Vanhojen rahojen ja juhlarahojen hintaan vaikuttaa niiden kunto. Esimerkiksi täysin käyttämätön hopeinen 10 markan J.K. Paasikivi (1970) on Suomen kolikot ja setelit -kirjassa arvioitu 7 euron arvoiseksi. Lahden 1978 kirsojen 25-markkanen arvioidaan samoin 7 euron arvoiseksi täysin käyttämättömänä.
Tarkempia tietoja saat tuon kirjan lisäksi esimerkiksi netissä olevista numismatiikkahuutokaupoista tai käymällä alan liikkeissä, joissa asiantuntija pystyy heti arvioimaan kolikon kunnon ja sen mukaisen arvion. Kokeile esim. http://www.numismaatikko.fi/index.php/numismaatikkoliitto/huutokaupat .
Näyttää siltä, että suomeksi Lewisin ja Clarkin retkestä voi lukea etupäässä kuuluisia tutkimus- ja löytöretkiä esittelevistä kokoomateoksista. William R. Clarkin Löytöretkiä ja tutkimusmatkoja -kirjan (WSOY, 1965) osio Kulku Pohjois-Amerikan manteren poikki käsittelee Lewisin ja Clarkin retkeä sivuilla 102-106. Maailmanhistorian suuret löytöretket (Valitut palat, 1980) omistaa Lewisille ja Clarkille kokonaisen luvun (Löytöretkikunta : Lewis ja Clark avaavat tien länteen, s. 212-225).
Retken kasvitieteellistä antia käsitellään lyhyesti Lorraine Harrisonin kirjassa Latinaa puutarhureille : yli 3000 kasvinnimeä selityksineen (Schildts & Söderströms, 2013).
Asta Limmeri on tehnyt vuonna 2003 Jyväskylän yliopistoon pro gradu -työn Veljistä…
PIKI-kirjastojen haulla (Vesilahti kuuluu tähän kirjastokimppaan) löytyy hakusanalla tuolijumppa kaksi DVD:tä
Varttuneiden jumppa. Osa 1 ja 75+ senioreiden tuolijumppa ; 75+ seniorijumppa istuen ja seisten sekä kaksi kirjaa
Meidän kodin jumppahetki : periaatteita ja ideoita ja Kotinainen : ikivireiden kunto- ja kotivoimisteluohjelma tuolia apuna käyttäen.
Kansalliskirjaston Melinda-haulla ja samalla tuolijumppa asiasanalla löytyy jo kymmenen viitettä.
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/TKRT2UVSXCYV2MH73EP9IHNT8BNMD9P3E…
Youtubessa on pikaisella katsomalla parikymmentä sopivaa videota.
Haku "tuolijumppa istuen vanhuksille" näyttäisi tuovan esiin sopivimmat: https://www.youtube.com/results?…
Metallitöiden harrastuspohjainen kurssitarjonta näyttää olevan vähissä. Espoosta sitä ei näytä nettihaun valossa olevan tarjolla ollenkaan työväenopistossakaan, mutta Helsingissä kuitenkin löytyy tammikuussa ainakin yksi työväenopiston kurssi tammikuun puolivälissä. Seuraavan linkin kautta näet ne tulevat kurssit joilla on tilaa pääkaupukiseudulla. Huomaathan, että vastaussivuja on kaksi ja esim. 15.1.2020 alkavat kurssit näet sivulla 2. https://ilmonet.fi/#fi/search/txt=metalli/com=3,6,5,4,7/notfull=1
Varmaan kaksoset ajatellaan hauskaksi, erikoiseksi ja ennen muuta "toistavaksi" asiaksi mainoksissa. Heidän eronsa ja samankaltaisuutensa on helppo huomata.
Jos kaksosteema toimii jossakin mainoksessa hyvin, sitä tietenkin yritetään monistaa myös muihin mainoksiin.
Vauvapalstalla samaa on myös ihmetelty. Mainoksista todettiin, että kaksosten käyttö ainakin vaikuttaa, koska sitä palstalla ihmeteltiin. Linkki palstalle.
MTVuutiset on tehnyt jutun kuuluisista kaksosista 1.4.2017. Linkki juttuun
Graafinen.com sivustolla on lyhyt tietopankki mainosten suunnittelusta. Linkki sivustolle
Hei, kuntien kielisuhteista löydät tietoa Kuntaliitolta: https://www.kuntaliitto.fi/kuntaliitto/tietoa-kunnista-ja-kuntayhtymista/kaksikieliset-kunnat. Vanhempia tietoja kuntien kielistä löydät Suomen tilastollisista vuosikirjoista Tilastokeskuksen julkaisuarkistosta: https://otos.stat.fi/home. Esimerkiksi vuoden 1995 tiedot kuntien kielistä löytyvät Suomen tilastollisesta vuosikirjasta 1995 (https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023013124933), taulukosta 30. Valitettavasti aikasarjaa 1990-luvun alusta lähtien kuntien kielisuhteista ei ole julkaistu. Tilastokeskuksen väestörakennetilaston (https://stat.fi/tilasto/vaerak) tietokantataulukoista löydät kuitenkin aikasarjatietoa kuntien väestöstä äidinkielen mukaan vuosilta 1990–2024…
Valittevasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista sarjaa ja tietokannoistakaan ei ollut apua. Etsin mm. Kavin Ritva-tietokannasta:https://rtva.kavi.fi/Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen sarjan? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Jos molemmat käyttämäsi kirjastot kuuluvat Keski-kirjastoihin, syytä huoleen ei ole: lainat voi palauttaa mihin tahansa Keski-kirjastoon. Löydät kirjastojen yhteystiedot verkkokirjastosta osoitteesta keski.finna.fi.Jos taas jompikumpi kirjasto ei kuulu Keski-kirjastoihin eikä kirjojen kansia tai sisäsivujen mahdollisia leimojakaan katsomalla käy ilmi, minkä kirjaston kirjoja ne ovat, saat selvitettyä asian ottamalla yhteyttä käyttämiisi kirjastoihin.
