Jokaista sanaa ei todellakaan tarvitse kirjoittaa, vaikka pöytäkirjoja voidaankin tehdä monella tavalla. Tässä muutama malli:
http://edu.pudasjarvi.fi/~tuula/
http://www.ksl.fi/web/index.php?option=com_content&task=view&id=229&Ite…
http://www.tekniikka.oamk.fi/~tuijaj/suomen_kieli/kokouksen_asiakirjat…
Kirjallisuutta löydät kirjaston aineistotietokannasta http://www.helmet.fi/. kirjoita hakuruutuun esim. sana kokoustekniikka ja tee haku.
Mitä isompi kirjasto sitä kattavammat kokoelmat yleensä ovat. Helsingissä suurin ruotsinkielinen ja englanninkieleinen kokoelma on Pasilan pääkirjastossa. Siellä on myös kirjoja lukuisilla muilla kielillä. Lisäksi Töölön ja Rikhardinkadun kirjoistoissa on aika mukavat kokoelmat näillä kielillä. Myös Itäkeskusken kirjastossa on panostettu ulmomaankieliseen aineistoon.
Lapinlahden kirjastosta kerrottiin, että hyllyssä olevasta aineistosta on mahdollista tehdä seutuvaraus ja valita noutopaikaksi esim. Iisalmen kirjasto, mutta jos DVD on lainassa, voi varauksen noutaa vain sen omistajakirjastosta. Voit kuitenkin mennä Iisalmen kirjastoon ja pyytää henkilökuntaa tekemään varauksen. Tällöin on mahdollista noutaa varaus Iisalmen kirjastosta.
Hämeenlinnan pääkirjastossa on muun muassa englanninkielisiä lukemistoja, jotka ovat helppolukuisia ja tarkoitettu juuri kielen opiskeluun. Esimerkiksi S. H. Burtonin Six Ghost Stories ja Arthur Conan Doylen Sherlock Holmes Investigates saattaisivat kiinnostaa.
Muista voisi ajatella vaikkapa Elizabeth Schaeferin kirjaa Star Wars : the force awakens. Myös Enid Blytonin Viisikko-sarjaa on englanniksi. Jeff Kinneyn Diary of a wimpy kid (Neropatin päiväkirja) -kirjat ovat suosittuja myös englanninkielisenä.
Suzanne Collinsin Hunger Games ja J. K. Rowlingin Harry Potterit ovat tietysti suositeltavia, mutta sekä sivumäärältään että kieleltään edellisiä haastavampia.
Raision kaupunginkirjastoon tulee Ilkka, jonka nimi on nykyään Ilkka-Pohjalainen lehtien yhdistyttyä. Sanomalehtiä säilytetään kirjastossa kuluva ja edellinen kuukausi. Mikäli haluaa lukea myös vanhempia artikkeleita, voi kirjastossa käyttää ePress -digitaalista lehtipalvelua, jonka kautta voi lukea jopa kaksi vuotta vanhaa lehteä https://vaski.finna.fi/Content/eaineistot
Tunnetuin Larin Paraskesta kertova teos on varmaankin Anu Kaipaisen romaani Poimisin heliät hiekat (1979).
Tietokirjoja kuuluisasta runonlaulajasta on ilmestynyt useita, mm.
Martti Haavio: Viimeiset runonlaulajat (1943)
Liisa Suurla: Runonlaulaja Larin Paraske (1980)
Caius Kajanti: Kiehtovia naiskohtaloita Suomen historiasta (1999)
Petri Lauerma: Larin Parasken epiikan kielellisestä variaatiosta (2004)
Myös Kansallisbiografiasta löytyy Larin Paraskea käsittelevä artikkeli.
Vanhaa luuttumusiikkia on sovitettu kitaralle ja nykyiselle nuottikirjoitukselle melko runsaasti. Kyyti-kirjastojen kokoelmista löytyy kokoelma Treasures of the Baroque, jossa on 1600-luvun luuttu- ja kitarasävellyksiä. Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy useita kokoelmia hakusanayhdistelmällä luuttu - renessanssi - nuotti. Nuotteja voi tilata kaukolainaksi muista kirjastoita oman kirjaston välityksellä.
