Vuoden 1943 Suomen kuvaamataiteilijat -matrikkelissa kerrotaan kuvataiteilija Eino J. Härkösen maalanneen joukon muotokuvia, mutta sen tarkemmin ei asiasta kerrota. Härkönen kuoli jo vuonna 1944. Kenen kaupunginjohtajan muotokuvaa tarkoitat? 2010 eläkkeelle jääneen kaupunginjohtajan Juhani Meriläisen muotokuvan maalasi taidemaalari Timo Vuorikoski. Alla linkki Ylen uutiseen aiheesta 3.9..2010:
https://yle.fi/uutiset/3-5625253
Hei! Kiitos kysymyksestä 'Kysy Kirjastonhoitajalta' -palveluun.
Hauska kuulla, että Digitalkkari -palveluita on kaivattu.
Helsingin kaupunginkrjastolla ei ole pariin vuoteen ollut enää varsinaisia Digitalkkareita, jotka ovat olleet Datanomi -opiskelijoita. He ovat suorittaneet kirjastossa opintoihinsa liittyvän palkattoman työssäoppimisharjoittelujakson.
Digitalkkareita tarjoavia opiskelijoita ovat olleet Suomen Liikemiesten Kauppaoppilaitos (SLK), Omnia ja Keuda. Tällä hetkellä kirjastoihin ei ole otettu/tarjottu datanomi-opiskelijoita harjoittelijoiksi. Vaikka näitä harjoittelijoita ei olekaan, on myös kaikki muu kirjastossa tarjottu opastustoiminta hyvin vähäistä.
Myöskään muut pääkaupunkiseudun kunnat…
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut laulua. Sanoituksen osilla ei myöskään löytynyt mitään verkosta tai kirjastojen luetteloista. Toivottavasti joku kysymyksen lukija tunnistaa laulun. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Google vastaa vastauksella, jonka se on kääntänyt englannista:
Kognitiivisilla toiminnoilla tarkoitetaan tiedon käsittelyyn liittyviä toimintoja eli muun muassa havaitsemista, ajattelua ja muistamista. hyödyntää havaintoja työssä ja arjessa selviämiseen. Neurologiset sairaudet voivat aiheuttaa ohimeneviä tai pysyviä muutoksia kognitiiviseen suoriutumiseen.
Kognitiivisella heikkenemisellä tarkoitetaan näiden taitojen huononemista.
Ota yhteyttä siihen kirjastoon, jossa kortti tehtiin. Jokin osa kortin tiedoista on jäänyt tallentumatta. Kortin pitäisi olla voimassa heti, kun fyysinen kortti on ojennettu Sinulle.
Singer 15K -ompelukoneet, joiden sarjanumero on välillä M300–M68299, on valmistettu vuonna 1900.M Serial Numbers - Comprehensive Singer Sewing Machine Serial Number Database (ismacs.net)
Sama kysymys on tullut vastattavaksemme jo aiemmin, mutta emme ole valitettavasti tunnistaneet kuvailuun sopivaa kappaletta. Yleisradion Fono.fi-äänitetietokannasta voit etsiä esimerkiksi tiettyyn aiheeseen liittyvää musiikkia tai tarkennetulla haulla yhdistelemällä hakusanoja.
Onko tähän aiheeseen liittyvä standardi SFS-EN 519 Sinulle jo tuttu? Sen nimi on "Rakennesahatavara. Lajittelu. Koneellisesti´lujuuslajitellulle puutavaralle ja lajittelukoneille asetetut vaatimukset".
VTT on julkaissut Camilla Lindgrenin diplomityön Sahatavaran visuaalinen ja koneellinen lujuuslajittelu, 1997, ISBN 951-38-4529-X. VTT:n www-sivuilla on tietokanta organisaation piirissä tehdystä tutkimuksesta ja julkaisuista;
osoite on . Hakusana sahatavara tuotti aika paljon viitteitä, mutta em. kirjaa lukuunottamatta ei nähdäkseni mitään juuri tähän aiheeseen liittyvää. Kannattaa ehkä kuitenkin käydä selailemassa.
