Uusimpia suomenkielisiä julkaisuja lienee Pertti Kiurun Sisältötuotannon työllisyysvaikutukset, ISBN: 951-735-691-9. Muita teoksia: Mundy, Simon
Nimeke: Cultural Policy : a short guide, ISBN: 9287143013 ja Boëthius, Maria-Pia 1997: Några som inte älskar oss håller på att förändra vårt land,
ISBN: 9119708912
Myös näistä voi hyötyä:Rolfe, Heather : Arts festivals in the UK,1977,ISBN: 0-85374-544-7. Isokangas, Antti, City on sinun : kuinka uusi kaupunkikulttuuri tuli Helsinkiin Tammi, 2000 ISBN: 9513113744.
Italian ilmastosta löytyy tietoa mm allaolevista linkeistä:
http://www.italiantourism.com/climate.html
http://www.mytravelguide.com/travel-tools/climate-graphs/Italy.php?nav=
En ole valitettavasti löytänyt tilastollista julkaisua missä Italian eri osien turismia olisi esitetty. Ehkä Italian suurlähetystö voisi auttaa tässä.
Hankintatoive kannattaa laittaa suoraan Mikkelin kaupunginkirjastolle. Ehdotuksen voi lähettää alla olevan sivun kautta:
http://www.mikkeli.fi/fi/kirjasto/structure/01_lainat_varaukset/hankint…
Teosta ei ole Töölön kirjastossa, mutta sitä löytyy parista muusta HelMet-kirjastosta. Valitettavasti kirjat ovat tällä hetkellä lainassa ja niistä on kaksi varaustakin, mutta osoitteesta http://www.helmet.fi/record=b2016746~S9*fin voi tehdä teoksesta varauksen. Teosta on tilattu myös Pasilan ja Itäkeskuksen kirjastoihin, joskaan tilatut kirjat eivät ole vielä saapuneet kirjastoon asti. Varauksen tekemällä saat kuitenkin kirjan, joka palautuu nopeimmin. Varausmaksu on 50 senttiä, ja se maksetaan kirjaa noudettaessa.
Uusi jätteenpolttoasetus tuli voimaan vuonna 2013. Se on luettavissa Finlex-tietokannasta:
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130151
Pääkaupunkiseudun jätteiden poltto alkoi kevättalvella 2014. Sama toiminta on alkanut muuallakin maassa. Jätteinä poltetaan sekajäte, eli se jäte, joka muuten olisi viety kaatopaikalle. Tämän myötä mm. sekajätteen läjittäminen Ämmässuon kaatopaikalle on lähes loppunut.
Kierrätystä jätteiden poltto ei vähennä, vaan se tukee sitä. Kotitalouksien lajitteluohjeet eivät ole muuttuneet. Vain energiajätteen erilliskeräyksestä luovutaan ilmeisesti tänä keväänä.
Alla olevista linkeistä lisää tietoa:
http://www.hs.fi/kaupunki/a1396319671106
http://jly.fi/energia1.php?treeviewid=tree3&nodeid=1
http://www.…
Myös media- ja musiikkipalvelut (ent. musiikkiosasto) avaa arkisin ovensa klo 8 aamulla. Itsepalveluaukioloaika 8-10 koskee myös media- ja musiikkipalveluita, ja esimerkiksi harrastehuoneet ja digitoinnit ovat käytettävissä klo 10 eteenpäin.
Muokkaus: Tarkennetaan, että kysymys oli kohdistettu Lahteen, joten vastaus koskee myös Lahden pääkirjaston media- ja musiikkipalveluita.
Valitettavasti en Turusen niukasta novellituotannosta tällaista tarinaa löytänyt. Lähimmäs osuu Hämärätunnin tarinoita -kokoelman novelli Oiva, joka päättyy maitokuski Peiposen Hemmin ja novellin nimihenkilön kohtalokkaaseen törmäykseen. Kenenkään tyttöystävää ei tässä tarinassa kuitenkaan lihoteta - asemapäällikön sikaa kyllä.
Rainer Maria Rilken runo Lopussa (Schlußstück) on julkaistu Eija Mämmin ja Liisa Envaldin toimittamassa runoantologiassa Sururunoja. 1, Yö tulee hiljaa (2008). Runon on suomentanut Kauko Aho.
Saat runon sähköpostiisi.
http://rainer-maria-rilke.de/06d018schlussstueck.html
Sinun kannattaa olla yhteydessä Koivukylän kirjastoon, jonka yhteystiedot löytyvät Helmet-sivustolta täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Koivukylan_kirjasto/Yhteystiedot
Anitasta on tehty kappaleita, Violan lista tässä, kuuntelin näitä, mutta ei tärpännyt. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Saimme tällaisen ehdotuksen: Voisiko kyseessä olla Renatta-niminen biisi? Sen esitti suomeksi Four cats, levytys jostain 60-luvun alkupuolelta. Sanoissa olisi ainakin samankaltaisuuksia kuin kysyjän aloituksessa.
Hopea-alaa käsittelevistä kirjoistamme en löytänyt tietoa Helsingissä sijainneesta Hopeatakomo Oy:sta.
