Tästä aiheesta on ihan kiitettävä määrä kirjallisuutta. Oletko kiinnostunut Suomen vai ulkomaiden markkinoinnin historiasta? Vaasan kaupunginkirjastosta löytyy esim. teokset Heinonen, Visa: Nyt uutta Suomessa! : Suomalaisen mainonnan historia. Tänä syksynä ilmestyi myös teos Leppänen, Timo: Merkilliset nimet : tarinoita yritysten ja tuotteiden nimistä. Tässä esitellään suomalaisia tuotemerkkejä ja brändejä.
Myös erilaisten yritysten omia historiikkeja on tarjolla (Marimekko, Nokia, Wal-Mart), jos olet kiinnostunut laajemmin ja syvemmin tietystä brändistä.
Näillä ehkä pääset alkuun. Voit laittaa verkkokirjastomme https://kirjasto.vaasa.fi/etusivu hakuun hakusanoiksi markkinointi historia, niin pääset hakemaan kaikki meillä aiheesta olevat…
Vantaan ja Espoon kaupunginkirjastojen käyttämä yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta :
http://ykl.kirjastot.fi/ykl.py
Helsingin kaupunginkirjasto käyttää omaa luokitussovellustaan, jota ei täydellisenä verkosta löydy. Pääluokat löytyvät osoitteesta :
http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h38/q13.htm
Koko luokitusjärjestelmä pitäisi löytyä painetussa muodossa lähimmästä Helsingin kaupunginkirjastosta.
Vaihtoehtoja on kaksi, monien yleistenkin kirjastojen kokoelmista löytyvät mikrofilmit ja ns. vapaakappalekirjastoissa ( (Kansalliskirjasto, Turun yliopiston kirjasto, Åbo Akademin kirjasto, Jyväskylän yliopiston kirjasto, Eduskunnan kirjasto, Oulun yliopiston kirjasto ja Itä-Suomen yliopiston kirjasto Joensuussa) olevat päätteet, joiden kautta pääsee selaamaan myös vuotta 1929 nuorempia lehtiä.
Hämeenlinnan kirjaston sivuilta löytyy tällainen tiedote: "Lukiokadulla sijaitsevan Hämeenlinnan pääkirjastorakennuksen peruskorjauksen ajan varastoidut sanomalehtilehtivuosikerrat ovat pois käytöstä. Sanomalehtien mikrofilmit on sijoitettu väistön ajaksi Kansallisarkiston Hämeenlinnan toimipisteeseen. Mikrofilmit ovat vapaasti käytettävissä.…
Tsunami-sarjan lopussa kuvataan vuotta myöhemmin tsunamin uhreille järjestettyä muistotilaisuutta. Sarjan henkilöistä ei kuollut kukaan.
Lähteet:
https://areena.yle.fi/1-4662541
Sarjan kääntäjä
Hammerfallin levyä Legacy of kings ei valitettavasti näytä olevan pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa. Maakuntakirjastojen tietokannan Mandan mukaan se kuitenkin on joidenkin muiden kaupunginkirjastojen kokoelmissa, joten oman lähikirjastosi kautta voit tilata sen kaukolainaksi. Kannattaa kuitenkin varautua odottelemaan sitä jonkin aikaa, toivottavasti esitelmäsi ei siis ole ihan pian.
Pari Hammerfallin kappaletta löytyy heavykokoelmilta Helldorado II ja Metalliliitto, joita on myös Helsingin kaupunginkirjastossa.
Yliopistokirjastojen yhteistietokanta LINDAsta löytyy hakusanoilla pääoma AND tuottavuus ainakin seuraavat kirjat: Aulin-Ahmavaara, Pirkko (2003): Pääomapanos ja sen tuottavuus Suomessa vuosina 1975-2001 sekä Lönnqvist, Antti (2003): Suorituskyvyn mittaaminen: tunnusluvut asiantuntijaorganisaation johtamisvälineenä.
