Internetistä löytyy tavallisella Google-haulla (www.google.fi) hakusanalla ”Karjalan rakuunarykmentti” jonkin verran tietoa aiheesta Lappeenrannan seudun sukututkimusyhdistys ry:n ylläpitämällä internet-sivustolla (http://yhdistykset.etela-karjala.fi/lssty/index.htm ). Näin spesifin kysymyksen kanssa kannattaa kääntyä erikoiskirjaston puoleen. Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto, yhteystiedot sivulla http://www.mpkk.fi/fi/kirjasto/ , palvelee siviiliasiakkaita osoitteessa Maurinkatu 1, 00171 Helsinki, puh. 09-181 26351. Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta löytyy teos Vuorinen, Aimo: Sotilaiden Lappeenranta: vanhan varuskunnan vaiheita, Lappeenrannan kilta, 1998. Teoksessa mainitaan ainakin Suomen rakuunarykmentti.…
Rosa Liksomin sähköpostiosoitetta ei ole julkisesti tiedossa, mutta voit yrittää selvittää hänen kustantajansa eli WSOY:n kautta, voiko hänelle lähettää sähköpostia. Valitse WSOY:n palautesivulta http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/feedback&chapter=60 "muu palaute/asia".
Kirjastojen määräykset myöhästymismaksuista löytyvät kirjastojen käyttösäännöistä ja maksuista.
Kirjastoaineiston lainaus on maksutonta, mutta aineistosta jota ei eräpäivään mennessä ole palautettu on kuitenkin mahdollista periä myöhästymismaksuja, joiden suuruus vaihtelee eri kirjastoissa. Eri kirjastojen maksuja löydät kirjastojen kotisivuilta, joita löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kunnankirjastot/
Pääkaupunkiseudun kirjastoista ei tätä kirjaa tosiaankaan löydy muilla kielillä kuin englanniksi ja japaniksi. Fujisawan teoksia ei ole käännetty suomeksi.
En osaa sanoa, onko kirjaa käännetty ruotsiksi, mutta voit kysyä kirjaston kaukopalvelusta, löytyisikö kyseistä teosta ruotsin kielellä muualta Suomesta tai Ruotsin kirjastoista. Kaukopalvelu toimittaa kirjoja lainaan tänne myös Ruotsista.
Kaukopalvelun nettilomake löytyy tästä linkistä: http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/asiakkaat.htm
Rakennusten paloturvallisuus -määräysten ja ohjeiden mukaan parveketta voidaan joissakin tapauksissa käyttää rakennuksesta poistumisen varatienä. Niissä ei ole mainintaa parvekelaseista. Eli parvekelasien rakentamisen kieltäminen liittyy rakennussuunnitteluun.
Rakennusten paloturvallisuus - määräykset ja ohjeet 2011 löytyvät Valtion ympäristöhallinnon sivuilta:
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=126522&lan=fi
Tekijänoikeussyistä runoa ei voi kirjoittaa tähän vastaukseen. Mainittu kirja Lähteenkirkas hiljaisuus on saatavilla Hämeenlinnan kirjastossa (ja Janakkalan kirjastossa), mutta ei Hattulassa, joka ilmeisesti on lähikirjastonne. Sinne teoksen voi tilata seutuvarauksena, joka maksaa 2,50 euroa.
Riippuu hiukan siitä, mitä ilmaisulla "myytävä uusiotuote" tarkoitetaan. Jos kirja vain kunnostetaan sen sisältöön puuttumatta, ei ole tekijänoikeudellista estettä myydä kunnostettua nidettä edelleen.
Vähintään harmaalle alueelle siirrytään, jos "uusioiminen" tarkoittaa sisällön karsimista tai esimerkiksi useasta julkaisusta otettujen osien yhdistämistä yksiin kansiin. Sellainenkaan ei välttämättä ole laitonta, jos tyydytään leikkaamaan ja liimaamaan. Lopputuloksen osalta ei kuitenkaan saa jäädä epäselvyyttä siitä, kuka minkäkin osan tehnyt tai mitkä osat eivät alunperin ole kuuluneet yhteen.
