Ellinor Rafaelsenistä ei juuri suomeksi tietoa löydy. Hänen Katja-sarjastaan on julkaistu suomeksi 12 kirjaa (eli koko sarja): Katja New Yorkissa 1993, Katja Englannissa 1994, Katja Norjan kesässä 1994, Katja Beverly Hillsissä 1995, Katja Niagaralla 1995, Katja Thaimaassa 1996, Katja tuntureilla 1996, Katja interreilillä 1997, Katja Turkissa 1997, Katjan abivuosi 1998, Katjan erilainen joulu 1998, ja Katja au pairina 1999. Kirjoista löytyy kirja-arvosteluja seuraavista lehdistä: Katja au pairina, Rafaelsen, Ellinor, Kainuun sanomat 1999-12-12// Ktja-sarja, Rafaelsen, Ellinor, HS 1998-05-31//
Katja-sarja, Rafaelsen, Ellinor, HS 1998-05-31// Katja Turkissa, Rafaelsen, Ellinor, Kaleva 1998-01-05//Katja New Yorkissa , Rafaelsen, Ellinor,…
Vaikka aivan kaikki yksityiskohdat eivät täsmää kysymyksessä esitettyjen kanssa, tekisi mieleni ehdottaa Joan G. Robinsonin kirjaa Tyttö ikkunassa (Gummerus, 1970). Vuonna 2015 suomennoksesta julkaistiin uusi painos nimellä Marnie : tyttö ikkunassa.
Annan kasvattiäiti lähettää tytön tuttavapariskunnan luo pieneen kalastajakylään. Täällä Anna kiinnostuu huvilasta, jota muut pitävät hylättynä. Siellä hän kohtaa talossa asuvan Marnien, joka ilmestyy ja katoaa mielensä mukaan, ja tytöt ystävystyvät. Alkanut ystävyyssuhde katkeaa kuitenkin äkkiarvaamatta. Pian tämän jälkeen taloon muuttaa Lindsayn perhe, jonka lapsista Anna viimein saa todellisia ystäviä. Priscilla-tyttö löytää vihkon, joka sisältää Marnien 50 vuotta aikaisemmin…
Olisikohan kyseessä toukka tai sen kotilo? Ĺutikkaa se ei muistuta.
Sovelluskaupasta saa hyönteisten tunnistamiseen sopivia sovelluksia (esimerkiksi bug identifier, insect identifier), mutta tässä haluttaneen tietää, onko kyse tuhohyönteisestä.
Onko tuhoja syntynyt? Tarkista, onko huopiin tms. tullut reikiä?
Jos asut kerrostalossa, kysy naapureiltasi, onko heillä havaintoja kutsumattomista vieraista. Tuholaistorjunnan kutsu paikalle kuuluu isännöitsijälle. Vuokralaisen kannattaa otttaa yhteyttä asunnon omistajaan.
Muussa tapauksessa ota itse yhteyttä tuholaistentorjuntayritykseen! Sen valinta on suositeltavaa tehdä Helsingin kaupungin sivuilta löytyvältä yrityslistalta.
https://www.hel.fi/helsinki/fi/…
Saimme vinkin lukijaltamme. Laulu on Kotikylän laulu, se on Georg de Godzinskyn säveltämä ja Kaarlo Nuorvalan sanoittama balladi elokuvasta Saariston tyttö. Sen on esittänyt Leif Wager.
En löytänyt kysymykseesi vastausta. Kysyin asiaa Yleltä ja he vastasivat seuraavasti:"TV-arkistosta ei löytynyt ko. ohjelmaa. Olisiko ollut MTV3:n ohjelma, koska he ovat kuitenkin julkaisseet 1991 tuon konserttitallenteen?"
MTV:n puolelta asiaa voi tiedostella täältä:
http://www.mtvmedia.fi/yhteystiedot/index.shtml?palaute
Hei! Ensimmäiseksi tulee mieleen vapaan lähdekoodin järjestelmä Koha.
