Ikävä kyllä Ilpo Taipaleen kappaletta Valssi keinutti niin ei ilmeisesti ole julkaistu nuottina. Huittisten kirjastosta löytyy nuottikokoelma Yksinäinen soittaja : Ilpo Taipaleen sävellyksiä ja sanoituksia, mutta siinäkään ei valitettavasti ole kyseisen kappaleen nuottia.
Huumeista toki löytyy paljonkin kirjallisuutta, rajoitun tässä kuitenkin vain muutamiin suomenkielisiin historiallisiin ja käytön yhteiskunnalista puolta esiteleviin teoksiin:
Schivelbusch, Wolfgang
Nautintoaineiden kulttuurihistoria. - Otava, 1986.
(käsittelee lähinnä oopiumin käyttöä 1800-luvulla)
Kontula, Osmo
Huumeet Suomessa. - Otava, 1988.
Salasuo, Mikko
Huumeet ajankuvana : huumeiden viihdekäytön kulttuurinen ilmeneminen Suomessa. - Stakes, 2004.
(painopiste tilanteessa 1960-luvulta lähtien)
Hakkarainen, Pekka
Suomalainen huumekysymys : huumausaineiden yhteiskunnallinen paikka Suomessa toisen maailmansodan jälkeen. - Alkoholitutkimussäätiö, 1992.
Huumeiden käyttäjä hyvinvointivaltiossa. - Gaudeamus, 2002.
(artikkeleita…
Kysy kirjastonhoitajalta -etätietopalvelu on osa yleisten kirjastojen yhteisiä verkkopalveluita (Yleisten kirjastojen verkkopalvelut - www.kirjastot.fi). Etätietopalvelu on kirjastojen yhteinen palvelu, jossa kysymyksiin voidaan vastata missä tahansa palvelussa mukana olevassa kunnassa.
Vastaushetkellä lokakuussa 1999 mukana on kymmenen kuntaa, jotka siis periaatteessa vastaavat yhdessä kaikista yleisiin kirjastoihin tulevista etätietopalvelukysymyksistä. Nykymuodossaan palvelu on koekäytössä tämän vuoden loppuun asti. Kysymyksiä on tullut tähän menessä yli 640.
Vastaukset pääsääntöisesti arkistoidaan. Tietopalvelua varten on erityinen tietokantapohjainen, selaimella toimiva vastaussovellus ja arkisto. Parhaillaan suunnitellaan…
Vuosi 2004 oli erityisuinnin juhlavuosi. Siksi aiheesta julkaistiin kaksi kirjaa: Jokitalo ja Suhonen, Soveltavan uintitekniikan opas ja Durchman ja Jokitalo Taitavaksi vedessä - soveltavaa uinnin opetusta erityistukea tarvitseville uimareille.
Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitto järjestää myös kurssitusta erityisuinnin opetuksesta. Niistä löydät tietoa täältä:
http://www.suh.fi/toiminta/koulutuskalenteri_2006/erityisuinti/
Liiton sivuilta (http://www.suh.fi/toiminta/erityisuinti/) löytyy paljon muutakin tietoa mm. vammaisten uinninopetuksesta.
Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy kaksi nuottijulkaisua, joissa on Kesäinen häävalssi -kappaleen nuotit. Ne ovat Lauluja rakkaudesta ja Love: kun katsoit minuun. Teosten saatavuuden voit tarkistaa täältä: http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=find2
Kyseinen kirja ei valitettavasti ole vielä tullut lainattavaksi pääkaupunkiseudun kirjastoihin, eikä siitä voi vielä tehdä varausta. Voit seurata HelMet-tietokannasta milloin kirja tulee kirjastoihin, ja varata sen itsellesi.
Voisit kysyä esimerkiksi päiväkodeista tai seurakunnan päiväkerhoista, olisiko heillä käyttöä kirjoille. Ainakin hyväkuntoisille kuva- ja satukirjoille luulisi löytyvän tarvetta. Jos ne eivät kuitenkaan näihin paikkoihin kelpaa etkä halua tarjota niitä antikvariaatteihin, useimmissa kirjastoissa on kierrätyskärry, jota kautta kirja ehkä löytää uuden kodin.
