Hei!
Sopivia kirjailijoita esim:
Aapeli/Simo Puupponen
Minna Canth
Maria Jotuni
Elina Karjalainen
Sirpa Kähkönen
Lisää kirjailijoita löytyy Pohjoissavolaisen kirjallisuuden bibliografiasta:
http://bibliografia.kuopio.fi/
Laatuluokituksesta löytyy tietoa seuraavista kirjoista:
Berglund, Juha & Antti Rinta-Huumo (toim.) 2000. Viinistä viiniin - viininystävän vuosikirja 2000. ISBN 951-1-16324-8.
Berglund, Juha et al. 1998. Makuasioita viinistä ja ruoasta. ISBN 951-1-15643-8.
Matti Larreksen kirja Espanjan viinejä - pieni käsikirja harrastajalle (ISBN 951-0-14649-8) vuodelta 1987 on jo hieman vanha mutta silti kattava kuvaus espanjan viineistä.
Internetistä löydät tietoa viineistä esimerkiksi Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat-hakemistosta osoitteesta http://www.htk.fi/kirjasto/juomat.htm sekä Espanjan viineistä sivuilta http://www.riojainternet.com/wines.htm ja http://vino.eunet.es/vino/ Aiheesta löytyy tietoa myös suomenkielellä esimerkiksi…
Tällaisia päiviä ei valitettavasti talvi- tai jatkosodassa ollut. Kaatuneiden ja kadonneiden tilastoja voit tarkastella Sotasampo-palvelussa.
Jatkosodan hiljaisimpia päiviä kaatuneiden ja kadonneiden osalta olivat Ilta-Sanomien artikkelin mukaan vuonna 19.4.1943 ja 7.11.1943.
Tässä esimerkiksi Sotasammon tiedot kyseisiltä päiviltä:
19.4.1943
7.11.1943
Talvisodan osalta en valitettavasti löytänyt tietoa hiljaisimmasta tai hiljaisemmista päivistä, mutta tieto on löydettävissä em. Sotasammosta tai Kansallisarkiston Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tietokannasta.
Kyseessä on ilmeisesti teos Carol Dahlbacka & Taina Halonen: Kotiseutumme Kajaani-Paltamo-Ristijärvi-Vaala-Vuolijoki 2003-2004 (Botnia-Foto 2004). Sitä löytyy lainattavana Kajaanin kaupunginkirjastosta ja Paltamon kirjastosta. Kotiseutumme värikuvina -sarjassa löytyy vain Kajaania käsittelevä teos, jonka julkaisija on Aero-Kuva (2010). Sitä ei ole saatavilla lainaan.LinkitFinna.fi: Kotiseutumme Kajaani-Paltamo-Ristijärvi-Vaala-Vuolijoki https://finna.fi/Record/kainet.345660?sid=4860525727Finna.fi: Kotiseutumme värikuvina: Kajaani https://finna.fi/Record/kainet.345663?sid=4860530692
En löytänyt varmistettua tietolähdettä Riiska-nimen etymologiasta. (Yksi mahdollinen on: Gregorios, kr. ’valpas’ = Itä-Suomessa Riiko, Riiska, Rissa). Kannattaa tutustua myös seuraavaan kirjaan, josta asia saattaisi selvitä:
Sakkolan Riiska: muistojen kotikylä Suvannon etelärannalla / [toimitus: Antti Tenkanen ; toimikunta: Irma Havumäki ... et al.]
[Lempäälä]: Sakkola-Säätiö, 2011. Tämä teos löytyy Kansalliskirjastosta
https://finna.fi
Lähteet:
http://www.luovutetunetelakarjalanpitajat.fi/Kirjallisuusluettelo.iw3
apumatti.helsinki.fi/admin/filecontrol/file_popup.php?download...
Tähän samaan kysymykseen on vastattu huhtikuussa 2014 Helsingin kaupunginkirjastosta näin:
Tiedustelin asiaa Tammelta, ja sieltä kerrottiin, ettei Tammi näillä näkymin jatka Keplo Leutokalma -sarjan julkaisemista. Seuraavia osia ei siis ole tulossa suomeksi, jollei Tammi muuta päätöstä tai sarjan julkaisu siirry jollekin muulle kustantamolle.