Esineistön kuvia on runsaasti sekä internetissä yleensä että Finnassa:
https://www.finna.fi/ (hakusanaksi Hopeatakomo)
Kansalliskirjaston digitoiduista aineistosta löytyy ainakin yrityksen mainoksia, mutta myös muuta:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=hopeatakomo&orderBy=RELE…
(Heikki Sepän englanninkielisessä haastattelussa on pieni pätkä (s. 9), jossa hän kertoo työstään Hopeatakomossa.
https://www.aaa.si.edu/download_pdf_transcript/ajax?record_id=edanmdm-A…)
Väitöskirjoja voisit yrittää hakea Suomen kansallisbibliografiasta, Fennicasta. http://finna.fi
Jos haet väitöskirjoja tietyltä alalta, katso myös kyseisen laitoksen verkkosivuilta. Useimpien laitosten osalta mainitaan toistaiseksi vain tekijä ja työn otsikko mutta joidenkin kohdalta on saatavilla myös työn tiivistelmä.
Helmet-kirjastoista vanhoja Helsingin sanomia säilytetään ainoastaan Pasilan kirjastossa. Lehden vanhat numerot on luettavissa mikrofilmeiltä, mikrofilmaukseen asti se on luettavissa paperisena. Lehti on luettavissa siellä perustamisestaan lähtien.
Kyselit tutkielmaa elektronisten ostolaskujen käsittelystä. Verkkokauppa taitaa olla se päivän sana, jota tutkitaan, aineistoa löytyy runsaasti. Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen yhteisestä Plussa-aineistohakusta http://www.libplussa.fi/ voit hakea aihetta käsittelevää kirjallisuutta. Valitse haun kohteeksi asiasana tai luokka ja hakusanaksi voit laittaa verkkokauppa. Tällä tavoin löydät n. 40 teosta.
Esimerkki alla
Karjalainen, Niko Sähköinen liiketoiminta--haaste strategialle. WSOY, Porvoo, 951-0-24334-5
Helsingin kaupunginkirjastossakin on tutkittu kirjastoaineiston hankintaa Internet-kirjakauppojen kautta
http://www.lib.hel.fi/julkaisut/nettihankinta.htm
Jos toivot löytäväsi aiheesta opinnäytetyön,…
Referee näyttää suomennetun sanalla vertaisarviointi. Suomen museoiden, arkistojen ja kirjastojen Finna-tietokannan kautta löytyvät tiedot muutamista suomenkielistä vertaiarvioiduista artikkeleista, jotka käsittelevät johtamista:
- Johtaminen tosiasiana? / Huotari, Vesa (Tiedepoliitiikka, 2016, s. 39-48)
- Yliopistojen tulosohjaus ja -johtaminen akateemisen työn ja kehittymässä olevien tieteenparadigmojen valossa / Näppilä, Timo (Tiedepolitiikka, 2015, nro 1, s. 19-32)
- Työn organisoinnin muutos yksityisellä ja julkisella sektorilla : lisääntyvätkö uudet työn organisoinnin muodot Pohjoismaissa? / Oinas Tomi, Anttila Timo, Mustosmäki Armi (Yhteiskuntapolitiikka, 2016, 6, s. 670-680). Luettavissa myös verkossa:
http://urn…
Kyllä, rabies, eli vesikauhu on keskushermoston virustauti joka hoitamattomana johtaa aivotulehdukseen ja kuolemaan.
Lähteet:
https://www.rokote.fi/rokotteilla-ehkaistavat-taudit/vesikauhu/
https://www.tehylehti.fi/fi/terveys/rabies-tulehduttaa-aivot
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/rabies-eli-vesikauhu
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00598
https://www.hus.fi/ammattilaiselle/hoito-ohjeet/infektio-ohjeet/Documents/HUS_Rabiesohje_INTERNET_29.7.2019.pdf
Köömesin biisi Kaunitar ja Koletis löytyy kyllä striimauspalveluista ja niissä sen säveltäjäksi on merkitty Anssi Kela. Biisi on käännösversio Kelan biisistä 1972.
Erilaisista oppijoista ja oppimisympäristöistä on kirjoitettu niin paljon teoksia, että on vaikea arvioida mitkä niistä ovat kannaltasi relevantteja, varsinkin kun et sen tarkemmin määrittele minkä ikäisistä oppijoista tai millaisesta oppimisympäristöstä on kysymys. Listan erilaisia oppimisympäristöjä käsittelevistä kirjallisuusviitteistä saat kirjaston kokoelmatietokannasta http://kirjasto.lahti.fi/riimi/zgate.dll? valitsemalla pudotusvalikosta hakuehdoksi "asiasana" ja kirjoittamalla hakusanaksi "oppimisympäristö". Haun tuloksena saat 64 viitettä. Erilaisia hakusanoja ja niiden yhdistelmiä kannattaa myös kokeilla. Esim. asiasana "opettaja-oppilassuhde" tuottaa tulokseksi 11 viitettä ja sanojen "opetus" ja "vuorovaikutus" yhdistelmä 25…
Sebastian Gripenberg (1795-1869) oli senaattori, Mustialan maanviljelyskoulun johtaja, kartanonomistaja ja vapaaherra. Gripenberg syntyi Voipaalan kartanossa Sääksmäellä sotilassukuun ja lähtikin aluksi sotilasuralle, mutta teki merkittävän osan elämäntyöstään maanviljelyn parissa. Hän edisti sukukartanollaan Voipaalassa uusia viljelymenetelmiä, viljeli vuodesta 1833 sokerijuurikasta ja perusti sokeritehtaan. Vuonna 1837 hänet nimitettiin Mustialan maanviljelyskoulun johtajaksi.
Lisää tietoa Sebastian Gripenbergistä löydät Suomen kansallisbiografian osasta 3 (2004), jossa on Raimo Savolaisen kirjoittama artikkeli hänestä. Artikkelin lopussa mainitaan lisäksi seuraavat lähteet:
Artikkelit:
J. R. Danielsson-Kalmari: Arseni Zakarevski ja…
