Laulun nimi on "Merellä laivat ne keinuvat". Laulu myös alkaa näillä sanoilla. Säkeistöjä on neljä. Mainitsemasi kohta on laulun 3. säkeistö. Kertosäkeessä lauletaan: "Laivamme kiertää Liberian, Siperian, Amerikan preerian..."Laulun sanat sisältyvät esimerkiksi Arvo Laron toimittamaan "Ylioppilaan laulukirjaan" (Gummerus, 1933; 2. painos 1938) ja Reino Hirvisepän kokoamaan kirjaan "Laiva, ohoi! : kokoelma meri- ja merimieslauluja" (Viiri, 1946). Kummassakaan kirjassa ei ole lauluun nuottia eikä tekijätietoja. Mainitsemasi kohdan yksittäisissä sanoissa on pieniä eroja.
Kielitoimiston sanakirja ryhmittelee nämä kaksi esimerkkiäsi eri merkitysryhmiin sanalle laita. Laidalla on sanakirjassa kaikkiaan viisi eri merkitysryhmää. Ryhmässä neljä on (asian) tila, tilanne - esimerkiksi asian laita. Viidenteen ryhmään on ryhmitelty esimerkkilauseet "Ei ole laitaa, että..." ja "Onko tämä nyt enää laitaa!", joista ensimmäisessä esimerkissä laita-sanan merkitykseksi on annettu "oikein, sopivaa, hyväksyttävää". https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/laita Suomen etymologisessa sanakirjassa laita-sanalle on kaksi eri artikkelia (jotka ovat molemmat peräisin Suomen sanojen alkuperä -kirjasarjasta). Toinen käsittelee mm. mainitsemaasi veneen reunaa, mutta toinen käsittelee laitaa suunnan, väylän ja kulkureitin…
Kirjakauppaliitto ry:n nettisivuilla osoitteessa http://www.kirjakauppaliitto.fi on suhteellisen kattavasti tilastotietoa Suomen kirjamyynnistä. Tilastoja Suomessa kustannetusta kirjallisuudesta löytyy osoitteesta http://www.stat.fi/tk/tp/tasku/taskus_kulttuuri.html .
Runo on Matti Kuusen Inhuuden ihantelijalle kokoelmasta Routa liikkuu (WSOY, 1947).
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=02342f16-5f0…
Vilkaisepa internetissä the world Factbook 1999. Sieltä löytyy varmaan tuoreimmat tiedot. Osoite on:
http://www.cia.gov/cia/publications/factbook/index.html
Kohdasta Country Listing saat aakkosellisen luettelon maailman maista ja voit nähdä valtion lipun aina yksi valtio kerrallaan.
Kirjojakin tietenkin löytyy, mutta ne eivät välttämättä ole ajantasalla. Tässä pari kirjaa: Koululaisen maailmantieto (1998) ja Steele: Lasten atlas (1996) sekä Kiljunen: Maailman maat ja liput (1995).
Voisiko kyseessä olla Bernhard Stokken Yksin vartiopaikalla -kirja, joka on ollut 50-luvulla osa Nuorten toivekirjasto -sarjaa?
Meillä Lahden alueen seutukirjastossa ei ole kirjaa, enkä pysty tarkistamaan sen sisältöä, mutta toisista kirjastoista antoivat vihjeen, että se voisi olla tämä. Kirjaa pystyy kyllä kaukolainaamaan ja sitä näyttäisi olevan myös mukavasti myytävänä antikvariaateissa.
Toinen paljon uudempi kirja voisi olla Lauren St. Johnin kirja Valkoinen kirahvi vuodelta 2007. Siinä orvoksi jäänyt tyttö lähetetään Lontoosta Etelä-Afrikkaan isotätinsä hoiviin. Tarkemman juonen voit tarkistaa täältä: http://nemokustannus.fi/kirjat/valkoinen-kirahvi/
Karl von Gerdten menehtyi 22.6.1908. Pormestarin virka julistettiin haettavaksi 13.7.1908. Kuulutus avoimesta virasta julkaistiin esimerkiksi Helsingin Sanomissa 18.7.1908. Maistraatin puolesta ilmoituksen lehteen toimitti "R.F. Wrede Vt."
27.8.1908 kertoivat useat sanomalehdet, että Heinolan pormestarin virkaa toistaiseksi hoitamaan valittiin varatuomari S.V. Cornér (Vilho Cornér).