Tammelle voi laittaa asiasta palautetta. Osoitteesta http://www.tammi.fi/kustannusosakeyhtio-tammi löytyvät kustantamon yhteystiedot.
Voisiko kyseessä olla Ann-Luise Bertellin Botnia-trilogia? Sarjaan kuuluvat teokset Ikävän jälkeen, Oma maa ja Ikuinen kaipuu.
Mai Tolosen Meiltä on aina lähdetty -romaanissa käsitellään pohjalaisten muuttoa Karjalaan, mutta se ei kuulu sarjaan.
Tästä kannattaisi olla yhteydessä alkuun vaikka Danske Bankin viestintään (viestinta@danskebank.fi). Entinen Sampo Pankkihan on nykyään Danske Bank. Toinen taho, josta asiaa voisi alkaa perkaamaan, saattaisi olla Suomen Pankin Rahamuseo (rahamuseo@bof.fi). Näissä voitaisiin ainakin osata neuvoa eteenpäin.
Jaaha, nyt on ylistämällä alistaminen käännetty näin päin. Koska se on niin uutta, kovin paljon valmista aineistoa ei taida löytyä.
Aivan ensimmäiseksi pitänee miettiä, missä sävyssä annettua tehtävää alkaa toteuttaa. Vaihtoehtoja on. Pikkupiruilu, isompi piruilu, naiivius, kliinisyys... mieluiten ei kuitenkaan paatos.
Kirjallisuudessa on olemassa yksittäisten miesten ylistystä, ja nykyisessäkään poliittisessa maailmassa ylisanoja ei aina säästellä kun viisasta johtajaa halutaan kuvata. Niillä on vain taipumuksena kääntyä kuvattavaansa vastaan, tuskin kukaan enää suhtautuu Ajatusten Tonavaan kunnioittavasti. Periaatteena on, että kuolleista ei puhuta pahaa, siksi hautajaispuheet ovat varmaan sellainen lähde josta positiivisia…
Tilastokeskuksen sivuilla on linkkejä (http://tilastokeskus.fi/tk/el/kva_ajankaytto.html) ja kirjallisuusviitteitä (http://www.stat.fi/tk/el/kva_artikkelit.html) suomalaisten ajankäytöstä. Viitteissä mainittu, kattava Hannu Pääkkösen ja Iiris Niemen Suomalainen arki - ajankäyttö vuosituhannen vaihteessa (2002) löytyy pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista. Suomen tilastollisessa vuosikirjassakin kulttuuri- ja vapaa-ajan taulussa on usean vuoden tilastoja seurustelusta perheen kanssa ja muusta ajankäytöstä.
Suomen kansallisbibliografian mukaan John Gordon Davisilta ei ole ilmestynyt suomeksi muita teoksia kuin "Nälkäisen tiikerin vuodet" (WSOY 1977).
Lähde:
https://finna.fi
1. Jos pisteet ovat samalla viivalla ja aakkosjärjestyksessä on tulos
A-B-C, viivan ollessa 5 cm. Tällöin A--C on 10 cm, tässä vastaus.
2. Jos A on keskellä, tulos näyttää tältä:
B-A--C ja tässä --- on 5 cm. A:n etäisyys C:stä on 3,3 cm, tässä vastaus.
Ymmärtääkseni A voi kiertää vaihtoehdosta 1 vaihtoehtoon 2, jolloin oikeat vastaukset sijoittuvat välille 3,3-10 cm.
3,3 on luku 5:3X2 pyöristettynä.
Matrikkeli löytyy Kansalliskirjaston kansalliskokoelmasta (Fennica) ja on siellä tilattavissa lukusalikäyttöön.
Kyseessä on Fennican tietojen mukaan vain 1 kuvalehden kokoinen julkaisu.
Tässä tietoa Kansalliskokoelmasta kirjaston omilta kotisivuilta:
"Kansalliskokoelma (Fennica) on arkistokokoelma ja sieltä lainataan lukusalilainaksi aineistoa, jota ei löydy muista kirjastoista tai kirjaston muista kokoelmista. Suositeltavin ja nopein tapa saada Kansalliskokoelman aineistoa on:
•etsiä aineiston tiedot Fennica-tietokannasta ja
•sen jälkeen tilata ne e-lomakkeella.
