisia kirjakauppoja, joiden kanssa on tehty hankintasopimukset. Ne voivat olla joko suuria kirjakauppaketjuja tai pieniä erikoiskirjakauppoja. Paljon käytetään myös kirjavälitykseen erikoistuneita firmoja, joita ovat mm. BTJ Kirjastopalvelu Oy. ja Kirjavälitys Oy. Mitään yhtä ainoaa hankintapaikkaa ei siis voi nimetä. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa olevat suomenkieliset Elfquest-kirjat näyttävät olevan peräisin jo 1990-luvun alusta. Kannattaa siis kysellä…
Helsingin Kaupunginkirjastossa ei ole näin vanhoja Wasabladet-lehtiä kuten ei muissakaan pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa. Neuvoisinkin Teitä kääntymään Helsingin yliopiston kirjaston puoleen. http://www.helsinki.fi/kirjastot/yhteystiedot/index.htm
Kirjastojen kokoelmista tai tietokannoista ei löytynyt tietoa Wilenius-sukunimestä. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1) mukaan Suomessa Wilenius on tai on ollut nimenä 602 suomalaisella. Apua voisi löytyä Suomen sukututkimusseurasta ja heidän palveluistaan:
http://www.genealogia.fi/
Kahlil Gibranin Profeetassa on luku avioliitosta. Siinä sanotaan mm.
"Rakastakaa toinen toistanne, mutta älkää tehkö rakkautta kahleeksi.
Antakaa sen mieluummin olla liikkuvana merenä sielujenne rantojen
välillä." En kopioi lukua tähän kokonaan. Kirja on lainattavissa
kirjastosta tai siitä voi ottaa täällä kopioita.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 vajaa viidennes 10 vuotta täyttäneistä oli lukenut kirjoja verkossa tai sähköisesti. Eniten lukivat nuoret ja nuoret työikäiset, ylemmät toimihenkilöt ja pääkaupunkiseudulla asuvat, ja vähiten 65 vuotta täyttäneet. Alla linkki Tilastokeskuksen artikkeliin:
http://www.stat.fi/til/vpa/2017/03/vpa_2017_03_2019-04-25_kat_001_fi.html
Yhdysvalloissa maksetaan lähinnä työeläkettä, ja sen voi ainakin joissain osavaltioissa menettää, jos julkisessa virassa syyllistyy rikokseen ks. https://www.governing.com/gov-data/other/state-pension-forfeiture-laws… .Lisätietoja Yhdysvaltojen eläkejärjestelmästä löytyy täältä https://www.etk.fi/elakejarjestelmat/muiden-maiden-elakejarjestelmat/yh… .
Suomessa voi menettää lähinnä perhe-eläkkeen (leskeneläke, lapseneläke), mikäli on itse rikoksella aiheuttanut edunjättäjän kuoleman.
Puolalaisten naisrunoilijoiden lyriikkaa on suomennettu verrattain vähän, enkä tästä joukosta onnistunut täsmälleen etsityn kaltaista runoa löytämään. Etsinnän ulottaminen maantieteellisesti laajemmalle alueelle ei sekään tuottanut ratkaisevasti parempaa tulosta: varteenotettavin ehdokas oli silti puolalainen.
Hannu Tarmion toimittamassa Maailman runosydän -kokoelmassa julkaistu Halina Poświatowskan "kuolemaan asti, sinä sanot" -säkeellä alkava otsikoimaton runo perustuu paljolti "entä jos" -kysymyksen toistolle. Tässä ei kuitenkaan suoranaisesti rinnasteta vaihtoehtoja, vaan runon minä ainoastaan esittää joukon mahdollisia tilanteita ja haluaa tietää, kuinka hänen rakastettunsa niissä toimisi:
"entä jos muutut puuksi / voinko luottaa…
Jälkimmäisen eli Arthur C. Clarken. Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokanta löytyy muuten osoitteesta http://www.libplussa.fi/ , sieltä tällaisiin kysymyksiin saa vastauksen vielä nopeammin.
Jos tarkoitat Kouvolan pääkirjastoa niin meiltä löytyy niteet sekä musiikkiosaston hyllystä että meidän varastosta. Näyttää olevan Valkealaa lukuunottamatta kaikissa Kouvolan kirjastopisteissä hyllyssä ja Valkealaankin sen saa nopeasti tilaamalla.
Edgar Allan Poen kaikki teokset kokotekstiversioina löytyvät Internet-osoitteesta http://www.pambytes.com/poe/poe.html Hervey Allenin yksityiskohtainen Poe-elämäkerta löytyy samoilta sivuilta osoitteesta http://www.pambytes.com/poe/bio.html Lyhyempi Poe-elämäkerta löytyy sivulta http://www.referencedesk.net/edgarallanpoe/bio.htm Kotipaikkakuntasi kirjastossa sinun kannattavaa tutustua kirjailijoita esitteleviin yleisteoksiin kuten esimerkiksi 'Maailman kirjailijat'.