Suomalaisten aikakauslehtiartikkelien tietokanta ARTOsta löytyvät puolestaan seuraavat artikkelit pääoman tuottavuudesta:
- Kosonen, Pekka: Rakenne- vai suhdannekriisi?
Julkaisussa Tiede ja edistys: monitieteinen aikauslehti. 19(1994): 3, s. 251-255
- Suorsa, Olli: Tuottavuuden ja tuloksen mittaus teollisuusyrityksessä
Julkaisussa Tuottavuus. 30 (1988); 11, s. 58-60
- Siltala, Juha: Tuottaisiko laiskempi pääoma enemmän hyvää…
Opetusministeriön Historia 4 löytyy useammasta kirjastosta, https://finna.fi/Search/Results?lookfor=opetusministeri%C3%B6n+historia… Helsingistä sitä löytyy Helsingin yliopiston ja Kansalliskirjaston kokoelmasta sekä Eduskunnan kirjaston kokoelmista. Kaikki ovat avoimesti käytettäviä kirjastoja.
Voit varata ajan sähköpianon soittamiseen myös Töölön kirjastosta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/toolo/tietokoneet/
Itäkeskuksen musiikkiosastolla on myös sähköpiano. Sen soittamiseen ei varsinaisesti oteta varauksia, mutta voit kysyä asiasta musiikkiosastolta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/itakeskus/musiikkiosasto/
Yksittäisen kirjan reittiin ja kulkunopeuteen vaikuttaa tavattoman moni asia, mutta sen jälkeen kun kirja on saatu kirjastoon, ei niteen saaminen lainattavaksi normaalisti kestä kuin muutaman vuorokauden. Yleisin syy siihen, että kirjaa on saatu jonkin verran, mutta lisäkappaleet viipyvät, on kirjan painoksen tilapäinen loppuminen tai pahimmassa tapauksessa painoksen myyminen loppuun ilman lisäpainosta. Kirjoja kirjastoon välittävällä yrityksellä voi olla myös logistisia ongelmia, joiden takia jotkin kirjaerät eivät liiku kuten on suunniteltu. Tätä ei voi tietää ottamatta yhteyttä Booky.fi:hin ja Kirjavälitykseen. Jos kustantajalla on kirjaa varastossa, ei pitäisi muutamaa viikkoa pidempään mennä koko prosessissa.
Nyt näyttää siltä, että…
Kirja voisi olla Pihlajanorsu: selkärangattomia selityksiä (Jaakko Heinimäki, Kaarlo Kalliala, Vesa Sisättö, piirrokset: Matti Pikkujämsä, 2008), jossa Hämärä luonto -teoksen tapaan on sanaleikkejä eläimistä Tosin kirja ei ole sininen. Alla kirjan esittely:
https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789511222972&qtype=b
Toinen mahdollinen on samojen tekijöiden kirja Napapaju (2007), joka esittelee samaan tapaan kasveja:
https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789511210689&qtype=b
Tätä laulua en tunnistanut. Jos joku lukija tunnistaa sen, tiedot laulusta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.Kirjastojen tietokannoista lauluja voi hakea laulun nimen ja nuotteja myös alkusanojen perusteella, joskus myös kertosäkeellä. Muistamillasi lauluun sisältyvillä sanoilla haku ei onnistunut, joten lisätiedot laulusta ovat tarpeen. Esimerkiksi jonkinlainen tieto tai kuvaus musiikkityylistä tai esittäjästä tai tarkempi kuvaus laulun sanoista voisi auttaa. Ajankohta kysymyksessä onkin mainittu, joten laulu on ollut olemassa ainakin ennen 1990-lukua, mutta oliko se tuohon aikaan uutta musiikkia vai vanhaa, siitä ei ole tietoa. Nämä samat ohjeet pätevät kaikille, jotka haluavat, että tunnistamme tietyn kappaleen.