Lieneekö vuonna 1982 julkaistusta Sahatavaran lujuuslajitteluoppaasta mitään hyötyä? Sen tekijä on Risto Lipitsäinen.…
Tauno Rautapalolta on julkaistu nämä kirjat:
- Kullankaivajat : kertomuksia Lemmenjoen kultamailta (1957)
- Karhunnahka : merkillinen tarina pohjoisesta (1958)
- Pena kertoo stoorin : nuorisonromaani (1963)
- Kujanjuoksu. (1967)
- Sami ja tonnin keikka (1975)
T. Rautapalo-Rapp nimellä häneltä on julkaistu nämä:
- Tapaus NB : salapoliisiromaani (1939)
- "Ohoi, nosta isopurje" : erään lokikirjan sivuja (1944)
- Aarteenetsijät : seikkailuja Atlantin valtamerellä (1945)
- Ihmisiä : episodeja inhimillisestä elämästä kolmena puolipäivänä (1945)
- Intiaaniopas : seikkailuja Etelä-Amerikan sydämessä (1945)
- Finn Jousimies : kertomus viikinkiajalta (1946)
- Kehäkuningas (1946)
- Meren ritarit : kolmen toveruksen seikkailuja (1946)
- Villissä…
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista löytyivät nämä teokset:
Säätiöluettelo--apurahoja jakavia säätiöitä. 1995
Apurahat ja opintotuki XI. 1999
Vaijärvi, Kari: Apuraha-avain. 1997
Suomen kulttuurirahaston apurahat 1998. 1997
Järjestöt ja EU-rahoitus. 1995
Ja tässä vielä muutamia nettiosoitteita:
Opetusministeriön tietosivu apurahoista:
http://www.minedu.fi/opm/avustukset/index.html
Hämeenlinnan kirjaston kokoama sivu urheilujärjestöistä:
http://www.htk.fi/kirjasto/urheilu7.htm#jarjestot
Hämeenlinnan kirjaston kokoama sivu apurahoista:
http://www.htk.fi/kirjasto/kulttu.htm#apurahat
Kirjallisuuden tutkijat lukevat ajan mittaan ainakin pääosan suomenkielellä julkaistavasta kaunokirjallisuudesta, ainakin sen osan, jota ei pidetä puhtaasti viihdekirjallisuutena. Tunnetuksi kirjailijaksi tai runoilijaksi tuleminen on yleensä vuosikymmeniä kestävä prosessi, jonka aikana kirjailija osoittaa kykynsä ja lukeva yleisö kiinnostuksensa. Tutkijoiden roolina on yleensä arvioida jälkikäteen kirjailijoiden elämäntyötä, ei niinkään etsiä tai löytää elävien kirjailijoiden joukosta "tähtiä". Jonkin verran tietenkin kirjailijan saamaan huomioon ja menestykseen vaikuttaa se, miten keskeisten tiedotusvälineitten kuten suurimpien sanoma- ja aikakauslehtien toimittajat kirjailijasta ja hänen tuotannostaan kirjoittavat. Joskus sattuu niinkin…
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sanaa "veistellä" käytetään kielikuvana merkityksessä leukailla, naljailla, pilailla, vitsailla, lohkoa. Mainintaa murteellisuudesta ei ole, joten se ilmeisesti on käytössä eri puolilla Suomea.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Tämä levy julkaistiin ensimmäisen kerran M. A. Nummisen ensimmäisen kirjan, "Kauneimmat runot", äänilevyliitteenä, mini LP:nä vuonna 1970. Keski-kirjastojen kokoelmissa sitä ei enää ole, mutta muutamista kirjastoista sen voi saada lainaan. Voit kysyä kaukolainasta lähikirjastostasi. Tässä Finna-hakupalvelun tietoja levyn sijainnista muissa kirjastoissa:
https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&look…
Cd-levyllä "Kiusankappaleita : 1, Singlet, ep:t ja erillisäänitteet 1966-73" on levyn tietojen mukaan myös tämä "M. A. Numminen lukee ja laulaa runojaan" -levyn runot ja musiikkikappaleet . Sen saa lainaan myös Keski-kirjastoista:
https://keski.finna.fi/Record/keski.220591#componentparts…
Emme valitettavasti löytäneet tällaista viitettä. J. K. Paasikivestä löytyy paljon kirjallisuutta Finna-haulla. Tietoa voisi etsiä elämäkerroista ja muistelmista tai kirjeistä sekä päiväkirjoista.
Kollegani muistikuvia lehtikirjoittelusta: Aikanaan maailmalla paljon herätti kohua uutiskuva Sauli Niinistöstä kolaamassa lunta presidentinvaalien tulosten selviämisen jälkeisenä aamuna. Paasikiveen ja halkoihin muistan ruotsalaislehden Suomen-kirjeenvaihtajalle kohdistetun kehotuksen hankkia kirves ja mennä metsään halkoja hakkaamaan.
