Syke-palveluiden nykyinen nimimuoto on Kirjastot.fi, osoite on www.kirjastot.fi. Kirjastot.fi-esittely löytyy sivulta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/Info/ . Palvelu on pääosin opetusministeriön rahoittama ja sen tuottaa Helsingin kaupunginkirjasto - yleisten kirjastojen keskuskirjasto.
ICT:llä tarkoittanet Information and Communication Technologyä, vielä melko jäsentymätöntä, mutta todella laajaa toimialaa, josta on olemassa monia määritelmiä. OECD:n Internetsivulla, http://www.oecd.org, löytyy yleismääritelmä vuodelta 2002, mutta monia muitakin on olemassa.
Supply Chain Management- eli logistiikan alan kirjallisuutta löydät parhaiten Teknillisen korkeakoulun kirjastosta. TKK:n tuotantotalouden osaston opiskelijoiden lopputöistä löydät varmaankin omaa esseetäsi vastaavia tutkimuksia.
TKK:n tuotantotalouden osaston kirjastonhoitaja antoi seuraavan hakuvihjeen. TKK:n kampusalueella voit käyttää TENTTU-tietokantaa, josta voit selata tuotantotalouden osaston oppilaiden diplomitöitä ja lukea töiden tiivistelmät.…
En löydä mistään tietoja Suurisalo-nimisestä henkilöstä. Voisiko kyseessä olla Aapeli Saarisalo, josta kyllä löytyy tietoja?
Aapeli Saarisalo, oikeastaan Akseli Aapeli, vuoteen 1906 asti Österman, (1896-1986) oli itämaisen kirjallisuuden ja Raamatun tutkija, Raamatun arkeologi. Hän kirjoitti mm. kuvauksia Raamatun maista sekä uskonnollisten liikkeiden johtajien, mm. Paavo Ruotsalaisen ja Lars Levi Laestadiuksen , elämäkertoja.
Internetistä hänestä löytyy tietoja esim. sivulta http://fi.wikipedia.org/wiki/Aapeli_Saarisalo
Lisäksi voi hakea Piki-verkkokirjastosta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
kirjallisuutta, joka käsittelee tätä tutkijaa.
Haussa kannattaa täyttää vain asiasanalaatikko kirjoittamalla siihen saarisalo, aapeli.…
Aivan tarkkaa luetteloa vuonna 1934 esiintyneistä Tap-alkuisista paikannimistä en löytänyt. Kokoelmistamme löytyi P. Pauninkosken Suomen paikkakuntahakemisto vuodelta 1949. Siinä mainitaan kolme Tap-alkuista paikannimeä: Tapanila, Tapio (Rovaniemi) ja Tapola (Iitti).
Tuoreemmassa Suomalaisessa paikannimikirjassa, 2007, mainitaan myös seuraavat paikat: Tapaninkylä (kaupunginosa Helsingissä), Tapavainola (kylä Lappeenrannassa), Tapionniemi (kylä kemijärvellä). Lisäksi löytyivät Tappuri (Ounastunturin huippuja), Tappurivirta (salmi Haukiveden ja Joutsenveden välillä, virta Heinävedellä) ja Tappuniemi (niin Savonlinnassa kuin Heinävedellä).
Nämä nimet ovat kirjan mukaan olleet käytössä jo 1934.
Saattaa kuitenkin löytyä paikannimiä, joita ei…
Lappeenrannan kirjastoon hankitaan koko Yön talo -sarja, myös englanniksi. Tällä hetkellä Lappeenrannan kirjastossa on lainattavissa englanniksi sarjan viisi ensimmäistä osaa.
Hei,
julkisia, hirsirakenteisia rakennuksia on vähän. Puhtaasti hirsirakenteisia kirjastoja ei käsittääkseni ole. Pudasjärvellä on melko uusi koulukeskus, Hirsikampus, jossa koulun omaan käyttöön voi olla kirjastotila.
Ilmatieteen laitoksen internetsivulla puhutaan Kastepisteestä ks. https://www.ilmatieteenlaitos.fi/lampotila-ja-kosteus. Kyseessä voi olla myös sumu, esim. säteilysumu, utu tai auer.
Valitettavasti en onnistunut löytämään Pidämme sadetta tänään -nimistä runoa.
Aale Tynniltä ei löytynyt Apilasta viitan -nimistä runoa, mutta kylläkin runo nimeltään Otin naulasta viitan. Olisiko kyse siitä? Se löytyy ainakin Tynnin teoksesta Valikoima runoja (WSOY, 1958).
Tynnin runo Joka ainoa on julkaistu ainakin kokoelmissa Runon rippi : valikoima Suomen uskonnollista lyriikkaa (WSOY, 1948) sekä Tämän runon haluaisin kuulla 2 (Tammi, 1987).