Tuomas Salste on tehnyt kaavion sukulaisten nimityksistä:
http://www.tuomas.salste.net/suku/sukulaiset.pdf
Wikipedian artikkelista löytyy lista sukulaissuhteista ja nimityksistä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sukulainen
Rahialan kirja kertoo yleensä suvusta ja sukulaisuudesta:
Rahiala, Kari: Meidän suvun voima, 1999.
Kielitoimiston sanakirjasta voit tarkistaa sanojen merkityksen:
http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Sukulaissanojen alkuperästä ja esiintyvyydestä löytyy tietoa etymologisista sanakirjoista:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja, osat 1-3
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, 2013
Näissä hieman vanhemmissa teoksissa tarkastellaan sukulaisnimistöä, molemmat löytyvät Hämeenlinnan kaupunginkirjaston…
Hei,
Viddlan mukaan kirjastosi määrittele, kuinka monta elokuvaa voit yhden kuukauden aikana katsoa. Palvelu kertoo jäljellä olevien lainojen määrän.
Eli kannattaa lähestyä omaa kirjastoasi, jos sillä on kyseinen palvelu käytössä.
Asiakastietue putoaa pois rekisteristä, jos korttia ei muutamaan vuoteen käytetä. Kannattaa käydä kirjastossa varmistamassa asia. Osan omista tiedoista voi halutessaan täyttää Helmet-sivun kautta etukäteen. (Mustasta alaosasta: INFO - Asiakkaana kirjastossa - Kirjastokortti ja lainaaminen - Rekisteröidy kirjaston asiakkaaksi). Tällöin asiointi kirjaston palvelutiskillä käy joutuisammin, eikä tarvitse puhua omia henkilötietoja ääneen. Asioidessa on oltava mukana kuvallinen henkilötodistus.
Maria Letonmäki on varmaan halunnut ilmoittaa lempinimensä/kutsumanimensä Edustajamatrikkeliin. Sanomalehdissä kansanedustajasta on varmasti puhuttu kunnioittavasti virallisella nimellä. Kenties Haapamäen paikallishistoriikeista voisi löytää maininnan Maikista? Finna-hakutulos
Voisikohan kyseessä olla Jean-Paul Sartren näytelmä Suljetut ovet? Näytelmän kaikki kolme henkilöä valehtelevat ja lopussa yksi henkilöistä vaatii että kaikki lopettaisivat valehtelun ja myöntäisivät rikoksensa, mutta tämä ei kuitenkaan auta asiaa. Näytelmä on ilmestynyt suomennettuna teoksessa Likaiset kädet; Suljetut ovet (1966). Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta: LIKAISET KÄDET ; SULJETUT OVET | Helmet-kirjastot | helmet.fi (finna.fi)Näytelmästä lisää tietoa:Suljetut ovet (näytelmä) – Wikipedia
Seija Simolan esittämä "Kuutamo" on sovitus Claude Debussyn pianosarjan "Suite bergamasque, L75" osasta nro 3, "Clair de lune". Suomenkieliset sanat on tehnyt Saukki eli Sauvo Puhtila. Laulu alkaa: "Aikaan kuutamon kun kansi taivaan auki on".Nuotti sisältyy "Suuren toivelaulukirjan" osaan 25 (2022).