Vaihtoehtoisina tilaustapoina on täyttää Kansalliskirjastossa käydessään lukusalilainakuitti, sähköpostitilaus tai puhelinasiointi asiakaspalvelussamme."
Jonas Lien kirja Eteenpäin! : Kertomus mereltä (Tampere : Hagelberg, 1886) on julkaistu numerolla 18 sarjassa "Helppohintainen suomalainen romaanikirjasto". Juuri tätä kirjaa ei näyttäisi tällä hetkellä olevan suomalaisissa antikvariaateissa myytävänä, joten sen kaupallista arvoa täytyy lähinnä arvioida (tulkitsen kysymyksen "mitään arvoa" viittaavan rahalliseen arvoon, en kaukokirjalliseen).
Lien muita kirjoja on suhteellisen paljon tarjolla. Useimpien 1900-luvun puolella julkaistujen kirjojen hinnat ovat 5-10 euron tienoilla, mutta esimerkiksi vuonna 1895 julkaistua kirjaa Luotsi ja hänen vaimonsa tarjotaan juuri nyt ostettavaksi 79 euron hinnalla. Kyseessä on nahkaselkäinen, hyväkuntoinen yksilö. Vuonna 1886 julkaistu Lien kirja, jota…
Autuus-oopperaa ei ole julkaistu CD-levynä. En löytänyt myöskään julkaistua librettoa. Teoksen partituuri on kuitenkin myynnissä Music Finland -järjestön nettisivulla: https://core.musicfinland.fi/works/autuus
Järjestöstä voisi myös tiedustella librettoa: https://musicfinland.fi/fi/meista#yhteystiedot
Minulle jäi epäselväksi, onko etsinnässä kyseinen kirja kirjastosta lainattavaksi, vai omaksi ostettavaksi. Vastaan molempiin.Pehmeäkantisena kirjaa löytyy Helmet kirjastosta yksi kappale. Tämän voi laittaa varaukseen Helmet.finna nettisivuilta.Possujuhla | Helmet-kirjastot | helmet.fiJos tarkoituksena on ostaa tämä kirja, erilaiset verkkoantikvaarit ovat ystäviäsi. Linkkaan alle muutamia löytämiäni tuloksia.Possujuhla - Leif G. W. Persson - Kunto: Erinomainen - Antikvariaatti.netPossujuhla - Leif G. W. Persson | Osta Antikvaarista - Kirjakauppa verkossaPossujuhla - Persson Leif G. W. | Osta Antikvaarista - Kirjakauppa verkossa
Vuodesta 1916 alkaen on julkaistu Suomen kansakoulukalenteria, jossa on aakkosellinen luettelo Suomen kansakoulunopettajista. Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta löytyy kyseistä kalenteria ainakin joiltakin vuosilta. Anu Talkan kirjoittama Lemin historiateos julkaistaan joulukuussa. Kirjassa käsitellään laajasti myös Lemin kouluoloja.
Kari Hotakaisen romaanissa Ihmisen osa (2009) Pekka Malmikunnas -niminen henkilö kiertää tuntemattomien henkilöiden hautajaisissa tekeytyen heidän entiseksi tutukseen.
Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html asiasanalla
ikkunat löytyvät teokset liittyvät lähinnä ikkunoiden korjaukseen ja huoltoon sekä
ikkunoiden valintaan. Esimerkiksi:
Saarni, Risto: Ikkunan valintaopas, 1992
Ikkunaopas, 1985
RT-kortistosta löytyy ikkunoihin liittyvää tietoa. Esimerkiksi kirjassa SisäRYL2000 Talonrakennuksen sisätyöt löytyy tietoa ovi- ja ikkunatöistä. KTM:n yrityspalvelu julkaisee toimialaraportti sarjaa, josta löytyy mm. teos: Kari Aravuo: Rakennuspuusepäntuotteiden valmistus.
Käsikirjastossamme on asiakkaiden käytössä Aleksi-tietokanta, josta on mahdollisuus etsiä lehtiartikkeleita. Ikkunoista löytyyi useita esim.
Lappalainen, Eero: Ikkunatehtaan kokoonpanonäkymiä,…
