Tuo onnistuu Piki-verkkokirjastossa osoitteessa https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku. Valitse kirjastoksi Oriveden kaupunginkirjasto, aineistolajiksi moniviestin ja kieleksi englanti. Haulla tulee tosin jonkin verran opiskelukirjoja, eikä tuollaisia kaipaamiasi teoksia, joissa olisi kirja ja CD-levy, näyttäisi olevan montaakaan Oriveden kaupunginkirjastossa. Ilman kirjastorajausta saat näkyviin kaikkien Piki-kirjastojen valikoimaa.
Kyseisistä säveltäjistä on tietoa ainakin seuraavissa kirjoissa:
Lord, maria: Musiikin tarina antiikista nykypäivään, 2008
Sävelten maailma, osa 1, 1989
Otavan iso musiikkitietosanakirja, osat 3 ja 4, 1978
Jean-Pierre ja Luc Dardennen elokuvasta Rosetta (1999) on kyllä tehty DVD-tallenne, mutta sitä ei ole lainattavissa kirjastoissa. Elokuvaa kannattaa etsiä kansainvälisistä nettikaupoista.
https://finna.fi/
https://www.imdb.com/title/tt0200071/
Kyseessä on varmaankinTomas Tranströmerin runo Aukea (Gläntan) kokoelmasta Totuuden kynnys (Sanningsbarriären, 1978, s. 11), joka alkaa rivillä "Keskellä metsää yllättää aukea, jonka vain eksynyt löytää". Runon on suomentanut Caj Westerberg.
Voit lukea runon myös Tomas Tranströmerin Kootuista teoksista 1954-2004 (2011, s. 249).
https://somero.finna.fi/Record/somero.23783?sid=2959178979
https://somero.finna.fi/Record/somero.128312?sid=2959178979
Kyseeseen saattaisi tulla Constance Heaven, jolta 70-luvulla suomennettiin kolme Venäjälle sijoittuivaa romaania, ns. Kuragin-trilogia: Natalia (1972), Astrovin perintö (1973) ja Vaarallinen rakkaus (1979). Nataliassa nuori englantilaistyttö Amaryllis "Rilla" Weston saapuu Kuraginin sukukartanoon lähelle Pietaria kreivin viisivuotiaan pojan kotiopettajattareksi. Rilla rakastuu kreivin Andrei-veljeen, jonka kanssa sitten avioituu. Astrovin perinnössä Rillan luokse Venäjälle matkustaa hänen sisarensa Sophie.
Natalia | Kirjasampo
Astrovin perintö | Kirjasampo
Vuoden 1990 Keskisuomalaiset löytyvät mikrofilminä Jyväskylän yliopiston kirjastosta, Jyväskylän kaupunginkirjastosta ja Kansalliskirjastosta sekä lehtenä Turun yliopiston kirjastosta. Mikrofilmit ja lehdet ovat käytettävissä kirjastojen tiloissa.LinkitFinna.fi: https://finna.fi/Record/jykdok.175266?sid=5028234412Keski-Finna: https://keski.finna.fi/Record/keski.180308?sid=5028235861
Hae HelMet kirjaston aineistoluettelosta http://www.helmet.fi
Valitse sanahaku. Kirjoita hakuruutuun muoti historia.
Rajaa alasvetolaatikosta kieli suomi.
Joitakin löytyneitä teoksia:
Kopisto, Sirkka: Moderni Chic nainen: muodin vuosikymmenet 1920-1960.
Kuitunen, Arja-Liisa: Länsimaisen muodin historia
Lehnert, Gertrud: 1900-luvun muodin historia
Muoti: Suunnittelijoiden vuosisata 1900-1999
Nuorisomuodista löydät tältä sivulta
http://www.ouka.fi/ppm/1950/3_2.html
Muotia ja kauneudenhoidon historiaa käsittelevät kirjat ovat kirjastossa luokassa 90.21
Kauneudenhoidosta kertoo esim. teokset
Rusoposkia, huulten purppuraa.
Utrio, Kaari: Bella Donna: kaunis nainen kautta aikojen.
Kesäviikonloppuisin miltei kaikki kirjastot ovat tosiaan kiinni.
Helsingissä kesälauantaisin on auki Rikhardinkadun kirjasto, Kirjasto 10 ja Itäkeskuksen kirjasto. Sunnuntaisin auki on vain Kirjasto 10.
Kesäaukiolot perustuvat niin resursseihin kuin myös kysyntään.
