Wild is the wind -elokuvaa ei ole kirjastoissa lainattavissa. Verkkokaupassa Joe's Classic Movies http://www.joesclassicmovies.com/ sitä on saatavilla hintaan $9.50.
Nykyisin Tiitisiä on runsaimmin Keski-Suomessa ja Keski-Savossa sekä toisaalta Kymenlaaksossa. On mahdollista, että kaikki Tiitiset juontuisivat Vesannon Juurikkamäellä 1570-luvulla asuneeta Pentti Matinpoika Tiitisestä eli Lapveteläisestä. - Nimen taustalla voisi olla alasaksalainen Diet-pesey (esim. Tide, Tideke, Titke < Theodericus), johon kuuluvia miesten nimiä esiintyy asiakirjoissamme jo keskiajalta. (Sukunimet / Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala. - Helsinki, 2000.)
Kuvauksesta tulee mieleen Diane Setterfieldin Kolmastoista kertomus (2007), vaikka kirjan alkuperäinen kieli onkin englanti ja professorikin muistaakseni kirjailija.
Artikkelitietokannoista (Kati, Aleksi, Arto) löytyivät seuraavat
Hiski Salomaata käsittelevät artikkelit: Westerholm, Simo, Hiski Salomaa 100 vuotta (Uusi kansanmusiikki 1991; 2, s. 21, 23), Palaskari, Heikki, Lännen lokari (Kansanmusiikki 1983; 2, s. 26-31),
Niemelä, Juha, Lännenlokari ja tiskari jazzin ja laman pyörteissä
(Carelia 1996; 8, s. 116-124). Salomaasta kerrotaan (lyhyesti) myös kirjoissa Jauhiainen, Lauri, Kuplettimestarit ja mestarikupletit (sis. myös nuotteja) sekä Kero, Reino, Suomalaisina Pohjois-Amerikassa.
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi. Ely-keskuksen sivuilla kerrotaan, että "[k]alastusta valvovat kalastuksenvalvojat, poliisi, kalastusviranomaiset, rajavartiolaitos ja Metsähallituksen erävalvojat ja tulli." Näistä ilmoittaisin ensisijassa kalastuksenvalvojalle jo senkin takia, he saisivat tietoonsa nämä ja sen mukaan osaavat kohdentaa valvontaa. He voinevat ottaa tarvittaessa yhteyttä poliisiin tai muihin viranomaisiin. Kalastuksenvalvojaanhan voi olla luonnollisesti yhteydessä ei-akuutistikin ja kertoa havainnoistaan ja vaikkapa sopia, miten toimit, kun on akuutti tilanne.
Tietysti poliisiinkin voi ola suoraan yhteydessä, onhan kyseessä kuitenkin rikosnimike, johon heillä on velvollisuus puuttua. Konsultoin tuttavaani ja hänen mukaansa alan…
Turgenjevin Ensirakkauden VII:n luvun lopun tekstisuomennos kuuluu Anhavan sanoin: " Oi te hellät tunteet, pemeät äänet, liikutetun sielun hyvyys ja hiljentyminen, rakkauden ensi heltymysten riutuva ilo - missä te olette, missä olette?"
Hyvää kesää!
Erityisesti mikkeliläisiä lehtiä lienee melko vähän. Nettihaulla löysin wikipedian sivun lehdestä nimeltään Vapaus. Se ilmestyi Mikkelissä 1906-1963.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vapaus_(Mikkeli)
Sivulta oli linkki sivulle Mikkelin media. Se on Suomalainen media kunnittain sivun alasivu. https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Mikkelin_media
Sivulta Kansalliskirjaston digitoidut aineistot, löytyvät kaikki netissä luettavissa olevat lehdet. https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Fyysisiä lehtiä voi metsästää Finna.fi haun kautta. Esim. Mikkelin sanomat
Kuvassa on esitetty jalkaväkirykmenttien kokoonpano kesällä 1941. Kuvan mukaan 9. ja 11. komppania kuuluisivat III pataljoonaan. 12. komppania oli III pataljoonan konekiväärikomppania.
Lähde: Jatkosodan historia 1.osa. Sotatieteen laitoksen sotahistorian osasto, WSOY 1988, sivu 86.
Turun siltoja käsitellään esim. teoksessa Lahtinen, Rauno: Aurajoen sillat ja förit (2019)
Valokuvia löytyy finna.fi -palvelusta hakusanalla "rautatiesilta turku". Haulla löytyy esimerkiksi tämä kuva rautatiesillasta 1900-luvun alusta.
Vanhoissa sanomalehdissä on paljonkin juttua rautatiesillasta, ks. esim. tämä hakutulos.
Siltaa voi tiirailla myös esimerkiksi vanhoista ilmakuvista, ks. opaskartta.turku.fi -> valitse kartalla näkyvät tiedot -> ilmakuvat ja muut kartat. Silta näkyy lisäksi monissa vanhoissa kartoissa, ks. esim. vanhatkartat.fi.