12.9.1908 uutisoi Heinolan Sanomat Pekka Zimmermannin saaneen suurimman äänimäärän pormestarinvaalissa. Lehden samalla sivulla Heinolan kaupunginvaltuuston kokouksesta mainittiin mm. seuraavaa: "Kuvernöörin tiedusteluun parooni R.F. Wreden nimityksestä kaupungin pormestarin viran hoitajaksi päätti valtuusto vastata, että hra parooni Wrede on ollut…
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu on suosittu ja se on vakiinnuttanut asemansa suomalaisen kirjastopalvelun alalla. Palveluun tulee vuosittain aina hieman enemmän kysymyksiä kuin edellisvuonna, vuonna 2004 lähetettiin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta vastaus 3514 kysymykseen. Asiakkailta tullut palaute on yleisesti ottaen varsin positiviista.
Kirjastot.fi-sivuston Kysy kirjastonhoitajalta on suomalaisten kirjastojen yhteinen tietopalvelu ja se on tässä muodossaan toiminut vuodesta 1999 alkaen. Mukana on tällä hetkellä, vuoden 2005 alussa, 34 yleistä kirjastoa ja 2 erikoiskirjastoa. Tänä vuonna suunnitelmissa on testata, kuinka palveluun voitaisiin yhdistää chat-tietopalvelu.
Tietoa verkkotietopalvelusta yleensä löytyy Kirjastot.fi-…
Kysyit, voiko kirjoista löytää tietoa murrosikään liittyvistä muutoksista. Aineistohaun voi tehdä Turun kaupunginkirjaston Aino-aineistotietokannasta myös pelkällä asiasanalla, kuten murrosikä. Aiheesta löytyy sekä tieto- että kaunokirjallisuutta. Tässä muutama esimerkki:
Mitä kummaa minussa tapahtuu, 2007
Airola, Marja : Murkkuelämää, 2005.
Pääskysaari, Jenni : Kompassi : Jennin kirja sinulle, 2002
Scott, Jerry : Jere-sarjakuvakirjat, 1999-2007.
Jacobson, Anders : Emanuel, 2002
Ainosta voit tarkistaa teosten saatavuuden. Ainoa voi käyttää kirjaston kotisivulla olevan linkin kautta tai Aino-päätteiden kautta kirjastojen toimipisteissä. Linkki Ainoon:
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&ulang=fin
Kymenlaakson kirjastojen (Kyyti-kirjastot) http://kouvola.kirjas.to/ verkkokirjastossa - Web Origo - voi tehdä varauksia myös ilman sähköpostiosoitetta. Tällöin tieto varauksen saapumisesta tulee asiakkaalle postiosoitteeseen. Sähköpostiosoite tarvitaan siis vain siinä tapauksessa kun asiakas haluaa tiedon varauksen saapumisesta sähköpostitse. Varauksen tekoon tarvitaan aina vain asiakastunnus kirjastokortista ja tunnusluku, jonka saa kirjastosta. Asiakas ei voi itse lisätä sähköpostiosoitettaan, sen voi vain kirjaston henkilökunta tehdä kirjastossa.
Ette maininnut oliko kyse Kyyti-kirjastojen Web Origosta vai jostain muusta verkkokirjastosta, esim. Kymenlaakson Ammattikorkeakoulun kirjastosta. Siinä tapauksessa asiaa voisi kysyä esim.…
Kyseisistä sukunimistä ei löydy mainintoja teoksista:
Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala
Uusi suomalainen nimikirja
Sukututkija Tuomas Salsten ylläpitämältä Sukunimi-info -sivustolta löytyy tietoa Tillaeus –nimestä. http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/tillaeus.html
Sukunimi Gynther esiintyy myös Sukunimi-info -sivustolla http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/gynther.html
Painettuja City-lehtiä ei kirjastoista näy löytyvän, joitakin paikallisia versioita lukuunottamatta - esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjastossa on varastoituna osa City Tampere -lehden numeroista.