Yleisesti ottaen oikeudenhaltijan oikeudet laillisesti myytyyn teoskappaleeseen raukeavat. Moraaliset oikeudet kuitenkin säilyvät kaikissa…
Kirsti Mannisesta löytyy tietoja Kysy Kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta (http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.asp). Kirjoita hakuriville manninen kirsti ja saat esille kysymyksen. Kun näpäytät kysymystä saat vastauksen luettavaksesi. Mm. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalojen http://www.htk.fi/kirjasto/kirjat1d.htm kirjailijaesittelyissä kerrotaan Kirsti Mannisesta. Muiden tuossa vastauksessa mainittujen tiedonlähteiden lisäksi Joensuun kaupunginkirjastossa on koottu lehtileikkeitä myös tästä kirjailijasta. Niitä voi lainata käsikirjastosta tai lehtisalista viikon laina-ajalla. Myös kaukolainaksi niitä voi pyytää lähimmän kirjaston kautta.
Debi Gliorin satukirjassa Naulakeitto ja muita hassunkurisia satuja (Kustannus-Mäkelä 2003) on yhtenä kertomuksena Kolme pientä porsasta. Porsas Korsikärsä rakentaa taloja savesta ja heinänkorsista, Puusaparo puusta, ja Kivisorkka rakentaa vain kivisiä taloja. Lopussa susi putoaa Kivisorkan sementinsekoittimeen.
Harlequin-sarjan kirjoja on hankittu vain vähän kirjastoihin, joten niiden löytäminen meidän järjestelmistämme on hankalaa. Harlequin-sarjalla on sivusto, jossa pääsee selaamaan uusien kirjojen lisäksi vanhempien kirjojen arkistoa. Löytäisitköhän etsimäsi kirjan sieltä? Pääset tutkimaan arkistoa tällä nettisivulla.
Helsingissä ja Vantaalla voi tulostaa ilman Prich-appia."Tulostaminen HelsingissäTulostaminen asiakastietokoneiltaLuo käyttäjätunnus tulostuspalveluun klikkaamalla työpöydällä olevaa linkkiä YSoft SafeQ tai osoitteessa asiakastulostus.hel.fi.Aktivoi tunnuksesi sähköpostiisi saapuneesta linkistä Activate your account ja ota talteen viestissä oleva PIN-koodi. Tätä samaa PIN-koodia voit käyttää asiakaskoneilta tulostamiseen kaikissa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä.Omalta laitteelta tulostaessasi tarvitset PIN-koodin lisäksi käyttäjätunnuksesi sähköpostiosoitteen ja salasanan.Asiakastietokoneella:Valitse tulostettava tiedosto tai etsi nettisivu, jonka haluat tulostaa ja klikkaa Tulosta. Tulostusasetukset-ikkuna avautuu. Voit…
Kysyin asiaa Finavialta sieltä kerrotaan näin: "Helsinki-Vantaan lentoaseman muovipuuparketti asennettiin vuonna 1969 valmistuneeseen uuteen terminaaliin. Parkettia on tämän jälkeen asennettu useina vuosina. Alkuperäistä vuonna 1969 asennettua on edelleen nähtävissä portin 27 kohdilla. Lisään tähän linkin, josta löytyy enemmän tietoa lentoaseman historiasta ja kuuluisasta parketista. Linkkiin pääset tästä: https://www.finavia.fi/fi/helsinki-vantaa-70-vuotta-historiapolku?navref=paragraphSinisiä kaakeleita taas pääsee edelleen ihastelemaan turvatarkastuksen jälkeisellä alueella, tarkalleen WHSmith-kioskin ja transfer-pisteen välissä."
hei,
Et maininnut oletko jo tutustunut teokseen Dementoituvan hoitopolku, Sirkkaliisa Heimonen, Päivi Voutilainen (toim.), Tammi, Helsinki, 2001. ISBN: 951-26-4657-9.
Siinä "esitellään näkökulmia dementoivasta sairaudesta kärsivän ihmisen hoidon jatkumolle sairausprosessin etenemisen mukaisesti". Teos esittelee muun muassa ensitietokursseja, muistipoliklinikkatoimintaa ja erilaisten yksiköiden tarjoamaa päivä-, lyhytaikais- ja pitkäaikaishoitoa.
Lisää teoksia dementiaa sairastavan henkilön hoitomuodoista voit hakea asiasanoilla "dementia" ja "hoito" tai "hoitomenetelmät" tai "kuntoutus" tai "kotihoito" tai "laitoshoito".
