Pahoittelen, että olet saanut pelin sijasta tyhjän kotelon. Asia selviää, kun menet käymään lähimmässä Helmet-kirjastossa, annat kotelon kirjaston palvelupisteen henkilökunnalle ja kerrot, että kotelo oli tyhjä. Henkilökunta voi sitten ruveta selvittelemään puuttuvan pelin kohtaloa ja tehdä sinulle varauksen toiseen kappaleeseen samasta pelistä. Ei tästä sinulle mitään muita vaikeuksia koidu kuin se vaiva, että joudut käymään kirjastossa ja sitten vielä odottelemaan, ennen kuin saat pelin.
Useimmissa kirjastoissa konsolipelit lainataankin henkilökunnalta eikä automaatista, koska pelikotelot pidetään hyllyissä tyhjillään ja niissä on ilmoitus, jossa kehotetaan pyytämään kotelon sisältö henkilökunnalta. En tiedä, mitä kirjastoa käytit,…
Tätä kappaletta emme valitettavasti löytäneet. Minne kuljet merimies -kappaleessa on vähän samaa sanavalintaa tuon merimiehen osalta, mutta sitä on esittänyt Esko Rahkonen eikä tytöistä ole puhetta. Kansansävelmässä Tuonen tytön laulu on tyttö ja myös viaton sekä kulkija, mutta ei merimiestä, mutta tunnelmaltaan se on kuvaamanne kaltainen.
Ehkä joku lukijoistamne tunnistaa kappaleen?
Suomen ulosottojärjestelmästä löytyy tietoa sivustolta Ulosottolaitos.fi. Linkki
Ulosottolaitoksen sivuilta löytyy myös kooste linkkejä Ruotsin, Euroopan ja kansainvälisiin ulosottokäytäntöihin. Linkki
Vertailu saattaa olla hankalaa, koska käytännöt ovat yleensä kunkin maan omalla kielellä laadittuja. Ulosottoasioissa suositellaan yhteydenottoa alan ammattilaisiin.
Keties voisit saada apua vertailuun Ulosottolaitoksen asiakaspalvelusta. Linkki
https://scholar.google.com/ haulla voisi kenties löytää katsauksia erilaisiin ulosottokäytäntöihin.
Eija Sinikan esittämän humpan "Lapin kultaa" on säveltänyt Tapio Rannanmaa ja sanoittanut Esko Lind. Se alkaa: "Pohjoiseen kun pikavuoro kiitää". Kappale sisältyy nuottiin "Loppi : nuotteja, musiikki", joka kuuluu Lopen pääkirjaston kotiseutukokoelmaan ja on vain lukusalikäytössä. Nuotin kuvailutiedoissa kerrotaan vain, että se sisältää "loppilaisten tekemiä ja Lopesta ja Antreasta kertovia lauluja ja sävellyksiä". Mitään tietoja nuotin kustantajasta tai ulkoasusta ei ole.
Säveltäjän yhteystiedot löytyvät verkosta:
https://www.tapiorannanmaa.fi
Lähteitä:
Yleisradion Fono-tietokanta:
http://www.fono.fi
Finna-hakupalvelu:
https://finna.fi
Suomessa on paljon kääntäjiä, jotka kääntävät muistakin kielistä kuin englannista. Valtaosa heistä löytyy Suomen Kääntäjien ja Tulkkien Liiton sivujen kautta. Liiton hakupalvelussa voi selata kääntäjiä ja tulkkeja ja nähdä kunkin työkielet. Kohdasta Tarkenna hakua voi rajata tulokset esimerkiksi kaunokirjallisuuden kääntäjiin ja yläkulman valikosta Kieli tai kielet, joista käännetään tai tulkataan edelleen tietystä kielestä kääntäviin.Lähde:SKTL – Kääntäjä- ja tulkkihakupalvelu
Kirjastosi kautta voit saada kaukolainaksi sanakirjoja, joista saat selville kysymäsi sanat ja niiden merkit:
LI, Guangyun
Suomi-kiina suursanakirja. 2005.
A new English-Chinese dictionary. 2002.