Sinun kannattaa tutustua Jarmo Saartin ja Pirjo Tuomen toimittamaan Kirjastojärjestelmät vai kirjastot ilman järjestelmää : kirjastojen tietojärjestelmien suunnittelu, hankinta ja käyttöönotto. Kirja löytyy HelMet-kirjastojen kokoelmista (http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2082527?lang=fin). Kirjastolehdessä julkaistiin keväällä artikkeli Suomessa käytössä olevista kirjastojärjestelmistä, josta voit tutustua aiheeseen lisää (http://kirjastolehti.fi/artikkelit/artikkeli/567/mika-on-kirjastojarjes…). Artikkelin lopussa on lista alan asiantuntijoista, joilta voit kysyä asiasta tarkemmin.
Kaikissa Espoon kirjastoissa palvellaan asiakkaita Suomen kielellä ja usein onneksi myös muilla kielillä. Espoon kaupunginkirjastossa osataan palvella yli kymmenellä kielellä.
Paul Celanin runosarja Engführung sisältyy kokonaisuudessaan Tuli & Savu -runouslehden numeroon 87/2017 (vsk 21) Caj Westerbergin suomentamana. Westerbergin suomennoksessa runosarjan nimi on Ahtokulku.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…
https://www.lyrikline.org/de/gedichte/engfuehrung-159
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Tuli & Savu -lehden kyseinen numero näyttää kuuluvan Helmet-kirjastojen kokoelmiin, joten voit tilata sen omaan lähikirjastoosi lainattavaksi.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Varausmaksu aikuisten aineistosta on 0,50 euroa/varattu yksikkö. Varattu kirja voidaan lähettää asiakkaan toivomuksesta jostakin pääkaupunkiseudun yleisestä kirjastosta hänen haluamaansa yleiseen kirjastoon. Asiakas saa ilmoituksen, joko kirjallisesti tai e-postitse, kun kirja on noudettavissa. Varausmaksu maksetaan vasta kun varattu aineisto noudetaan.
Jos asiakas vain haluaa varata kirjan hakeakseen sen itse siitä kirjastosta, jossa se on paikalla, voi soittaa kirjastoon ja pyytää, että kirja pidetään muutaman päivän varattuna. Tällöin varaus on ilmainen.
Kaupunginkirjaston maksut on lueteltu kirjaston kotisivulla www.lib.hel.fi/fi-FI/maksut
Tässä muutamia esimerkkejä toivomistasi aiheista.Kehoon ja tunnekasvatukseen sekä turvataitoihin liittyvistä kirjoista aikuisille ja lapsille:Mäkelä, Heli: Tunteita päästä varpaisiin: kehotietoisuus lapsen ja aikuisen tunnetaitojen tukena (2022)Núñez Pereira, Cristina: Tunnehetket: ilman tunteitasi et olisi sinä (2018)Lajunen, Kaija: Tunne- ja turvataitoja lapsille : tunne- ja turvataitokasvatuksen oppimateriaali (2015)Kytölä, Katja: Ulla ja lasten turvataidot (2022)Cacciatore, Raisa: Pipunan ikioma napa (2019)Sukupuolisensitiivisyyteen ja moninaisuuteen liittyviä kirjoja aikuisille ja lapsille:Alasaari, Nea: Tasa-arvoinen kasvatus: opas vanhemmille ja muille lasten läheisille (2022)Nousiainen, Susi: Sukupuoleen katsomatta: kuinka…
