Kajaanin kaupunginkirjastosta löytyy seuraavanlaisia teoksia, joista tietoa kannattaa etsiä: Suomen maatalouden historia, osat 1-3, sekä Niemelä: Talonpoika toimessaan : Suomen maatalouden historia.
Suomen maatalouden historia 1-3 kattaa aikakaudet esihistoriasta 1870-luvulle (osa 1), 1870-luvulta 1950-luvulle (osa 2) ja jälleenrakennuskaudesta EU-Suomeen (osa 3). Jokaisessa osassa käsitellään karjataloutta ja jalostuksen muotoutumista vaiheittain, joten suoraa vastausta ensimmäiseen kysymykseen on vaikea antaa, koska tarkka aikakausi ei ole tiedossa.
Osasta kolme löytyy vastaus keinosiemennykseen ja myöskin osittain omistuskysymykseen: "Keinosiemennys merkitsi suurta murrosta karjanjalostuksessa. Suomessa keinosiemennystoiminta alkoi…
Mervi Hongiston ja Merja Pihlajamäen teoksesta Saunan salaisuus löytyy tietoa hoitoturvetuotannosta ja turvehoidoista. Liisa Kinnusen teoksessa Äiti Maan parantavat hoidot tekijä kertoo itse kehittämästään hoitoturpeesta ja sen vaikutuksista eri vaivoihin. Tieteellisempi lähestymistapa löytyy Harry Uosukaisen teoksesta Turpeen balneologinen käyttö (Oulun yliopisto, 2001. 46 lehteä)
Historiallisen aikakauskirjan numerot vuodelta 1949 ovat tilattivissa ja luettavissa Helsingissä Pasilan pääkirjastossa lehtialueella. Niitä ei anneta lainaksi, mutta artikkeleista voi ottaa kopioita. Samoin lehti on luettavissa myös Kansalliskirjastossa ja siellä myös digitaalisena kulttuuriaineistojen työasemilla. Tosin Kansalliskirjasto on tällä hetkellä peruskorjauksen alaisena, tietoa palveluista tarkemmin: http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/korjaushanke.html.
Vuoden 1949 numeroita voi myös kaukolainata kirjastojenn toimipisteistä Varastokirjastosta Kuopiosta. Kaukolainaus on maksullista.
Kysymästäsi aiheesta ei löydy vielä kovin paljoa tutkimustietoa. Yksi keino voisi olla haastatella opettajia ja kirjastonhoitajia ja tehdä vähän pohjatutkimusta.
Kirjastot.fi -palvelun 'Sensuuri ja sananvapaus'-sivulle http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/sensuuri.htm on koottu tätä aihetta käsitteleviä linkkejä, joista valtaosa on englanninkielisiä. Sieltä löydät myös juuri opettajille ja kirjastonhoitajille suunnattua aineistoa aiheesta. Sivuilla on tietoa mm. esto-ohjelmien käytöstä.
Lehtiartikkelitietokannasta Aleksista löytyi kuitenkin mielestäni ihan mielenkiintoisen ja sopivan tuntuisia artikkeleita aihettasi ajatellen. Aleksi on maksullinen tietokanta, mutta voit käyttää sitä Tampereen kaupunginkirjastossa ilmaiseksi joko cd-rom-…
Hei!
Kyseisinä vuosina julkaistua norjankielistä kirjallisuutta voi hakea Helmet-verkkokirjaston tarkennetussa haussa hakusanalla "norjankielinen kirjallisuus" ja rajaamalla vuosi kohtaan 1938 - 1960. Hakutuloksista löytyy mm. lastenkirjailija Thorbjørn Egner, jonka tunnetuimpia lastenkirjoja ovat esim. Hyppelihiiri Myökki-Pyökkimetsässä (alkuteos vuodelta 1953 Klatremus og de andre dyrene i Hakkebakkeskogen) ja Kasper, Jesper ja Joonatan : kolme iloista rosvoa (alkuteos vuodelta 1955 Folk og røvere i Kardemomme by).