Jos kuitenkin soittimena on nimenomaan luuttu, kysymys monimutkaistuu. Keskiajasta barokkiin luuttu muuttui monin tavoin: kielipareja oli aluksi 4-5, myöhemmin jopa 12 tai enemmänkin, viritykset olivat erilaisia. Nykyistä notaatiota ei vielä ollut, vaan musiikki kirjoitettiin tabulatuuriksi, eri aikoina ja eri maissa…
Tästä aiheesta on todella paljon kirjoja. Ohessa listaus kirjaston tietokanta Vaskista vuosina 2020-2024 ilmestyneistä puutarha-alan kirjoista.
YKL-luokituksesta näkee, miten tämän alan kirjat sijoittuvat kirjastoluokitukseen.
Muun muassa nämä kirjat kuvaavat tai sisältävät vähintään mainintoja Savon köyhän naisväen elämästä 1900-luvun alussa. Osa kirjoista on saatavilla suoraan Jyväskylän kaupunginkirjastosta, osan voi tilata muista Keski-kirjastoista tekemällä seutuvarauksen. Voit tarkistaa kirjojen saatavuuden verkkokirjastosta osoitteessa keski.finna.fi. Huomioithan, että Jyväskylän pääkirjaston varastossa sijaitsevat kirjat noudetaan varausten perusteella. Tee siis niihin varaus ennen kuin lähdet kirjastoon.Tietokirjallisuutta:Työteliäs ja uskollinen: naiset piikoina ja palvelijoina keskiajalta nykypäivään (2006)Riitta Räsänen: Savo ja sen kansa (2008)Ahti Rytkönen: Savupirttien kansaa (1931); Tuohitorven mailta (1933)Kauko Tervamäki: Hollikyydin…
Tietosanakirjoja ei oteta kirjaston kokoelmaan ja kirjastojen kierrätyshyllystäkään ne eivät liiku. Kierrätyskeskus voisi olla vaihtoehto, mutta kannattanee etukäteen kysyä, ottavatko vastaan. Nettisivulta voi etsiä lähimmän Kierrätyskeskuksen tiedot ja muut lahjoituspaikat. https://kierratyskeskus.fi/lahjoita-tavaraa/mita-voin-lahjoittaa/kirjat-ja-viihde/Tietosanakirjoissa ongelma on vanhentunut tieto ja vähäinen kysyntä. Jos Kierrätyskeskus ei ota niitä vastaan, voi oikea paikka olla sekajäte. https://www.hsy.fi/jatteet-ja-kierratys/jateopas-ja-lajitteluohjeet/jatteet/kirja/Taidekirjoja voisi mahdollisesti viedä muutama kerrallaan kirjaston kierrätyshyllyyn. Helmet-kirjastojen kirjakierrätyspisteet löytyvät https://helmet.finna.fi/…
TIEDONHAKU INTERNETistä: Helsingin kaupunginkirjaston kotisivulta (http://www.lib.hel.fi) > Tiedonhaku internetistä > vasen Haku-sarake, hakujärjestelmä Ask Jeeves > hakulokeroon hakusanaksi Scotland > paina hae. Saat näyttöön hakutulosryhmiä, joissa kussakin katsotaan asiaa eri näkökannalta. Valitse se, joka vastaa tarpeitasi klikkaamalla punaista Ask-pyörylää vasemmassa laidassa. Esimerkiksi historia-ryhmää klikkaamalla saat ruudulle kokonaisen Skotlanti-esseen. Tai sitten valitse Alta Vista -hakuohjelma, jolloin saat perinteisemmän linkkilistan.
Tietoa Skotlannista on mm. seuraavissa osoitteissa:
http://www.britannica.com/bcom/eb/article/3/0,5716,128173,00.html#Artic…
http://dir.yahoo.com/Regional/Countries/United_Kingdom…
Kaari Utrio on opiskellut Helsingin yliopistossa historiaa ja kirjoittanut sekä romaaneja että tietokirjoja. Kirstin (aik. nimellä Kartanonherra ja kaunis Kirstin) on Utrion esikoisromaani (siis fiktiota), joka kertoo 1500-luvun Ruotsi-Suomesta. Teoksen loppupuolella Utrio kertoo enemmän ajan historiallisista tapahtumista, Kustaa Vaasan ja Eerik XIV:n sotaretkistä. Voisi sanoa, että Utrion romaanit ovat yhdistelmä realismia ja romantiikkaa.
