Esimerkiksi näissä Helmet -tietokannasta löytyvissä kirjoissa käsitellään kyseisiä aiheita:
Teemu Keskisarja: Kyynelten kallio : kertomuksia seksistä ja väkivallasta (Siltala , 2011)
Kansanetiikkaa : käsityksiä hyvästä ja pahasta / toimittaneet Pekka Laaksonen, Seppo Knuuttila ja Ulla Piela (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005)
Walter de Camp: Fetissikirja (useita eri painoksia)
Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa Helmet-aineistotietokannasta: http://www.helmet.fi/fi-FI
Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta löytyykin sitten jo enemmän tutkimuksia ym kirjallisuutta suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, esimerkiksi hakusanoilla "eläimeen sekaantuminen", "pedofilia".
Linkki tietokantaan: https://helka.finna.fi/
Pedofiilin näkökulmasta…
WSOY iso tietosanakirja (1995) kertoo ankeroisista:
"Ankeroiset, Anguillulidae, sukkulamatoheimo, jonka 0,3-2,5 cm pitkät lajit elävät vedessä, mätänevissä
ja lahoavissa aineissa sekä hyönteisten ja kasvien loisina. Useat lajit ovat maaperässä hyödyllisiä hajottajia, mutta eräät haitallisia viljelykasvien tuholaisia." ...
Kerrot etsiväsi tietoa esitelmää varten. Perustietoja ankeroisista löydät myös muista tietosanakirjoista, mutta laajemmin tietoa löydät eläintieteen kirjoista, esim.: Eläinten maailma: Otavan iso eläintietosanakirja 1.
Lisäksi voit tehdä kirjastossa artikkelihakuja Kati- ja Aleksi-tietokannoista.
Hanki -hankintajärjestelmän kehittäminen aloitettiin keväällä 1998 Helsingin kaupunginkirjaston ja Bitwise Oy:n (sittemmin RTS Networks Finland Oy) yhteistyönä. Hanki otettiin Helsingin kaupunginkirjaston hankintatoimistossa, kaikissa sivukirjastoissa, laitoskirjastoissa ja muissa toimipisteissä käyttöön marraskuussa 1998. Vantaan kaupunginkirjasto on ryhtynyt käyttämään Hankia alkuvuodesta 1999, ja Espoon ja Kauniaisten kaupunginkirjastot tulevat mukaan myöhemmin tänä vuonna. Käyttöönoton jälkeenkin Hankia on kehitetty ja siihen on lisätty uusia ominaisuuksia. Käyttäjät ovat yleensä oleet varsin tyytyväisiä Hankiin, koska sen avulla on päästy eroon monistettujen valintalistojen lähettämisestä edestakaisin hankintatoimiston ja kirjastojen…
Ylen ja Kavin arkistoista ei löytynyt tähän kysymykseen vastausta. Maalaistalosta ja puukotuksesta tulee väistämättä mieleen Ihmiset suviyössä -elokuva, vaikka siinähän puukottaja oli nuori mies (Nokia) eikä puukotettu. Ohjelmien esitystietoja ei löydy netistä, niitä pystyy selaamaan mikrofilmatuista tai arkistoiduista lehdistä kirjastoissa paikan päällä. Esim. Kansalliskirjastossa on mikrofilmattuja lehtiä, samoin Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastossa Pasilassa.
Televisiosarjoista löytyy jonkin verran tietoa Ylen Muistikuvaputki-sivustolta, http://yle.fi/vintti/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/index.htm
sekä Wikipediasta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Televisiosarjat .
Elokuvista löytyy tietoa Elonetistä
http://www.…
Kansalliskirjaston Digitaaliset aineistot -sivuston kautta löytyi tuolta ajalta yksi artikkeli Gunnar Grönbergistä. Se on Sisämaa-Laatokka-lehdestä 13.8.1948. Se liittyy kuitenkin hänen vankilasta pakoonsa. Artikkeli on luettavissa alla olevasta linkistä:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1744900?term=Gunnar%20Gr%C3%B6nberg&page=3
Kaikkia artikkeleita ei kuitenkaan voi vapaasti lukea vaan ainoastaan vapaakappalekirjastoissa, joita ovat Kansalliskirjasto Helsingissä, Turun yliopiston kirjasto, Jyväskylän yliopiston kirjasto, Åbo Akademin kirjasto, Oulun yliopiston kirjasto ja Itä-Suomen yliopiston kirjasto.
Pietarsaaren kirjastossa on mikrofilmeillä Pietarsaaren Sanomien ja Jakobstad Tidningin vanhempia…
Kajaanin seminaari 1900-1950 : muistojulkaisu (Valistus, 1950) löytyy Finnan mukaan 20 kirjaston kokoelmasta. Pirkanmaalla sitä on vain Tampereen yliopiston kirjastossa ja käsikirjastokappaleena Vapriikin kirjastossa, mutta kaukolainana sitä pitäisi olla mahdollista saada lainaksi oman kuntanne kirjastonne kautta.
https://www.finna.fi/Record/ekk.991494574006250#versions
Kaukopalvelutilauksen voi tehdä kirjastossa asioimalla tai PIKI-kirjastojen yhteisellä verkkolomakkeella.