Helmet-verkkokirjastosta hakusanoilla "kirjallisuus" + "hakuteokset" + "Norja" löytyy englanninkielinen teos Dictionary of Scandinavian literature / Virpi Zuck editor-in-chief (1990).…
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on vastattu saman tyyppiseen kysymykseen aiemmin näin:
https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinka-elvyttaa-nahkakantisia-kirjoja-ong….
Vaasan kaupunginkirjastosta löytyy Tuula Moilasen Kirjansidonnan opas v. 1997.
Vaikka kyseessä ei mitenkään erityisesti nuorille suunnattu kirja ole, kysymyksen juonikuvauksen perusteella ehdottaisin kuitenkin Philip José Farmerin Jokimaailma-sarjan ensimmäistä osaa Elämän ja kuoleman virta (WSOY, 1988).Elämän ja kuoleman virta | Kirjasampo
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/ mukaan Essi-nimi annettiin
vuosina 1940-1959 39:lle naiselle. Tämän tarkemmin ei tämä palvelu kerro, koska "yksityisyydensuojan turvaamiseksi palvelussa ei näytetä etunimien tarkkaa lukumäärää eriteltynä, jos nimiä on vähän."
Yleisten kirjastojen lukumäärä vuonna 1999 oli 948, joista sivukirjastoja 401 ja laitoskirjastoja 111. Sairaalakirjastot ovat laitoskirjastoja.Tilastotiedot löytyvät Opetusministeriön kulttuuripolitiikan osaston perustilastoista ja ovat luettavissa internet-osoitteessa http://www.kirjakaapeli.lib.hel.fi/opm-kupo/kirjastotilastot1999/ . Tilastossa on mainittu myös kirjastoautojen ja muiden palvelupaikkojen lukumäärä. Tieteellisten kirjastojen lukumääärä vuoden 1996 tilastossa on ilmoitettu seuraavasti: kirjastojen lukumäärä 370 ja toimipisteet 465. Tiedot löytyvät Suomen tieteellisten kirjastojen (TILKE) internet-sivuilta osoitteessa http://www.lib.helsinki.fi/hyk/kt/tilasto.html . Helsingin yliopiston kirjaston yhteistyösihteeristö…
Tarkoitatko sitä sähköpostiosoitetta, joka on tallennettu asiakastietoihisi Helmet-kirjastojen asiakasrekisteriin? Sen pääset muuttamaan kirjautumalla omiin tietoihisi esimerkiksi sivun http://www.helmet.fi/fi-FI oikeassa yläkulmassa olevasta Kirjaudu-linkistä. Kun olet antanut kirjastokortin numeron ja PIN-koodin ja napsauttanut painiketta "Jatka", valitse avautuvan sivun oikeasta yläkulmasta linkki "Omat tietoni". Linkistä "Muuta yhteystietoja" pääset vaihtamaan mm. sähköpostiosoitteen.
Näyttää tosiaan siltä, että Helmet-kirjastojen ainoa kappale Sansomin "Revelation" -teoksesta on jouduttu poistamaan. Suomennosta sen sijaan on saatavissa.
Koska "Revelation" on melko tuore ja koska se kuuluu romaanisarjaan, siitä kannattaa tehdä hankintapyyntö Helmet.fi -sivuston kautta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Hei,
olisikohan kyseessä voinut olla esimerkiksi Kylli-tädin vieraana, joka näkyisi ainakin Ylen elävässä arkistossa julkaistun vuoden 2008 lopulla...? Juonesta kerrotaan seuraavaa:
"Pikkuinen kisu-misu oli eksynyt metsään. Kuutamo loi suuret, pelottavat varjot kissan ylle.
Yllättäin pikku kissan eteen ilmestyi kissahaltiatar. Kissahaltiattaren ympärillä kimaltelivat pienet jalokivet.