Suomessa suurin osa työntekijöistä haluaa viettää lomansa kesäaikaan. Henkilökuntaa on siis vähemmän ja siksi on mietittävä miten työvuorot järjestetään. Viikonlopun, etenkin sunnuntain työtunnit ovat myös työnantajalle kalliita. Toinen juttu on se, että kirjastopalvelujen kysyntä on ainakin perinteisesti hiljentynyt kesäaikaan. Miksi pitää kirjaston ovia auki, jos kansalaisia kutsuvat metsät, järvet, hiekkarannat, meri, festivaalit ja matkailu?
Mutta maailma muuttuu ja niin…
Rakennushallituksen historiikkia ei ole käytettävissä Varkaudessakaan, vaan lähteenä on Suomen valtiokalenteri. Toimistoarkkitehdeissä ainoa -oja-loppuinen on Martti Talvi-Oja; hänet mainitaan 1950 ja 1955, ei vielä 1946.
Muut toimistoarkkitehdit ovat Siitonen, Waskinen, Cronstedt, Kruskopf ja Erno (1950); vuonna 1955 uusina niminä Setälä ja Virtanen. Koko Rakennushallituksen nimiluettelossa mainitaan toinen -oja: rakennusosaston uudisrakennustoimiston apulaistoimistopäällikön sijaisena Reino Vehkaoja; hänet mainitaan 1955 (ei 1946 eikä 1950).
Valtiokalenterin muut vuodet ovat tarkistamatta. Toivottavasti tämä auttaa eteenpäin.
Turun kaupunginkirjaston tietokannasta Aino (www.turku.fi ja siitä eteenpäin kirjastoon ja Ainoon, tai suoraan www.turku.fi/aino) löytyy teoksia asiasanalla Namibia. Esim.
"Namibia: elämää kuivuuden keskellä". Asiasanalla afrikkalainen kirjallisuus tai asiasanoilla Afrikka ja kirjallisuus voi etsiä kirjoja joista saa vinkkejä mm. namibialaisista kirjailijoista.
Myös Kirjastot.fi -sivun Kaunokirjallisuutta Afrikasta (http://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kirjailijahakemistot/afrikka) voi olla avuksi.
Etsitty elokuva saattaisi olla Maggie Greenwaldin ohjaama Pikku-Jon balladi (The ballad of Little Jo, 1993), joka on esitetty TV1:ssä 9.9.1998.
"Feministisesti emansipoituneeksi naiseuden rehabilitoinniksi voisi luonnehtia Maggie Greenwaldin kirjoittamaa ja ohjaamaa, tositapauksen innoittamaa traagista uuslänkkäriä, jossa ahdistettu nainen (Suzy Amis) keksii keinon suojautua toinen toistaan moukkamaisemmilta miehiltä: hän leikkaa hiuksensa, viiltää arven poskeensa ja tekeytyy itsekin kaksilahkeiseksi. Elokuva piirtää lohdutonta, kaikessa ankeudessaan realistiselta vaikuttavaa aikain ja tapain kuvaa. Vähemmänkin herkkätunteisen machokarjun uskoisi ymmärtävän sankarittaren poikkeuksellista ratkaisua. Aivan täysin ei kullankaivajaksi…
Harmi kyllä, vain Tellervo Koivistolta ja Ester Ståhlbergiltä:
https://tinyurl.com/Paivakirjat
Luettelon ensimmäinen kirja Sydämen keltä sydämelle on Anita Hallaman kirjoittama, mutta hänhän ei ollut Kekkosen puoliso, vaan rakastaja.
Sylvi Kekkosen matka-arkusta löytyneissä päiväkirjoissa koottu Sylvin matkassa: yksityiset päiväkirjat Kiinasta on kirjoitettu 1953, jolloin Kekkonen ei vielä ollut presidentti:
https://tinyurl.com/SylvinMatkassa
Jenni Haukion Sinun tähtesi täällä: vuodet presidentin puolisona on taas luokiteltu muistelmaksi, ei päiväkirjaksi.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi löytyi vain yksi julkaisu, jossa ehkä sivutaan aihetta:
Forsén, Björn: Saksan ja Suomen salainen sukellusveneyhteistyö. Porvoo : WSOY, 1999.
Muuten voisi tutkia lisäksi Navis Fennica -sarjaa, jossa kerrotaan Suomen merenkulun historiasta, sivuten myös sotalaivaston historiaa.
Helsingin yliopiston kirjaston Helka-tietokannasta http://finna.fi löytyivät seuraavat julkaisut:
Dahlqvist, Stephan: Merivoimien kehitys, tehtävät ja asema puolustusvoimissa 1924-1939. Helsinki : Helsingin yliopisto, 2000.