Kyseessä voisi olla Simon Sebag-Montefioren kirja Stalin: Punaisen tsaarin hovissa (Helsinki: WSOY 2004, suomentaja Kari Klemelä, 740 sivua). Siitä on ollut arvostelu Helsingin Sanomissa 30.10.04. Kirja kertoo neuvostojohtajan ja hänen lähipiirinsä elämästä 1930 -50 -luvuilla. Kirja perustuu arkistoaineistoon ja aikalaishaastatteluihin. Kustantajan sivuilla kerrotaan, että kirjassa kuvataan muunmuassa Kremlin näkökulmasta Suomen talvisotaa edeltäviä neuvotteluja. Kirjan sisällöstä löytyy lisätietoja osoitteesta: http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=product&isbn=951-0-29502-7
Vaikuttaa siltä, että tämä nuotti löytyy vain Helsingistä Kansalliskirjaston kokoelmista. Se löytyy Tanssiuutuuksia -nimisestä nuottijulkaisusta ja kuuluu sarjaan Dallapé-vihko, numero 17 (1932).
https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Record/fikka…
Nuotti on tilattavissa Kansalliskirjastossa lukusalikäyttöön.
Listasi vaikuttaa jo kattavalta, mutta siitä puuttuu vielä kaksi tärkeää tehtävää eli verkossa olevan (ja tietenkin myös perinteisen paperimuotoisen) tiedon jäsentely sekä tuottaminen.
Internetissä olevan tiedon suuri ongelma on käyttäjän kannalta sen laadullinen epätasaisuus ja epäluotettavuus. Kirjasto on omalta osaltaan pyrkinyt ratkaisemaan ongelmaa tarjoamalla laadukkaita linkkilistoja eri aihealueista. Valtakunnallisesti ylläpidetty Makupalat on tästä paras esimerkki: http://www.makupalat.fi .
Ei sovi myöskään unohtaa Kysy kirjastonhoitajalta palvelun kaltaisia kysymys/vastaus-palveluja ja niiden valtavia vastausarkistoja:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/
Tulevaisuudessa kirjaston merkitys laadukkaan verkkosisällön…
Tietoturvan takia kirjaston salasanan saa vain kirjastossa käymällä. Leppävirran kirjaston aukioloajat ja yhteystiedot löydät tämän linkin kautta:
http://www.leppavirrankirjasto.net/?Lepp%26auml%3Bvirran_kirjasto
Samaa runoa on kysytty tässä palvelussa aiemminkin. Vastauksen mukaan runo on on ilmestynyt Turun Seudun Vanhustuki ry:n jäsenlehdessä nimeltä Tukiviesti (numerossa 2, elokuussa 2011). Runon tekijäksi on ilmoitettu Kauko Sihvo. Joissakin lähteissä runon tekijäksi on kuitenkin ilmoitettu "tuntematon". Eräässä lähteessä tekijän kerrotaan olevan Esteri Mikkola. Kummaltakaan mainitulta ei ole julkaistu runoja, joten tekijästä ei saatu varmuutta.
Tässä linkki aiempaan vastaukseen:
http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=c069a914-1c…
Vanhustuki-lehti runoineen löytyy tämän linkin kautta:
http://vanhustuki-fi-bin.directo.fi/@Bin/eb41851f4965f7ba58a9a0c5a63c2f…
Aiheen mukaan voi lehtiartikkeleita yrittää jäljittää Finna-hakupalvelun avulla. Erinomaisia Suomen ensimmäiseen naisten työpalvelukeskukseen liittyviä tiedonlähteitä ovat myös kirjat Työtytöt : naisten vapaaehtoinen työpalvelu 1941-1945 (Edita, 1997) ja Sinikka Paavilaisen Työtytöt : tytöt isänmaan palveluksessa (Minerva, 2010) lähdeluetteloineen.
Aamulehti julkaisi Pirkkalan työpalvelukeskusta käsittelevän kirjoituksen 'Maamme ensimmäinen naisten työpalvelukeskus on aloittanut toimintansa Pirkkalassa : työtyttöjen touhuja seuraamassa' sunnuntaina 16. helmikuuta 1941 (s. 5). Kotilieden numero 6/1941 sisältää työpalvelukeskuksen toimintaa esittelevän Armi Hallstén-Kallian artikkelin 'Olemme palvelutyttöjen luona' (s. 180-181, 194).…