Esimerkiksi suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta löytyy tietoa Kjell Westöstä, sekä hänen tuotannostaan: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175963753312
Kirjastoissa tapahtuva ns. mediakasvatus ei voi pohjautua muuhun kuin Kirjastolakiin, joka säätelee yleisten kirjastojen toimintaa. Sen toinen pykälä kuuluu seuraavasti: "Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen.
Kirjastotoiminnassa tavoitteena on edistää myös virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä."
Kirjastojen käytännöllisiin tavoitteisiin voi tutustua parhaiten aihepiiriä käsittelevän verkkosivun kautta: http://www.kirjastot.fi/fi/…
Porin kaupunginkirjastossa on seuraavia teoksia Bunuelista:
- Bunuel, Luis: Viimeinen henkäykseni (Otava 1989)
- Bunuel, Luis: Silmät (Andalusialainen koira 1992)
- Braad Thomsen, Christian: Leppymättömät (Like 1989).
Lisäksi netistä löytyy mm. osoitteessa http://www.sea.fi/esitykset/kevat2000/bunuel.html Suomen elokuva-arkiston sivulta tiivistelmä Bunuelin elämästä ja tuotannosta sekä osoitteessa http://www.geocities.com/Paris/Metro/9384/directors/bunuel.htm englanniksi tietoa Bunuelista.
Hyperthermophile-termiä käytetään ryhmästä mikro-organismeja, jotka kasvavat yli 80 C lämpötilassa.
Encyclopaedia Britannica Online -tietokannasta löytyy hakusanalla Hyperthermophile artikeli Hyperthermophiles: Beneficial Relics of a Hotter Earth. Encyclopaedia Britannica Online on käytettävissä Helsingin kaupunginkirjastossa ja Helsingin yliopiston kirjastossa.
Iate-tietokannasta, http://iate.europa.eu , löytyy suomenkielinen termi hypertermofiilinen bakteeri (hyperthermophilic bacteria). Muille nimille emme suomenkielisiä vastineita löytäneet.
Helsingin yliopiston kirjaston tietopalvelu http://www.helsinki.fi/kirjastot/palvelut/tietopalvelu.htm
auttaa ja neuvoo tiedonhaussa. Tässä vastauksessa on apuna ollut Viikin tiedekirjaston…
Hei!
Eduskunnan kirjaston ELKI-linkkitietokannan kautta saat maksuttomia luotettavia linkkejä eduskuntatiedon, oikeudellisen tiedon ja yhteiskuntatiedon alueelta. Säädöksistä pääset esimerkiksi hakemaan Ruotsin lakeja, oikeuskirjallisuuskohdasta etsimään viitteitä kirjallisuudesta, oikeustapauksia kohdastaan jne.
Tässä on linkki ELKI:iin.
http://www.eduskunta.fi/kirjasto/Elki/#/aiheittain
Eduskunnan kirjaston SELMA-kokoelmatietokanta on käytettävissä vapaasti internetin kautta.
http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/index.htx
Kirjaston ja sen aukioloajat kesällä ovat sivustolla.
Vaikka yksityiskohdat eivät täysin täsmää, voisiko kyseessä kuitenkin olla Ursula Le Guinin teos "Maailma, vihreä metsä" (The word for world is forest)?
Teoksen sisällöstä saat käsityksen esimerkiksi näistä linkeistä:
http://kirjamieli.blogspot.com/2012/07/ursula-k-le-guin-maailma-vihrea-metsa.html
http://kirjakissa.blogspot.com/2014/01/ursula-k-le-guin-maailma-vihrea-metsa.html
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aue3c9e27f-c064-4c38-9707-c1b64394f81c
Tässä linkissä taas on esitetty, missä järjestyksessä pitäisi lukea koko ns. hainilainen sarja, johon kyseinen teos kuuluu:
https://taikakirjaimet.vuodatus.net/lue/2012/03/missa-jarjestyksessa-lukea-le-guinin-hainilaista-sarjaa
Jos tämä ei kuitenkaan ole etsimäsi teos,…
Monihaussa ei ollut Porin uutta aineistotietokannan osoitetta. Se on nyt päivitetty ja Porin aineiston pitäisi löytyä monihaussa, https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Valitettavasti emme näe lainahistoriaasi kirjastossa.
Nykyään voit tallentaa oman lainahistoriasi Finna-palvelun Omat tiedot -välilehdellä valitsemalla kohtaan "Lainahistorian säilytys" "Aina". Lainahistoria alkaa kuitenkin kertyä Finnaan vasta siitä eteenpäin, kun tämä valinta on tehty, eli vanhoja lainoja tällä ei saa näkyviin.