Ehkä joku lukijoistamme on törmännyt tähän?
Pikkupojan rannalta löytämästä ja linnunpesään nostamasta munasta kuoriutuu krokotiili P. D. Eastmanin kirjassa Hei, nyt lennetään! Alun perin englanninkielisen kirjan ruotsinkielinen käännös on nimeltään Flaxa med vingarna.
Löysin Finna.fi-tietokannasta joitakin kirjoja, joissa on rinnakkaisteksti suomeksi ja saksaksi. Niitä voi hyödyntää kielen opiskelussa kielitaidon tasosta riippuen.
Lastenkirjoja
Stachova, Angela: Annaliisa ja Tulitonttu: Elämyksellinen kieltenopetus / Annalinde und das Feuermännchen
Witters, Ilse: Satukuvakirja : kuvatuokioita lapsille Grimmin kansansatumaailmasta = Märchenbilderbuch für Kinder aus der Volksmärchenwelt der Brüder Grimm
Runoja
Goethe, Johann Wolfgang von: Jälkisointuja : Goethen kirkkaimmat runot
Lindemann, Till: Hiljaiset yöt : runoja
Rilke, Rainer Maria: Uusia runoja = Neue Gedichte
Rilke, Rainer Maria: Duinon elegioita
Täältä löydät ohjeet, miten haetaan kaksikielisiä kirjoja Helmet-tietokannasta. Haun voi vielä…
Helmet-kirjastoilla ei ole käytössä Lääkärimatrikkelin verkkoversiota. Verkkopalvelu on rajattu vain Lääkäriliiton jäsenille. Viimeisintä, Suomen lääkärit -matrikkelia vuodelta 2022 voi lukea Pasilan, Töölön, Tikkurilan, Myyrmäen, Sellon ja Tapiolan kirjastoissa. lääkärit matrikkelit | Hakutulokset | helmet.fiLääkäriliitto - Lääkärimatrikkeli
Hei,Suomen linnuista löytyy ainakin muutama tällainen lintuopas, jotka saattavat vastata toivettasi. Esimerkiksi Lasse J. Laineelta löytyy Suomen linnut : Harrastajan opas (2004). Teos tarkastelee aihetta lintuharrastajan näkökulmasta, mutta siinä puhutaan muun muassa pesimisestä, ravinnosta, muutosta ja käyttäytymisestä yleisluontoisesti. Myös Pertti Koskimiehen ja Markus Varesvuon Tiesitkö tämän linnuista? (2012) antaa katsauksen lintujen käyttäytymiseen. Tarkempaa lajikohtaista tietoa löytyy Pertti Koskimiehen teoksesta Suomen linnut : Suuri lintukirja (uusin painos 2025). Siinä esitellään kaikki suomessa pesivät ja läpimuuttavat lintulajit tarkoin tiedoin muun muassa pesimisestä, käyttäytymisestä sekä ravinnosta.
Musiikkiosastomme http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=findm&sesid=1232375923&ulang=fin mukaan Lenni-Kallen musiikkia ei ole toistaiseksi julkaistu nuotteina.
Niitä ei löytynyt myöskään Viola-tietokannasta Suomen kansallisdiskografiasta https://finna.fi
Kannattaisiko nuotteja tiedustella tekijältä, Lenni-Kalle Taipaleen kotisivut http://www.lennikalletaipale.com/ .
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistossa on vastaus samaa aihetta koskevaan kysymykseen:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=a8e897e5-00f…
Pukeutumista kustavilaisella ajalla käsittelevät seuraavat teokset:
Kopisto, Sirkka: Puku Suomessa 1750-1900 = Costume in Finland 1750-1900, 1996
Kuitunen, Arja-Liisa: Länsimaisen muodin historia : antiikista nykyaikaan, 1998
Pylkkänen, Riitta: Kaksi pukuhistoriallista tutkielmaa, 1984
Pylkkänen, Riitta: Säätyläisnaisten pukeutuminen Suomessa 1700-luvulla = Dress of gentlewomen in Finland in the 18th century, 1982
Koskimies, Lilli: Pukeutumisen historia : kietaisuasuista empiretyyliin, 1984.
Tietoa kampauksista ja ehostuksesta kustavilaisella ajalla on seuraavissa teoksissa…