Kiinan kielen kirjoitusjärjestelmästä on lisäksi kirjoissa:
Lindqvist, Cecilia, Merkkien valtakunta. 1991.
Huang, Paulos, Katsaus kiinan kielen kirjoitusmerkkeihin. 1996.
Aiheestasi näyttää suomeksi löytyvän kovin vähän painettua aineistoa. Tässä kaksi:
Aho Mirja: "PWS : Prader-Willi-syndrooma", 1996.
ISBN 952-5055-67-1. Kirja on opinnäytetyö Jyväskylän sosiaali- ja terveysalan oppilaitokseen.
Kirjaa on Oulun yliopiston kirjastossa sekä Åbo akademin kirjastossa, joista voit pyytää sen kaukolainaksi Helsinkiin oheisella lomakkeella http://www.lib.hel.fi/kaukopal/pyynto.htm . Kaukolainan hinta on 4€.
Neuvolalehden v. 1995, numerossa 1 on sivuilla 14-15 V. Honkasen artikkeli "Prader-Willin ja Angelmanin oireyhtymä"
Näiden lisäksi ainakin seuraavissa englanninkielisissä julkaisuissa käsitellään PWS:aa.
Dykens, Elisabeth M.: "Genetics and mental retardation syndromes : a new look at behaviour and interventions…
Pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa on yksi pelkästään neulahuovutusta käsittelevä teos:
Mäkelä, Terttu: Neulahuovutus : kaunista ja kivaa nopeasti ja helposti neulalla huovuttamalla. Helsinki : WSOY, 2005
Lainat eivät eräänny normaalisti rajoitettujen palvelujen aikana. Lisätietoa täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Asiointi_Helmetkirjastoissa_3011311(218105).
Singerin C-sarjan ompelukoneiden yksityiskohtaisia tuotantotietoja ei ole säilynyt. Singer-ompelukoneet, joiden sarjanumero alkaa C-kirjaimella, on valmistettu yhtiön Wittenbergin tehtailla Saksassa. Tehdas aloitti toimintansa 1903, ensimmäiset ompelukoneet valmistuivat 1904. Koneita tehtiin vuoteen 1940 saakka, jolloin valtaosa tehtaan tuotantokapasiteetista otettiin sotatarviketeollisuuden käyttöön. C-sarja oli tuotannossa vuodesta 1908 lähtien. Koneet numeroitiin juoksevasti; C-sarjassa päästiin seitsennumeroisiin lukuihin. Tarkemmat tuotantotiedot ovat kadonneet sodan melskeisiin. Tehtaan laitteisto kuljetettiin Neuvostoliittoon vuonna 1946.
Wittenbergin tehtaan historiaa https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/german-factory…
Valitettavasti en onnistunut löytämään kirjaa, joka sisältäisi molemmat kysymyksessä mainitut novellit.Arthur C. Clarken Jumalan yhdeksän biljoonaa nimeä on mukana ainakin antologioissa Kauhujen kirja (Weilin+Göös, 1964) ja Avainnovelleja 1900-luvulta (WSOY, 1999) sekä Clarken novellien kokoelmassa Tähtiaika (Kirjayhtymä, 1975). Tarina, jossa Herra pelastaa robotit voittoisan Harmagedonin taistelun jälkeen on puolestaan Robert Sheckleyn Taistelu. Se vaikuttaa kuitenkin sisältyvän ainoastaan Sheckley-kokoelmaan Matkalippu Utopiaan (WSOY, 1976).
Runo on nimeltään "Maalaisballadi". Se alkaa: "Linda suki kammarissa kauan hiuksiaan". Se sisältyy Aale Tynnin runokokoelmaan "Balladeja ja romansseja" (WS, 1967) ja myös esimerkiksi kirjaan Tynni, Aale: "Kootut runot 1938-1987" (WSOY, 2013).
Kirjastonhoitajien tieto-listalta löytyi seuraava tieto:
Kyseessä lienee Immi Hellénin runo Äidin huolia, joka alkaa:
Näin virkkoi pieni Liisi:
On lasta mulla viisi,
ja niiss' on kyllä työtä,
vaan siin' on hauskuus myötä...