Suomalaista kaunokirjallisuutta, joka kuvaisi ylisukupolvista huono-osaisuutta, ei teemoista juurikaan löydy. Ylisukupolvisuutta käsitellään lähinnä traumojen kautta, esim. sota. Seuraavista teoksista voi löytyä aiheeseen liittyvää:
Anna Takala:Sinä olet suruni
Olli Jalonen:Poikakirja
Hanna Hauru:Jääkansi
Satu Vasantola:En palaa takaisin koskaan
Kirsti Ellilä:Tuntemattomat
Kyseisenä ajankohtana Suomessa tavallinen kansa opiskeli käsityöammatteja esimerkiksi sunnuntai- ja iltakouluissa, hieman myöhemmin perustettiin käsityöläiskouluja tai käsityökouluja (esim. Veistokoulu Helsingissä). Rakennusmestari-nimike ei välttämättä viitannut koulutustaustaan, vaan saattoi tarkoittaa sitä, että henkilö oli kokenut rakentamisen ammattilainen - toisaalta hän oli saattanut opiskella teknillisessä koulussa esimerkiksi Tampereella tai Helsingissä.
Oppilasluettelojen tms. säilyminen on varmaankin hyvin tapauskohtaista. Esimerkiksi Helsingin Polyteknillinen koulu on edelleen olemassa osana Aalto-yliopistoa, ja suurena toimijana on hyvinkin voinut säilyttää oppilasluetteloja arkistossaan. Myös Veistokoulu on päätynyt…
Olisiko kirja Jorma Varosen Kolmen päivän intiaanit (1979) Linkki antikvariaatin sivulletai Edward Ellisin Nopsajalka (1976) Linkki kaupan sivulleTein Finna-haun hakusanoilla Intiaanit ja nuortenkirjallisuus, sekä aikarajauksella 1975-1990. Hakuun osui 172 suomenkielistä kirjaa. Linkki hakutulokseen.
Lahden kaupunginkirjastossa on Philip McGraw'n kirjat Pidä huolta itsestäsi, Pelasta parisuhteesi ja Painonpudotushaaste. Kaikista on muutama varaus, mutta kirjoja on useita kappaleita. Jos haluat kirjan kaukolainaksi, ota yhteyttä Sysmän kirjastoon. Kirjojen saatavuutta Lahden kaupunginkirjastossa voit katsoa osoitteessa: www.lastukirjastot.fi/lahti.
Sinun kannattaa ottaa yhteys omaan kirjastoosi. Salasanan uusiminen vaatii yleensä henkilökohtaisen käynnin kirjastossa, eikä sitä anneta puhelimitse tietoturvallisuussyistä. Asiakastunnus on yleensä kirjastokortin numero.
Googlen kuvahaun perusteella ehdotan Kumelan lasitehdasta. Kumelan tuotteet suunnitteli usein Sirkku Kumela-Lehtonen.
Varmistusta asiaan voisi vielä kysyä Suomen lasimuseolta, glass.museum@riihimaki.fi
Kun teet varauksen Vaskissa https://vaski.finna.fi/ saat ilmoituksen, kun teos on noudettavissa. Kirjaston aukioloaikana tehdyt varaukset pyritään noutamaan hyllystä yleensä saman päivän aikana, mutta mikäli on kyseessä kuljetus toiseen kirjastoon, varauksen tulo voi kestää useita päiviä. Aina täytyy kuitenkin odottaa noutoilmoitusta, joka voi tulla tekstiviestinä, sähköpostina tai kirjeenä. Tekstiviesti on nopein.
Tämä Singerin ompelukone on valmistettu Skotlannissa Clydebankissa vuonna 1920. Asia selviää tästä Singerin ompelukoneiden sarjanumeroluettelosta:
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-f…
Vuoden 1943 Lääkärintarkastusohjesäännön mukaan merkitys on seuraava:
63a. Pitkällinen keuhkoputkien katarri (Bronchitis chronica).
A II viittaa lievään tapaukseen.
Kyseinen runo tai sen osat on yleinen suruadresseissa. Se löytyy useasta listauksesta, joissa on lueteltu suruvalitteluja ja muistovärssyjä.
Tekijätietoja ja alkuperää ei valitettavasti ole saatavilla. Vaikuttaa siltä, että runosta on tullut ns. kansanperinnettä.
Matti Lackmanin teoksessa: Esko Riekki: (1891-1973) : jääkärivärväri, Etsivän Keskuspoliisin päällikkö, SS-pataljoonan luoja (2007) käsitellään myös Urho Kekkosta. Samoin teoksessa Minä vakooja : vakoilun ja vastavakoilun vaiettu todellisuus (2007) on artikkeli Kekkosen ajasta Etsivä keskuspoliisissa.
Kyseessä on piparjuuri, joka tulee ruotsinkielen pepparot-nimestä (suom. piparuuti tai piparuutti). Luontoportti-sivusto tietää kertoa, että piparjuuri on kotoisin Etelä-Venäjältä ja sen maustekäyttö tunnetaan jo 1500-luvulta.
Lähinnä aihepiiriäsi lienee Suomen metsästysmuseon näyttelyjulkaisu "Ex libris--eräaiheisia kirjanomistajamerkkejä" vuodelta 1993. Helmiriitta Honkasen "Exlibris Suomi Finland" ,1987 ja Mirjam Kinoksen "Exlibris" 1989 saattavat myös olla selaamisen arvoisia.