En onnistunut löytämään suomenkielistä reseptiä, mutta englanninkielisellä nettihaulla "Peppermint Mice Cake Recipe Licorice" löytyi muutama ehdokas. ehkä joku niistä on muistelemasi?Linkki Country Living lehden arkistoon.Linkki Kivi Cakes blogiin. Tämä on alun perin Nestlen resepti.Ja sama haku ruotsiksi Linkki musifocus.se sivustolle. Sieltä löytyy useampikin resepti hiirten leivontaan.
Vastaus löytyy esitutkinta- ja pakkokeinolaista, joka on lakikirjan ykkösosassa. Sen 2. §:ssä sanotaan: "Poliisin tai muun esitutkintaviranomaisen on toimitettava esitutkinta, kun sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muutoin on syytä epäillä, että rikos on tehty." - Jos rikos on ilmeinen, voi siis tehdä rikosilmoituksen tai tutkintapyynnön poliisille. - Tilintarkastuksen suorittaa tällaisessa tapauksessa keskusrikospoliisin tai paikallispoliisin talousrikosyksikkö.
Hei
Shelleyn Frankensteinista on tehty joitain lapsille ja nuorille sopivia versioita. Suurin osa joita löysin on englanniksi tai ruotsiksi. Ne vaikuttavat myös olevan enemmän nuorille suunnattuja. Esimerkkinä Paavo Lehtosen suomennos, mutten suosittele sitä 7-vuotiaalle.
Vaihtoehtona on lukea kokoelmakirjaa, jossa myös kerrotaan Frankensteinista. Esimerkiksi
Nicola Baxterin Kauhun vuosisadat (linkki Helmetiin)
Vic Parkerin Haamutarinoita (linkki Helmetiin)
Jos poikanne kuitenkin haluaa lukea juuri Frankensteinin eikä hänestä kertovia tarinoita suosittelen odottamaan vielä muutaman vuoden.
Muita kirjoja, joita hänelle suosittelen ovat:
Catherine Doyle Myrskynvartijan saari (linkki…
Lapintiirojen muuttomatka on maailman pisin.
lähde: https://maailmankuvalehti.fi/2022/2/lyhyet/ikuisen-kesan-etsijat-lapint…
Yhtäjaksoinen, mitattu muuttolento on 11 680 kilometriä. Sen lensi punakuiri.
lähde: https://suomenluonto.fi/uutiset/nopeammin-pidemmalle/
Saman tyylisiä esineitä on tehty eri maissa esimerkiksi 1800-luvulla, mutta niitä on myös uustuotannossa. Kuvan perusteella ei valitettavasti pysty sanomaan, mistä tarjotin on kotoisin tai kuinka vanha se on. Suosittelen kääntymään asiassa jonkin antiikkikaupan puoleen.
Kyseessä on Grethe Risbjerg Thomsenin runo Måske en martsnat kokoelmasta Dagen og Natten (1948).
Merete Mazzarellan teoksen Violetti hetki (Den violetta timmen, 2022) on suomentanut Raija Rintamäki ja hän on suomentanut myös Grethe Risbjerg Thomsenin runon.
Dagen og Natten -teosta ei ole missään Suomen kirjastossa lainattavissa. Tanskasta tai Ruotsista sen saisi kaukolainaan.
Hei,Kirja on alun perin 1959 ilmestynyt satukokoelma, jossa on veljä satua ( "Sunnanäng", "Spelar min lind, sjunger min näktergal", "Tu tu tu!" och "Junker Nils av Eka"). Tarinoista on mainitsemasi "Sunnanäng" suomennettu nimellä Päivärinne (WSOY, 2003), "Spelar min lind, sjunger min näktergal" suomennettu 1984 nimellä Soittaako lehmus, laulaako satakieli? (WSOY, 1984). Kaikki löytyvät suomennettuna (kaksi muuta nimillä: Tuku tuku tuku! ja Tammiston Niilo-junkkeri) Satuja -kokelmasta (uusin p. WSOY, 2024)