Löytyy ainakin sinikantisesta aapisesta:
Aukusti Salo: Uusi aapinen (Otava, 1919; 16. p. 1955)
Kirja löytyy Pasilan varastosta.
Martin Nilssonin tunnetussa laulussa Nordsjön (tunnetaan myös nimellä Gamla Nordsjön) lauletaan "på ditt blånande fält vill jag dröja". Sanat löytyvät nuotista Kända melodier 10. Harry Brandelius on esittänyt tätä valssia ja se löytyy monilta hänen levyiltään. Suomeksi ei sanoja ole löytynyt.
Maija-Leena Noppari on kirjoittanut kirjat Penttahittisen pidot vuoressa (v. 1938) ja Penttahittisen kasvatti (v. 1946). Edellisen on kuvittanut Helga Sjöstedt, ja jälkimmäisen Soini Talaskivi.
Satuja on julkaistu myöhemmin kirjassa Vuorenkuningas Penttahittinen (v.1965). Tämä kirja sisältää kokonaan Penttahittisen pidot vuoressa -teoksen, ja joitakin satuja kirjasta Penttahittisen kasvatti. Lisäksi teoksessa on osia Maija-Leena Nopparin Topias Todenpuhuja -kirjasta. Vuorenkuningas Penttahittinen -kirjan on kuvittanut Leena Puranen.
Vuorenkuningas Penttahittinen -teoksesta on olemassa vielä v:lta 2005 selkokielinen versio, jossa on useita eri kuvittajia.
Jeffrey Archerin Kane ja Abel on älyttömän hyvä kirja
Ilmeisesti muutkin ovat siitä innostuneet, sillä englantilaisia alkuperäisteoksia oli vuonna 2017 arvioitu myydyn 37 miljoonaa kappaletta.
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_best-selling_books
Kirja on ilmestynyt suomeksi aiemmin nimellä Leppymättömät v. 1983 ja kolmekymmentä vuotta tämän jälkeen kirjailija kirjoitti menestysteoksensa uudelleen uudelle lukijasukupolvelle.
Lisätietoja mm.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_2874
http://kirjakassi.blogspot.com/2018/01/jeffrey-archer-kane-ja-abel_14.html
http://marinkirjablogi.blogspot.com/2015/01/jeffrey-archer-kane-ja-abel.html
Edgar Lee Mastersin Spoon River Antologian ensimmäinen painos ilmestyi suomeksi v. 1947.
Googlettamalla löytyy verkkokauppojen ja antikvariaattien sivuilta mm. nämä kaksi:
http://kuvat2.huuto.net/5/ba/009322d4b84c412e1052d72ac59ea-orig.jpg
http://www.keltainenporssi.fi/search/harrastukset-ja-vapaa-aika/kirjat-…
Yleisten kirjastojen lukumäärä vuonna 1999 oli 948, joista sivukirjastoja 401 ja laitoskirjastoja 111. Sairaalakirjastot ovat laitoskirjastoja.Tilastotiedot löytyvät Opetusministeriön kulttuuripolitiikan osaston perustilastoista ja ovat luettavissa internet-osoitteessa http://www.kirjakaapeli.lib.hel.fi/opm-kupo/kirjastotilastot1999/ . Tilastossa on mainittu myös kirjastoautojen ja muiden palvelupaikkojen lukumäärä. Tieteellisten kirjastojen lukumääärä vuoden 1996 tilastossa on ilmoitettu seuraavasti: kirjastojen lukumäärä 370 ja toimipisteet 465. Tiedot löytyvät Suomen tieteellisten kirjastojen (TILKE) internet-sivuilta osoitteessa http://www.lib.helsinki.fi/hyk/kt/tilasto.html . Helsingin yliopiston kirjaston yhteistyösihteeristö…
Forssan kaupunginkirjastoon on tulossa yksi kappale Soinin kirjaa. Siitä on jo kaksi ennakkovarausta. Voitte tehdä varauksen Louna-tietokannassa, mikäli teillä on kirjastokortti ja siinä nelinumeroinen pin-koodi.