Koska kysymys on osoitettu Helsingin kaupunginkirjastolle, niin oletan kysyjän luoneen tulostustilin asiakastulostus.hel.fi -sivulla. Käyttäjätunnus (username) on käyttäjän sähköpostiosoite ja salasana (password) käyttäjän tulostustiliä luodessa tekemä salasana. Jos tulostustilin kanssa on ongelmia, pyydä apua kirjaston henkilökunnalta seuraavalla kirjastokäynnilläsi.Omalta laitteelta tulostaessa pitää kirjautua omalle tulostustilille, mikä kysyjältä ei ollut onnistunut. Kirjaston koneelta tulostaessa riittää oman tulostustilin pin-koodi. Pin-koodi on tulostustilin vahvistusviestissä.Asiakastietokoneella:Valitse tulostettava tiedosto tai etsi nettisivu, jonka haluat tulostaa ja klikkaa Tulosta. Tulostusasetukset-ikkuna avautuu. Voit…
Omistuksia saa selville esimerkiksi Kansallisarkiston Maanmittaushallituksen uudistusarkistosta sekä henkikirjoista. Ruoveden uudistuskartat ja -asiakirjat löytyvät osoitteesta https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=2546245928. Tietoja talojen ja tilojen omistuksista löytyy yleensä asiakirjojen viimeisiltä sivuilta.Henkikirjojen etsiminen on hieman hankalampaa. Hämeen läänin henkikirjoja 1800-luvulta löytyy osoitteesta https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=1705273999; Ruovesi löytyy kohdasta Satakunda Härad tms. Henkikirjojen tulkitseminen ei ole helppoa, mutta osviittaa löytyy esimerkiksi Juurille-sivustolta https://juurille.info/2022/08/henkikirjat-apuna-sukututkimuksessa/.Jos etsinnässä on yksi tietty…
Yngve Bäckin,joka kuului Prisma taiteilijaryhmään, öljymaalaus "Kutova tyttö" (1936, 90X65) kuuluu Ateneumin taidemuseon kokoelmiin:
http://www.fng.fi/fng/html4/fi/ateneum/collecti/period/default.htm Klikkaa tässä vasemmalla taiteilija- ja teoshaku.
Valtion kuvataiteen keskusarkistolla on erittäin hyvät diakokoelmat suomalaisten taiteilijoiden teoksista ja myöskin teosluetteloita (saat selvitettyä onko Bäckillä muita samannimisiä töitä) ja vanhoja näyttelyluetteloita. Tässä kannattaa myös muistaa Prisma-taiteilijaryhmän näyttelyt. Kannattaa ottaa yhteys arkistoon, luultavimmin sinne pitää varata aika.
Esittely ja yhteystiedot saat klikkaamalla kuvan alla YHTEYSTIEDOT palkkia:
http://www.fng.fi/fng/rootnew/fi/kka/kka-arkistot-kokoelmat-…
Asiasanoilla säilöntä tai säilykkeet voit katsoa kirjastojen tietokannoista esim. Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokanta Introsta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 .
Mm. teoksessa Marketta Levanto: Säilö terveellisesti esitellään eri säilöntämenetelmiä, esim. umpiointi, kuivaaminen, suolaaminen, etikkasäilöntä, maitohappokäyminen ja Nina Henseleyn Ota kesä talteen kirjasta löytyvät esim. chutneyt ja säilötyt hedelmät. 2005 ilmestyneessä Birgitta Rasmusson kirjassa Säilö itse marjat, hedelmät ja kasvikset on myös chutney- ja kasvissäilykkeistä.
Maitohapposäilönnästä:
Myllys-Niemelä, Maija-Liisa: Terveyttä Maija-Liisan herkuilla
Schöneck, Annelies: Vihannesten maitohapposäilöntä
Arktiset aromit sivuilla on tietoa marjojen ja…
Raija Orasen tuotannosta kerrotaan mainitsemiesi teosten lisäksi ainakin kirjassa "Kotimaisia nykykertojia" (toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa, 1997). Kannattaa tiedustella lähimmästä kirjastosta myös Kirjallisuusarvosteluja -nimistä julkaisua. Suuremmista kirjastoista se löytyy käsikirjastosta. Julkaisuun on koottu vuoden aikana julkaistuja kirjallisuusarvosteluita eri lehdistä.