Valitettavasti täsmälleen esitettyjen muistikuvien kaltaisia runoja ei löytynyt. Vastaan tulleista lähimmäs ensimmäistä osuu Immi Hellénin Piltti pienoinen, joka alkaa sanoin "Piltti pieni". Toinen puolestaan on varsin lähellä Mikko Katilan runoa Kun mä synnyin tänne..., jonka ensimmäiset säkeet kuuluvat "Kun mä synnyin tänne, niin / äiti kehtoon pani". Katilan teksti tunnetaan myös Aarni Voipion säveltämänä lauluna, joka sisältyy mm. valikoimaan Pyhäkoululaulujen sävelmistö.13.04.1929 Walistuksen lasten lehti : Suomen lapsille ratoksi no 17 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto 01.01.1938 Varhaisnuoriso no 9 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
Tämä liittyy epäilemättä siihen, että tuohon aikaan venäläiset viranomaiset pelkäsivät Saksan maihinnousua Suomenlahdella, myös Helsinkiin. Katuvalojakin pimennettiin tai maalattiin, kuten ilmenee esim. Helsingin Energian Kaupunkikuva-julkaisusta (sivu 36):
http://issuu.com/helsingin.energia/docs/kaupunkikuva
Linnoitustöitäkin tehtiin tämän seurauksena pääkaupunkiseudulla:
http://kaupunginosat.net/konala/index.php?option=com_content&task=view&…
Kajaanin kaupunginkirjastossa on olemassa kaikki tällä hetkellä suomennetut teokset. Kunhan osia suomennetaan lisää, niin ne varmasti hankintaan kirjastoon. Englanniksi ei ole mahdollista hankkia kaikkia osia ainakaan tällä hetkellä määrärahojen rajallisuuden vuoksi, mutta mahdollisuuksien mukaan yritetään hankkia englanninkielisiä teoksia lisää.
Olet näköjään tehnyt varauksen 15.1.
HelMet-verkkokirjastossa sillä näkyy edelleen eräpäivä 14.1.13. Aina, kun teoksen kohdalla on näkyvissä eräpäivä, se tarkoittaa, että teos on lainassa. Edellinen lainaaja ei siis ole palauttanut tätä teosta ajoissa. Koska kyseessä on HelMet-kirjastojen ainoa kappale, ei valitettavasti auta muu kuin odottaa, tai jos kirjalla on kiire, yrittää hankkia se jostakin muualta.
Raymond Chandlerin ajatus I suppose all writers are crazy, but if they are any good, I believe they have a terrible honesty on hänen kirjeestään Edgar Carterille (päivätty 3.6.1957).
Raymond Chandler's Philip Marlowe : A celebration (edited by Byron Preiss, Bloomsbury 1989)
https://books.google.fi/books?id=4dSCDwAAQBAJ&pg=PT5&lpg=PT5&dq=chandle…
Tässä muutama Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyvä nuottikirja:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1090879?lang=fin
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1728398?lang=fin
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1818907?lang=fin
Tästä linkistä voit tutkia muiden kirjastojen kokoelmista löytyviä nuottikirjoja:
https://www.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FMusicalScore%2F%22&lookfor=korsulaulut&type=AllFields
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto on avoin yliopistokirjasto. Lisätietoa kirjastosta ja sen käytöstä löydät täältä:
https://maanpuolustuskorkeakoulu.fi/palvelut
Oletan, että etsit suomenkielisiä kirjavinkkejä. Tässä joitakin mahdollisia teoksia, jotka löytyvät Helmet-tietokannasta.
Palestiinalaistaustainen kirjailijaa Susan Abulhawa romaaneja on käännetty suomeksi. Hän on käsitellyt kirjoissaan palestiinalaisten tarinoita vuoden 1947 - 49 Itsenäisyyssodan ja Israelista pakenemisen (naqban) jälkeen.
Jeninin aamut. Like, 2010. Kirjassa kirjailija kertoo palestiinalaisten tarinaa vuoden 1947-49 Itsenäisyyssodan jälkeen. Perhe on paennut ja Jeninin pakolaisleirillä syntyy tytär, joka aikuiseksi kasvettuaan tapaa veljensä. Veli oli joutunut eroon perheestään ja juutalainen perhe oli kasvattanut hänet poikanaan.
Sininen välissä taivaan ja veden. Like, 2015. - Palestiinalainen perhe…
Hurra, wir leben noch on käännetty suomeksi nimellä Vallan maku vuonna 1984. Klaus Mario Schreiber on todellakin Johannes Mario Simmelin alter ego. 1)Linkin kohdassa "henkilöt"
Tietoa Pat Conroysta on esimerkiksi sivuilla
http://www.taiyin.net/conroy/bio.html
http://surfsc.com/scbooks/patconroy.htm
http://www.geocities.com/lowenstein1992/
http://europe.cnn.com/2000/books/news/11/17/pat.conroy.ap/
http://www.anythingsouthern.com/listing.asp?CategoryID=1388
suomenkielistä aineistoa ei ole löytynyt.
Muutamia suomenkielisiä aiheeseesi liittyviä teoksia:
Utrio, Kaari: Rusoposkia, huulten purppuraa, kosmetiikka ja nainen kautta aikojen, 1995
Utrio, Kaari: Bella Donna - kaunis nainen kautta aikojen, 2005
Syromjatnikova, Irina: Kampausten historia, 1989
Kopisto, Sirkka: Moderni nainen, muodin vuosikymmenet 1920-1960, 1997
Kuitunen, Arja-Liisa: Länsimaisen muodin historia antiikista nykyaikaan, 1998
Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta, Introsta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 voit tarkistaa edellämainittujen teosten saatavuuden ja etsiä lisää valitsemalla hakuehtoihin kaksi asiasanaa esim. kampaukset historia tai asiasanat muoti historia. Muodin historiaa koskevat teokset löytyvät hyllyluokasta 90.21.
Tähän aiheeseen…
Vaikka ei olekaan käännösromaani, voisiko kyseessä olla Siiri Enorannan Gisellen kuolema? Kirjavinkit.fi-sivuston mukaan kirjassa on sisarukset Joel ja Linnea, joista Linnea muuttaa Ruotsiin Inga-tädin luo.Lähde:Kirjavinkit.fi. https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/gisellen-kuolema/ . (Viitattu 21.8.2025)
