Asiasanoilla säilöntä tai säilykkeet voit katsoa kirjastojen tietokannoista esim. Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokanta Introsta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 .
Mm. teoksessa Marketta Levanto: Säilö terveellisesti esitellään eri säilöntämenetelmiä, esim. umpiointi, kuivaaminen, suolaaminen, etikkasäilöntä, maitohappokäyminen ja Nina Henseleyn Ota kesä talteen kirjasta löytyvät esim. chutneyt ja säilötyt hedelmät. 2005 ilmestyneessä Birgitta Rasmusson kirjassa Säilö itse marjat, hedelmät ja kasvikset on myös chutney- ja kasvissäilykkeistä.
Maitohapposäilönnästä:
Myllys-Niemelä, Maija-Liisa: Terveyttä Maija-Liisan herkuilla
Schöneck, Annelies: Vihannesten maitohapposäilöntä
Arktiset aromit sivuilla on tietoa marjojen ja…
Kysymyksen sitaatti ei ole Aldous Huxleyn Uljaasta uudesta maailmasta. Huxleyn maailmanvaltion tunnuslauseen "Yhteisyys, samuus, lujuus" erittely on peräisin J. N. Smithin Uljasta uutta maailmaa käsittelevästä kommentaariteoksesta, joka on ilmestynyt kirjallisuustieteellistä oppimateriaalia julkaisevassa GradeSaver ClassicNotes -sarjassa vuonna 1999.
http://www.gradesaver.com/brave-new-world/study-guide/quotes/
Kaivattu lause löytyy Tommi Liimatan Avainlastu-kokoelmasta:
"-- ostin kaupasta munkin jossa ei ollut hilloa / valitin kuluttajansuojaviranomaiselle / oli siinä hilloa / mutta elämäntilanteestani johtuen se jäi havaitsematta."
Kirjasto Kymppi suljettiin viime syksynä ja kirjaston nuoteista suurin osa siirrettiin joulukuussa avattuun Keskustakirjasto Oodiin. Cd-levyt taas ovat nykyään Pasilan kirjaston kokoelmissa.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Pasilan_musiikki(65118)
Hei
Alla löydät muutaman listan, joissa on vähän erilaisia kirjoja. Listaan romaaneja, joista löytyy kuva melkein joka sivulta, sekä kaksi kirjasarjaa, joissa on enemmän kuvia kuin Pate-kirjoissa (mutta kuitenkin vähemmän kuin melkein joka sivulla). Listaan myös kuvakirjoja ja muutaman helppolukuisen kirjasarjan.
Seuraavissa romaaneissa on kuvia melkein joka sivulla:
Jørn Lier Horst "Etsiväkaksikko"-sarja
Elias Våhlund "Käsikirja supersankareille"-sarja
Paula Noronen "Yökoulu"-sarja
Roald Dahl "Kekseliäs kettu" tai "Nilviöt"
Andy Griffiths ja Teddy Denton "Puumaja"-sarja
Dav Pilkey "Kapteeni kalsari"-sarja
Martin Widmarkin "Lasse-Maijan etsivätoimisto"-sarja
Jens Lapidus "Tillililän liiga…
Samppanja on saanut nimensä Koillis-Ranskassa sijaitsevasta Champagnen maakunnasta, ja ainoastaan tällä alueella valmistettua kuohuviiniä saa kutsua samppanjaksi. Sitä tuottavia yrityksiä kutsutaan samppanjataloiksi. Niitä on monenlaisia suurista maailmankuuluista merkeistä pieniin paikallisempiin toimijoihin. Samppanjan erityisyys syntyy sekä Champagnen maaperän ja ilmaston vaikutuksista rypäleisiin että sen valmistusmenetelmästä. Viininviljelijöitä on alueella noin 15 000. Suurin osa heistä myy satonsa isoille samppanjataloille, mutta osa tuottaa omaa samppanjaansa.