City-lehden verkkoversiosta - https://www.city.fi/ - voi etsiä myös vanhoja juttuja. Hakuehdolla "Rosa Meriläinen" löytyy 39 viitettä. Kysymyksessä mainitulta aikaväliltä löytyy ainakin yksi haastattelu, Liisa Huhdan ja Meriläisen kirjaan Kilttien kapina liittyvä "Rosa Meriläinen - tapakasvatusta naisille" (17.10.2008).
https://www.city.fi/kulttuuri/rosa+merilainen+tapakasvatusta+naisille/2836
Facebookin on tosiaan huhuttu vaihtavan taustayhtiönsä nimen, jolla yritys ilmeisesti haluaisi korostaa olevansa laajempi monialayritys pelkän somealustan sijaan. Vastaavan nimenvaihdon on tehnyt Google, jonka taustayhtiön nimi on Alphabet.
Jos yritys vaihtaa nimeä, ja se jotenkin palvelunkäyttäjiin vaikuttaa, yritys varmasti tiedottaa asiasta.
Lähde
Iltalehti.fi. 20.10.2021. Media: Facebook suunnittelee nimensä vaihtamista.
Hei,
Näytelmä alkaa Theseuksen repliikillä. Alkusanat riippuvat käännöksestä:
Paavo Cajanderin klassinen käännös Kesäyön unelma (1885):
"Hippolyta, jo rientäin lähestyypi
Hääiltaamme; viel uuteen kuuhun neljä
Ilonpäivää on; mut voi, kuin vitkaan kuluu
Tuo vanha kuu! Se halujani ehkää
Kuin leski emintimä, joka syöpi
Ikänsä poikapuolen perinnöitä!"
Yrjö Jylhän käännös Kesäyön unelma (1955) alkaa:
"Pian, armain Hippolyta, jo joutuu
häähetkemme : vain neljä onnen päivää
on uuteen kuuhun. Mut niin vitkaan kuluu
kuu vanha, pyyteitäni viivyttäen
kuin äitipuoli, joka leskenvuosin
syö kauan perintöjä nuoren miehen!"
Lauri Siparin Kesäyön uni -käännös (1989):
"Kaunis Hippolyta,
häämme lähestyvät nopeasti;
enää…
Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista runoa, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Paikka tosiaan löytyy Lieksasta Kivivaaran suunnilta, tosin nimi on monikkomuodossa Pitkän-Partasen selkoset. Koordinaatit ovat: N=7052323.579, E=663921.121. Tässä karttalinkki: https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=7052323.579&e=663921.121&title=Pitk%C3%A4n-Partasen%20selkoset&desc=&zoom=5&layers=W3siaWQiOjIsIm9wYWNpdHkiOjEwMH1d-zValitettavasti en onnistunut löytämään tietoa nimen alkuperästä, vaikka kyselin asiasta myös paikallisessa Facebook-ryhmässä.
Kyseinen laulu on nimeltään Raastuvan penkillä ja laulu on suosittu teekkareiden lauluilloissa.Kappaleen nuotti löytyy esimerkiksi Helsingin kirjastoista Sellon musiikkiosasto ja tikkurilan musiikkivarasto, joten tätä kautta voit tarkistaa laulun sanat.Netistä kun etsin tietoa laulusta, niin useammassa lähteessä kappale mainittiin lauluna, jossa vaihtuu kieli kesken kappaleen.Löysin tallaiset sanat:"Raastuvan penkillä halasinminä mustalaisen Veeraa.Raastuvan penkillä halasinminä mustalaisen Veeraa-ra-ra-ra,Veera se vapisi ja penkki se natisija orkar du inte mera-ra-ra-ra.Veera se vapisi ja penkki sen natisija orkar du inte mera.På rådstugans bänken där halsadejag zigenarflickan Vera.På rådstugans bänken där halsadejag zigenarflickan Vera-…
Suomen etymologinen sanakirja pitää termin lähtökohtana englanninkielistä sanaa "brutalism", jolla on juurensa latinan kielessä.Ruotsissa termiä "nybrutalism" käytti arkkitehti Hans Asplund jo vuonna 1950. Näyttäisi, että tätä kautta käsite levisi myös englanninkieliseen arkkitehtuurisanastoon (new brutalism).Tässä kontekstissa sana "brutalismi" saattaa olla myös johdos, viimeistelemätöntä betonia tarkoittavasta, ranskankielisestä ilmauksesta "béton brut", jota ilmeisesti arkkitehti Le Corbusier käytti ensikerran vuonna 1952.Lähteet ja lisää tietoa:Suomen etymologinen sanakirja - (betoni)brutalismiA Brief Introduction to Brutalism Loved and loathed, revered and reviled: Brutalism remains one of the most controversial and misunderstood…