Voit tehdä kaukopalvelupyynnön osoitteeseen kaukopalvelu@kouvola.fi tai käydessäsi kirjastossa täyttää neuvonnassa kaukopalvelulomakkeen.
Veloitamme kaukopalvelusta 3 € ja lisäksi lähettävä kirjasto määrittelee oman lisämaksunsa. Lainattavia kappaleita löytyi yliopistollisista kirjastoista, joten lisähintaa tulee noin 5-10 €.
Risteilijä Alexander von Humboldt tekee talviaikaan (marraskuun alusta helmikuun loppuun) Etelä-Amerikasta lähteviä Antarktiksen risteilyjä, joista vastaa Abercrombie & Kent. Kyseinen matkatoimisto ei kuitenkaan käytä ristelijästä nimitystä "Alexander von Humboldt" vaan "Explorer II". Tarkemmat tiedot Antarktiksen risteilyistä löytyvät Abercrombie & Kentin webbisivuilta osoitteesta http://www.aandktours.com/index.cfm?navid=3.2&Antarctica/Antarctic-Expe… Reittivaihtoehtoja on kaksi ("Classic Antartica" ja "Antartica, South Georgia & the Falkland Islands"), ja tarkemmat tiedot näistä reiteistä löytyvät Itinerary -linkin kautta. Antarktiksen risteilyjen pääsivulta löytyy myös linkki pienimuotoiseen blogiin (Ship's log), jossa…
Uusi Suomi -lehden vuosikerrat löytyvät mm. Helsingin kaupunginkirjastosta Pasilasta sekä Eduskunnan kirjastosta. Niitä voi lukea kirjastojen lukusaleissa. Sanomalehtien vuosikertoja ei lähetetä kaukolainaksi, mutta niitä on mahdollista tilata mikrofilminä. Jos haluat kaukolainan, otapa yhteys oman kuntasi kirjastoon. Kirjastossa on mikrofilmien lukulaite.
Helsingin kaupunginkirjaston asiakkaat voivat jättää kaukopalvelupyynnön, mikäli kysyttyä aineistoa ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmista. Helsinkiläisiltä ei peritä varausmaksun (5 mk) lisäksi muuta maksua silloin, kun aineisto saadaan lainaksi kotimaasta tai Pohjoismaista. Muissa kunnissa asuville kotimainen kaukolaina maksaa 25-40 mk ja pohjoismainen laina 50 mk. Pohjoismaiden ulkopuolelta tilattu laina maksaa 130 mk. Samoin jäljenteet ovat kaikille maksullisia. Niistä peritään lähettäjäkirjaston perimä maksu, joka vaihtelee kirjastottain, mutta on useimmiten 30-50 mk/alkava 10 sivua.
Kaukopalvelupyynnön voi jätttää joko kirjastossa tai Internetin kautta osoitteessa http://web.lib.hel.fi:7001/suomi/Kirjastot.fi/kaukop.htm…
Kauko on Jope Ruonansuun uudelleen sanoittama versio Juice Leskisen sävellyksestä Hauho. Vuonna 1992 julkaistussa laulussa Ruonansuu ruotii rempseään tyyliin lama-ajan poliittisia käänteitä: Ei ole helppoa olla keskosen / on ulos nauranut Mauno ja Esko sen.
Keskonen viittaa todennäköisesti valtakunnanoikeudessa käsiteltyyn ns. koplaustapaukseen, jonka seurauksena kauppa- ja teollisuusministeri joutui eroamaan kesken kauden. Tärkeintä sanavalinnassa on silti saattaunut olla luoda tehokas riimi säkeen "Esko sen" kanssa. Tiukan riimittelyn malli tulee suoraan Juice Leskisen alkuperäisestä Hauho-tekstistä.
Kirjastokinoa ja muitakin elokuvien striimauspalveluja testataan Helsingin kaupunginkirjastossa, mutta toistaiseksi ne eivät ole tarjolla Helsingin kaupunginkirjaston asiakkaille. Sinun kannattaa seurata Helmet-palvelusivustoa. Asiasta varmasti tiedotetaan näkyvästi, jos esimerkiksi Kirjastokino tulee helsinkiläisten käyttöön.