Samppanja historiasta löytyy tietoa esim. Alkon sivuilta (https://www.alko.fi/juoma-ruoka/juomatietous/viinit/viinialueet/ranska-…) ja Suomen Champagne-seura ry:n sivuilta (…
Tämä joulunuotti löytyy F-kustannuksen nuottikirjoista: Suuri joululaulukirja, Kauneimmat joululaulut, Valkea joulu ja Suuri toivelaulukirja 18. Tähän kysymykseen vastaamisessa olisi voinut auttaa myös lähin kirjasto, josta kannattaa tiedustella näitä nuotteja.
Epäily on aivan oikea: etsitty runo on Vilho Rantasen Tietäjät idästä. Se on peräisin vuonna 1952 julkaistusta kokoelmasta Viisi pappia taivaan portilla ja löytyy myös Rantasen valittujen runojen kokoelmasta Runot. Tämän lisäksi se sisältyy esimerkiksi sellaisiin antologioihin kuin Tämän runon haluaisin kuulla, Lapsuuden joulu. 1 ja Lapsuuden joulu : rakkaimmat joulurunot.Runo alkaa seuraavasti: "Idästä, vieraalta maalta, tähteä seuraten / tuli taas, niinkuin kerran, tietäjät kysellen: / 'Missä, missähän täällä on syntynyt Kuningas, / Leijona Juudan heimon, Herra ja valtias?'" Kahdestatoista säkeistöstä viimeinen kuuluu näin: "Idästä tietäjät saapui, koitosta auringon. / Itään he läksivät, kun yö synkkänä yllä on. / Takaisin kaukaiseen…
Tunnusluku ei ole kirjastokortissa automaattisesti, vaan se on vietävä asiakastietoihin erikseen.
Tunnusluvun saa esittämällä Helmet-kirjastossa kuvallisen henkilöllisyystodistuksen (henkilökortti, passi, ajokortti, kuvallinen Kela-kortti).
Leikkimökkien rakentamisesta on kirjoitettu mm. kirjat 'Pihanikkari : rakennusohjeita linnunpöntöstä leikkimökkiin' ja 'Tee itselle tai lahjaksi. 108 : Leikkimökki' Aineiston saatavuutta voit tarkastella pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä aineistotietokannasta osoitteessa: www.helmet.fi
Mene kohtaan 'Sanahaku' ja kirjoita hakusanaksi 'leikkimökit'.
Valitettavasti tämän nimistä saksankielistä aikakauslehteä ei löydy mistään suomalaisesta kirjaston kokoelmatietokannasta. Voisiko kysyjä tarkoittaa "Signal"? Joitain tämännimisiä saksalaisia aikakauslehtiä löytyy Varastokirjaston tietokannasta https://finna.fi . Varastokirjaston aineistoa voi tilata kaukolainana muihin kirjastoihin. Maailmanlaajuisesta kirjastojen tietokannasta WorldCatistä löytyy pari Signal-nimistä saksankielistä lehteä vuodelta 1941, http://www.worldcat.org/search?q=ti%3Asignal&fq=ln%3Ager+%3E+yr%3A1941… .
Tähän kysymykseen on jo vastattu tässä palvelussa:
Pentti Lempiäisen Suuren nimipäiväkirjan mukaan Melisa (Melissa, Melita, Melitta) pohjautuu kreikan kielen hunajaa tarkoittavaan sanaan méli. Melissa on myös feminiinimuoto kreikan sanasta mélissos, mehiläinen. Jo Kreetan muinaisella kuninkaalla Melissoksella kerrotaan olleen Melissa-niminen tytär. Kalenteriin Melissa -nimi tuli Melitta -nimisen marttyyrin mukaan, joka legendan mukaan surmattiin Traakiassa (nyk. Bulgaria) 100-luvun puolivälissä. Muistopäivä on 15.9.
Philippe de Brocan elokuva Le Magnifique (1973) esitettiin Suomessa elokuvateattereissa nimellä Suurin ja kaunein. Elokuvan ensi-ilta oli toukokuussa 1974. Televisisossa elokuvaa ei Elonetin mukaan ole näytetty.