Monissa kirjastoissa on käytettävissä artikkelitietokanta Aleksi. Sieltä voi etsiä viitteitä lehtiartikkeleihin. Yksinkertaisella haulla "Oranen Raija" Aleksista löytyi tänään 32 viitettä, uusimmat vuodelta 2001. Voit kokeilla myös vaikkapa Google-hakukonetta http://www.google.com henkilön tai kirjan nimillä, jotta saat esille Internet-viitteitä.
Kysy…
HelMet-kirjastojen käyttösäännöistä:
"Päiväkoti, koulu, muu laitos tai yhteisö saa kirjastokortin vuodeksi kerrallaan täysi-ikäisen vastuuhenkilön kirjallisella suostumuksella. Vastuuhenkilö on vastuussa aineistosta, joka on lainattu laitoksen tai yhteisön kirjastokortilla."
Yrityksellä täytyy siis olla vastuuhenkilö, joka vastaa kortilla lainatusta aineistosta, mahdollisesti tulevista myöhästymismaksuista tai aineiston katoamisista. Kortti on voimassa vuoden, jonka jälkeen yhteisön tai yrityksen tiedot tarkistetaan ja voimassaoloaikaa jatketaan vuodella.
Yrityskortin saadakseen vastuuhenkilön on käytävä kirjastossa. Henkilöllisyystodistus täytyy olla mukana.
Teos Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala : Otava, 2000, ei tunne nimeä Nokio, mutta siinä kerrotaan nimestä Nokela: Nimeen sisältynee sana noki, jolla on voitu luonnehtia esim. asuinpaikkaa tai sen ympäristöä. Sanalla olisi voitu nimitellä myös seppää, riihenlämmittäjää, kaskenkaatajaa, tervanpolttajaa tai vaikkapa savupirtin asukkaita. Talon- ja sukunimenä Nokela esiintyy lähinnä Pohjois-Pohjanmaalla ja Ylä-Savossa. Sukuniminä ovat käytössä myös Noki, Nokimäki ja Nokireki.
Tuomas Salsten sukututkimussivuston sukunimi-infossa http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/nokio.html kerrotaan, että Nokio -nimisiä henkilöitä on Suomessa 21 vuonna 2016.
Vastaavaa suomenkielistä kuvitettua opasta en onnistunut löytämään, eikä sellaista tuntenut myöskään 9-vuotias Star Wars-friikki, jolta asiaa tiedusteltiin. Ainoa suomenkielinen kuvitettu isokokoinen (isompi kuin A4) kirja tuntuu olevan Reynolds, David West: Star Wars rakenteiden salaisuudet (Alkuteos: Star Wars - incredible cross-sections), Porvoo, WSOY, 1998 ISBN: 951-0-22913-X. Nimensä mukaisesti se käsittelee Tähtien sodassa esiintyvien alusten poikkileikkauksia. Kirjan saatavuus selviää Helsingin kaupunginkirjaston nettitietokannasta http://www.libplussa.fi/cgi-bin/plussa?lib=H&sivu=pikahaku. Englanninkielisista kuvitetuista julkaisuista löytyy tietoa yllämainitun lisäksi myös seuraavilta sivuilta http://www.starwars.com/.
Vilkuna käsittelee aihetta Vuotuinen ajantieto -teoksensa (Otava 1994) sivulla 125. Hän mainitsee maikreivin (eli käsittääkseni Toukokuun kreivin) ja talven välisen taistelun. Valitettavasti Vilkunan tekstissä ei ole lainkaan lähdeviitteitä.
Tässä muutama löytämäni lähde maikreiveistä:
https://et.wikipedia.org/wiki/Maikrahv
https://arhiiv.err.ee/vaata/140250
https://www.ne.se/uppslagsverk/encyklopedi/l%C3%A5ng/majgreve
Conflictus veris et hiemis on karolingisen renovaation aikana kirjoitettu teos, jossa Ver (kevät) ja Hiems (talvi) väittelevät keskenään. Teoksen tekijästä ei ole varmaa tietoa, mutta usein Alkuin mainitaan tekijänä. Teos on saanut paljon vaikutteita Vergiliuksen Bucolica-teoksesta.