Pro gradu -tutkielma (mikrokortti).
Sijainti: Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjasto (Unionink. 35, puh. 19122547)
Meidän laivastomme : juhlajulkaisu laivaston…
Först är det nödvändigt att du kollar vilka databaser finns i Luleå Universitets- bibliotek. t. ex. vilka finländska artikel- eller universitetsbibliotekernas databaser.
Address till samlingsdatabaser av vetenskapliga biblioteker i Finland är http://hul.helsinki.fi/tilke/ . Där finns f.ex. Svenska handelhögskolans databas http://www.shh.fi/link/bib/
Jag sökte i Aleksi, finsk artikeldatabas, med sökord NOKIA och YHTEISKUN* (samhäll*), fick några träff: Anttila, Timo: ”Suomi Nokian kännyssä” (Talouselämä 1999: 9); Hiilamo, Heikki : ”Suomi on maa Nokian varjossa. Onko Nokia valtio valtiossa?” (Taloustaito 1999: 12) ; ”Markkinatalous ei halua osallistua hyvinvointivaltion kustannuksiin, mutta tulokset kelpaavat” (Selostus Nokian…
Jyri Schreckin asemesta ehdottaisin Jarkko Lainetta ja Nauta lentää -kokoelman runoa Sikermä V, josta löytyy kaikkea kaivattua: surua, väsymystä, parturi, jalkoja.
Surullista kuin parturissa, / en tiedä mikä siinä on. Ikkunasta näkyvät / ihmisten jalat. Ne näyttävät väsyneiltä.
Keravan kirjaston kokoelmista Uuden Suomen numeroita ei löydy.
Helsingin ja Espoon kaupunginkirjastoista lehti löytyisi mikrofilmattuna. Voit käydä lukemassa (tai kopioimassa) artikkelin Pasilan kirjaston uutisalueella tai Leppävaaran kirjastossa.
Voit myös halutessasi tilata kopion artikkelista tai kaukolainata mikrofilmirullan kokonaisuudessaan. Artikkelikopiotilaus tai rullan kaukolainaus tulisi tehdä Keravan kirjaston kautta.
http://www.kerava.fi/kirjasto.asp
Asiaa käsitellään esim. seuraavissa teoksissa:
- Jari Paavonheimo: Digitaalisen ja painetun rajalla : kirjoituksia kirjasta, digitaalisuudesta ja kirjastosta (2006). Osa teoksen aineistosta on netissä http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/val/viest/pg/paavonheimo/digitaal… .
- Kirjastot it-ympäristössä, 2005
- Raine Wilén, Terttu Kortelainen: Kirjastokokoelmien kehittämisen ja arvioinnin perusteet, 2007. Tässä kirjassa on esim. artikkeli: Painettujen ja digitaalisten julkaisujen valinta.
Google Scholarista http://scholar.google.fi/ hakusanoilla digitaalinen kirjasto löytyi useita aiheeseesi liittyviä viitteitä, mm.
- Digitaalisen kirjaston infrastruktuuri http://elektra.helsinki.fi/se/k/1459-3467/50/1/digitaal.pdf
tai kokemuksia…
Hei, valitettavasti kyseistä tilastoa ei löydy. Musiikkituottajat ry vastasi kyselyymme, että he koettavat saada tilastot ajan tasalle kesän aikana. Ehkä voisit palata asiaan vaikkapa syksyllä.
Ystävällisin terveisin,
Porvoon pääkirjasto
Kun tekijänoikeus raukeaa - ja Jaakko Nikkisen osalta se on rauennut vuoden 2017 alussa -, myös Ilkka-lehden kanssa mahdollisesti tehty sopimus mahdollisesta yksinoikeudesta julkaisemiseen raukeaa. Kenellä hyvänsä on siten oikeus julkaista nämä lehdessä aikoinaan julkaistut tekstit. Oikeus ei liity mitenkään siihen, että kuvatuista tapahtumista on kulunut 100 vuotta.
Jos kysyjän isoisän kuolemasta on vähemmän kuin 70 vuotta, täytyy lupa tekstien julkaisemiseen saada isoisän elossa olevilta perillisiltä. Tämä ei kuitenkaan rajoita mitenkään oikeutta julkaista Jaakko Nikkisen siteerattuja tekstejä. Siteeraus ei synnytä mitään oikeuksia siteerattuun tekstiin.
Heikki Poroila 26.11.2017