Kirkkaan kuutamon alla metsän pikku eläimet viettivät joulujuhlaa. Paikalla oli jänöjussi, pieni karhunpentu, pitkäkuono kettu ja orava. Myös kissahaltiatar ja kisu-misu osallistuivat juhlaan.
Juhlien jälkeen kissahaltiatar saattoi kisu-misun kotiin."
Aiheesta löydät tietoa ja videokatkelman täältä:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/12/08/kylli-tadin-…
Esimerkiksi alla olevista teoksista voisi löytyä sopivia:
- Nota bene : sitaatteja antiikin Roomasta / Marja-Liisa Polkunen, Otava 2003
- Veni, vidi, vici / koonnut Lesley O'Mara ; latinaksi kääntänyt Rose Williams ; latinankielisen käännöksen tarkastanut ja suomentanut Pekka Tuomisto, Karisto 2001
- Carpe diem! : hauskaa ja hyödyllistä latinaa / Arto Kivimäki, Karisto 1997
Nämä teokset ovat lainattavissa ja varattavissa Helmet-kirjastoista.
Mitä luultavimmin Washingtonia kohti matkalla olleen kaapatun lennon 93 aiotuksi kohteeksi on arveltu joko Valkoista taloa tai Yhdysvaltain kongressitaloa. Ehdottoman lopullista ja varmaa tietoa asiasta on ehkä mahdotonta saada. Syyskuun 11. päivän iskuja koskevien tutkimusten yhteydessä kerättyjen lausuntojen perusteella vaikuttaa kuitenkin vahvasti siltä, että terroristien ensisijainen kohde on ollut kongressitalo. Tämän vaihtoehdon puolesta puhuu sekin, että kongressitalo olisi ollut huomattavasti Valkoista taloa "helpompi" kohde löytää ja osua.
Flight 93 was aiming for the Capitol on 9/11 - The Washington Post
Tällaista kansien ulkoasujen mukaan tehtyä listaa emme onnistuneet löytämään. Mutta jos etsit jotakin tiettyä teosta kannen perusteella, niin esimerkiksi kirjoittamalla Googlen kuvahakuun 'carolyn keene' ja 'neiti etsivä', saat aika paljon kuvia kansikuvista näkyviin, sillä kirjoja on hyvin liikenteessä esimerkiksi antikvariaattien valikoimissa:
https://www.google.com/search?q=carolyn+keene+neiti+etsiv%C3%A4+-kirjat…
Myös esimerkiksi Kirjasammon kansikuvahaulla voit hakea Neiti Etsivä -kirjojen kansikuvia, mutta suurin osa palvelussa listatuista kirjoista näyttää olevan ruotsinkielisiä, joten niissä voi olla eri kannet kuin suomenkielisissä:
https://www.kirjasampo.fi/fi/coversearch?page=1&s=carolyn%20keene%20&o=…;
Terry Gilliamin ohjaama elokuva Fear and loathing in Las Vegas perustuu Hunter S. Thompsonin kirjaan Pelkoa ja inhoa Las Vegasissa, olet siis aivan oikeassa kirjailijan suhteen.
Tutustu Ismo Loivamaan teokseen Nuortenkirjan villit vuodet: nuortenkirjallisuuden muutosilmiöitä 1990-luvun alussa (Cultura, 1996). Kirjastosi tietokannasta Aleksi voit etsiä myös lehtiartikkeleita, joista tässä vinkkinä yksi: Helena Ruuskan artikkeli "Oma napa on nuortenkirjan dynamo - nuortenkirjan maailma on tavallinen ja totinen" löytyy Suomen Kuvalehdestä nro 47/2000 s. 44-45. Tutustu myös Internetissä Makupaloihin osoitteessa: http://www.makupalat.fi/ Makupalojen linkkien kautta pääset tutustumaan yksittäisiin nuortenkirjailijoihin.