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_101901
https://www.imdb.com/title/tt0070354/
Suomessa lauantaista tuli vapaapäivä suurimmalta osin 1960-luvun lopulla, kun siirryttiin viisipäiväiseen työviikkoon. Tuohon aikaan eduskunnan toimintaa ohjasi valtiopäiväjärjestys ja eduskunnan työjärjestys vuodelta 1928. Niissä kansanedustajan tehtävä määriteltiin yhteiskunnalliseksi luottamustehtäväksi ja eduskunta lakiasäätäväksi instituutioksi, ei tavalliseksi työpaikaksi. Edustajan tehtävässä ei koskaan ole noudatettu työehtosopimuksissa tai työaikalaissa määriteltyä työaikaa, koska kansanedustaja ei ole työntekijä vaan poliittisen luottamustoimen haltija. Lisäksi valtiopäiväjärjestyksessä oli tuolloin pykälä, jonka mukaan eduskunta on vuodessa koolla korkeintaan 120 vuorokautta. Vuosisadan alusta aina 1960-luvulle saakka…
Aiheesta voi etsiä kirjoja Helmetin tarkennetulla haulla. Yhdeksi aiheeksi laitetaan 1960-luku, toiseksi aiheeksi esimerkiksi kulttuurihistoria ja kieleksi suomi.Esimerkiksi nämä kirjat saattaisivat sopia hakuusi:Kultaiset vuosikymmenet : ilon ja kasvun vuodet 1950-1969 (Valitut Palat / CIL Suomi Oy 2023)Suomalaisen arjen suuri tarina (WSOY 2010)Suomalaisen arkkitehtuurin 60-luku : konstruktivismi ja järjestelmäajattelu (Rakennustieto 1994)Tulevaisuuden rakentajat : suomalainen muotoilu 1945-67 (Designmuseo 2012)Värikkäämpi, iloisempi, hienostuneempi : näkökulmia 1960-luvun arkkitehtuuriin (Arkkitehtuurimuseo 2016)Pop - rauha - rakkaus : 1960- ja 70-lukujen elämää ja ilmiöitä (Lahden taidemuseo 2008)Huokuna, Tiina. Vallankumous kotona! :…
Suomen sukututkimusseuran Genos-julkaisussa (1984, nro 2, s. 49-59) on artikkeli "länsmannen" Markus Jönssonin suvusta. Kaikki mainitsemasi sukulaiset sukupuusta (s. 51) löytyvät, mutta ei tietoa hänen vanhemmistaan. Genos-julkaisu löytyy Helsingin kaupunginkirjaston kirjavarastosta Pasilan kirjastosta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu…
Ehkäpä hyötyä olisi myös tästä aivan uudesta kirjasta:
Vantaan ja Helsingin pitäjän keskiaika / Tapio Salminen (2014)
Arkistolaitoksen kautta löytyvät löytyvät laajimmat ja perusteellisimmat lähteet. Kannattaa kääntyä heidän puoleensa:
http://www.arkisto.fi/
Maisun Miitreistä eli Dimitri Tarosesta voi lukea Reijo Reijosen artikkelista Dimitri Taronen (Maisun Miitrei), joka on julkaistu Nuori Karjala -lehden numerossa 62 (1997) : 8 (s. 153, 167). Nuori Karjala -lehden vanhat numerot löytyvät Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastossa.
Julkaisussa Aamun koitto : Suomen ortodoksisen kirkkokunnan äänenkannattaja ja ortodoksisten kotien hengellinen lehti 89 (1995) : 7 (s. 19-20) on Unto Martikaisen artikkeli Leikinlaskun suurlähettiläs ja sananparren riemut : karjalaisesta ilosta kansanperinteen valossa. Lehti on luettavissa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastossa tai Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-talossa.
Sosiaaliturva-lehden numerossa 73(1985) : 24 (s. 1228)on Alpo Patrikan…
Usko Laukkasen lastenkirja Tupsu, orava (1990) sekä kirjaan liittyvä äänikasetti ovat lainattavissa joistakin Suomen kirjastoista. Omassa lähikirjastossasi teosta ei näytä olevan. Voit tilata kirjan ja kasetin kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
https://finna.fi/