Graduasi varten tarvitset ehkä myös teoreettista tietoa palveluketjuista. Voisit vilkaista teosta Hyvinvointivaltion…
Jos tässä ei tarkoiteta kumipuun eritteeseen, luonnonlateksiin perustuvaa perinteistä maitoliimaa, vaan rasvattomasta maidosta tai maitojauheesta kotikonstein tehtävää liimaa, niin ohjeet löytyy Suuresta taitokirjasta (1965) kohdasta Liimat - kaseiiniliimat. Yksi ohje löytyy netistä http://www.helsinki.fi/kemia/opettaja/aineistot/liimat/harjoitu.htm
Englanninkielisiä ohjeita löytyy useita esim. Googlella http://www.google.fi/ laittamalla hakutermiksi "milk glue" lainausmerkeissä.
Tähän kysymykseen vastaus voisi löytyä Helsingin kaupunginarkistosta, missä säilytetään historiallisia dokumentteja Helsingistä, mm. vanhoja puhelinluetteloita. Kaupunginarkisto sijaitsee Kallion virastotalossa, Eläintarhantie 3 F. Yhteystiedot löytyvät internetistä osoitteesta http://www.hel2.fi/Tietokeskus/kaupunginarkisto/index.html. Asiakaspalvelu on auki ma-to klo 9.00-16.00, pe klo 9.00-15.00. Neuvonta puh. (09) 310 43560.
William Wordsworthin runo “Upon Westminster Bridge" on julkaistu valikoimassa Runoja (WSOY 1949).
Runon nimi on suomeksi “Sepitetty Westministerin sillalla” ja alaotsikkona “Syyskuun 3:ntena 1802”. Runoja -teoksen runot on suomentanut Aale Tynni.
Runon ensimmäisen lauseen suomennos kuuluu seuraavasti: ”Ei mitään ihanampaa päällä maan: näyn järkyttävän majesteettisen voi sivuuttaa vain turtasielu.”
Ilmeisesti tarkoitus on löytää aineistoa suomalaisesta työlaulu-, kehtolaulu- ja laululeikkiperinteestä.
Suomen musiikin historia -kirjasarjan osassa Kansanmusiikki (WSOY, 2006) on Anneli Asplundin artikkeli Runolaulusta rekilauluun, jossa hän kertoo mm. kehtolauluista, työlauluista ja laululeikeistä. Työlauluperinteestä löytyy tietoa myös Kustaa Vilkunan kirjasta Työ ja ilonpito. Ja pokasaha soi -laulukirjaan on koottu metsätyöntekijöiden lauluperinnettä (laulujen sanat ja nuotit ja taustatiedot) ja samannimiselle cd-levylle metsä- ja uittotyötä kuvaavia lauluja, jotka eivät kuitenkaan ole varsinaisia työlauluja. Työlaulut-sanalla löytyy Piki-verkkokirjastosta (piki.verkkokirjasto.fi) vain ulkomaisia äänitteitä. Yksittäisiä…
Jorma Kyrön säveltämästä ja Risto Nyqvistin sanoittamasta kappaleesta "Vuosien jälkeen" en löydä julkaistua nuottia, mutta sanoitus löytyy verkosta:https://www.lyricsbox.com/channel-four-vuosien-j%C3%A4lkeen-lyrics-2z78qfn.html
Tällaista tietoa ei ole kirjastossa kerätty eikä tilastoitu. Kirjasarjat voivat vaihdella paljonkin kouluittain. Koulujen vuosikertomuksissa on yleensä mainittu opetuksessa käytetyt oppikirjat ja niitä tietoja voi kysyä suoraan kouluista. Myös opetushallituksesta (www.oph.fi) tai OAJ:n paikallisyhdistyksistä (www.oaj.fi) voi kysellä tietoja.
Aivoistahan tässä juuri on kyse. Kun tarkastelee peilikuvaa, aivot olettavat, että valonsäteet tulevat silmiin suoraan, heijastumatta mistään. Havainnoitsijan kannalta siis peilissä näkyvä kuva ("peilin takana" oleva peilikuva) on yhtä kaukana peilistä kuin sen etupuolella oleva kohde. Asiaa voi havainnollistaa oman peilikuvansa avulla: kun seisoo lähellä peiliä, myös peilikuva on lähellä. Jos menee kauemmas, myös peilikuva näyttää etääntyvän.
Lähteet:
Tiedä ja hämmästy. Valitut Palat, 1990
Leif Wedøe, Miksi pilvet eivät putoa? : luonnollisia selityksiä arkipäivän ilmiöille. Tammi, 2007