Ota kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaan ja piipahda missä tahansa HelMet-kirjastossa, niin henkilötietosi korjataan rekisteriin ja tarvittaessa kortti vaihdetaan. Kortin vaihtaminen ei ole täysin välttämätöntä, mutta allekirjoituksen muuttumisen takia toki järkevää.
Kaikki rekisterimuutokset, joita ei voi tehdä itse verkossa (osoite, puhelinnumero, sähköposti, PIN-koodi), täytyy tietosuojasyistä tehdä kirjastossa.
Heikki Poroila
Emme valitettavasti onnistuneet löytämään teokselle tekijää tai nimeä.
Jos joku vastauksen lukija tunnistaa kuvissa olevan kirjan, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
En valitettavasti saanut selville, löytyykö Borgesin runon suomenkielistä käännöstä "Hetkiä" mistään teoksesta. Runoa ei myöskään löydy Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta (Runotietokanta - Etusivu (lahti.fi).
Runon suomennos löytyy monilta verkkosivuilta, mm. kirjablogeista, mutta yhdessäkään ei ole mainittu lähdetietoja. Alkukielinen runo on kirjoitettu espanjaksi.
Se, onko kyseisen runon alkuperäinen kirjoittaja todella Jorge Luis Borges, ei ole myöskään täysin varmaa. Englanninkielisellä Wikipedia-sivulla kerrotaan, että Borgesia saatetaan virheellisesti luulla runon kirjoittajaksi. (Moments (poem) - Wikipedia)
Sen sijaan Borges-keskuksen (https://www.borges.pitt.edu/) sivuilta löytyy espanjankielinen…
Etsitty teos tuntuu olevan Toni Edelmannin säveltämä "Sov nu, sov". Sanat ovat Pentti Saarikosken ja Mia Bernerin. Sävellys alkaa toisin sanoin, mutta tekstin loppupuolella esiintyvät sanat "du trötta". Sävellys löytyy nuottikokoelmasta "Lasimaalaus" Fazer, 1991, FM07431-0. Sen saatavuuden voi tarkistaa HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi. Tätä kirjoittaessa "Lasimaalaus" oli hyllyssä useassa pääkaupunkiseudun kirjastossa.
Kuvia Suomen lasten elämästä valmistui vuonna 1882. Sen kuvitti taiteilija R.W. Åkerblom ja suomenkieliset runot kirjoitti Juhani H. eli P.J. Hannikainen. Tämä teos on tiettävästi maamme ensimmäinen alkuperäinen lasten värikuvakirja. Siitä otettiin vuonna 1982 näköispainos, joka löytyy Uudenkaupungin kaupunginkirjastosta.
Runoa ei valitettavasti ole toistaiseksi löydetty.
Se on ollut haettavana myös valtakunnallisella tietolistalla, mutta toistaiseksi ei ole tärpännyt.
Jatkamme yhä hakua ja vastaamme, jos teksti löytyy.
Romaani Okalinnut löytyy varsin monesta pääkaupunkiseudun kirjastosta, joten se on helppo saada. Mikäli sitä ei löydy omasta lähikirjastosta, henkilökunta voi varata kirjan toisesta kirjastosta.
Toinen miehistä (vähähiuksinen) on vanha tuttu näyttelijä Uljas Kandolin. Mutta toista miestä ei tunnistanut elokuvaneuvos
Kari Uusitalokaan. Eli tämä toinen mies, voi olla kuka tahansa, ei nimetty näyttelijäksi lainkaan.
Lisäyksenä vielä 10.1.2023 (KAVI): toinen näyttelijä Kandolinin lisäksi on Urho Lahti.
Koko lyhytelokuva "Markkaset ja Tarkkaset" on nähtävissä YLEn Elävässä arkistossa.
Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmista löytyvät elokuvat Anna ystävämme, Anna ystävämme: jatko-osa ja Anna ystävämme, tarina jatkuu. Kaksi ensimmäistä on tällä hetkellä lainassa, kolmas on paikalla. Voit halutessasi tehdä varauksen elokuviin verkkokirjastomme kautta, osoite on kirjasto.vaasa.fi. Kirjoita hakukenttään esimerkiksi Montgomery Anna ystävämme ja rajaa hakua laittamalla aineistolajiksi DVD.
Näillä tiedoin on kyllä aika mahdotonta selvittää onko haastateltavan lausahdus hänen oma mietelmänsä, vai yleisemmin toistettu näkemys. Ainakaan verkkohauilla ei näyttäisi löytyvän suomen kielellä tällaista väittämää. Myöskään englanninkieliset, eri tavoin sanontaa mukailevat käännökset eivät tuottaneet tuloksia. Kyse voi olla myös haastateltavan omasta ajattelusta.