Sinun kannattaisi tutustua kirjastossa Viljo Nissilän kirjaan:
Suomalaista nimistöntutkimusta / Viljo Nissilä.
- Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, [1962].
- 220 s.
(Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia ; 272)(Sanakirjasäätiön nimistöjaoksen julkaisuja ; 2)
Kirja on paikalla pääkirjastossa lasten- ja nuortenosaston varastossa sekä Sundomin sivukirjastossa. Voit soittaa jompaan kumpaan paikkaan ja pyytää heitä hakemaan kirjan sinulle sivuun valmiiksi. Lasten- ja nuortenosaston nro on 3253545 ja Sundomin 3253562.
Uutispäivä Demarin viimeinen numero ilmestyi 29. helmikuuta 2012. Lehti on ilmestynyt Demokraatti-nimisenä maaliskuun alusta lähtien.
http://www.demari.fi/politiikka/uutiset/5462-uutispaiva-demari-uudistuu…
Käytettävissä olevien tietokantojen (Arto ja Aleksi = lehtitietokantoja, Linda= korkeakoulukirjastojen yhteinen tk.) avulla ei löytynyt arvosteluja kyseisestä väitöskirjasta.
Psykologia -lehdessä (1994/6) otsikon "Tiedon sosiaalipsykologian perusteet" löytyy Pirttilä-Backmanin kirjoittama tiivistelmä väitöskirjastaan. Ja Helsingin Yliopiston tiedotuslehdessä Yliopisto (1997/1) Marketta Ollikaisen artikkelissa "Voiko ajattelua kehittää" käsitellään mm. A-M P-B:n tutkimusta.
Yliopisto –lehdessä esitellään lyhyesti kaikki Helsingin Yliopistossa tehdyt väitöskirjat, viitetietokantoihin näitä referaatteja ei luetteloida, mutta kannattaa tutustua vuosien 93-94 numeroihin, sieltä oletettavasti myös tämän väitöskirjan esittely löytyy.
Kyseessä on Kuusamon kotka (Balladi Julmalta Ölkyltä); säv. Jukka Haavisto; san. Sauvo Puhtila.
Ritva Mustonen on kyllä levyttänyt sen v. 1963 singlen A-puolelle.
Matti Ojalan levytys on tuoreempi, ja löytyy YouTubesta kappaleen nimellä. Sanoista ainakin osa on Ojalan verkkosivulla http://www.mattiojala.com/kuusamon%20kotka.html
Tarkemmat tiedot kelikameroista löytyvät sivulta https://www.kelikamerat.info/
”Kelikameroiden kuvat päivittyvät automaattisesti noin 30-60 min. välein. Huomaathan että joskus joidenkin kelikameroiden kuva ei päivity teknisistä tai muista ominaisuuksista johtuen. Voit tarkastella kelikameroiden kuvia noin vuorokauden ajalta taaksepäin.”
Sivuston kartalla näkyvät myös Lahdessa sijaitsevien kelikameroiden paikat.
https://www.kelikamerat.info/kelikamerat/P%C3%A4ij%C3%A4t-H%C3%A4me/Lahti
https://www.kelikamerat.info/kelikamerat/P%C3%A4ij%C3%A4t-H%C3%A4me
Ainakin seuraavísta kirjoista voisi olla apua.
1.
Keinänen & Tahvanainen: Pohjolan jalot puut. Erikoispuiden mitta-, laatu- ja käsittelyopas. Kuopion käsi- ja taideteollisuusakatemia. Kuopio 1995. ISBN: 952-5018-04-0
2.
Metsälä, Harri: Puukirja. RAK. Helsinki 1997. ISBN: 952-9687-97-4
3.
Välitalo, Heikki: Sitä kuusta kuuleminen. Rakennusalan kustantajat. Helsinki 1999. ISBN: 951-664-023-0
Vinkiksi vielä, että tietokirjoissa itsessään on usein lopussa lähde- tai kirjallisuusluettelo, jonka avulla voi löytää lisää sopivia teoksia.
Valitettavasti Wallace Stevensin runon 'Notes toward a supreme fiction' suomennosta ei löytynyt. Se ei sisälly Jukka Kemppisen suomentamaan kokoelmaan 'Tämän ilmaston runot'. Runoa ei mainita myöskään Lahden kaupunginkirjaston kokoamassa käännösrunojen tietokannassa, jossa on tiedot useista muista Stevensin eri antologioissa tai Parnassossa julkaistuista runoista.
(http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…)
Kehräämiseen liittyvää materiaalia kannattaa hakea termillä "kehruu". DVD-elokuvia löytyy niukasti. Frank-monihaku osoittaa, että kaukolainaksi maakuntakirjastosta voi kysyä mm. seuraavia:
Elettiin sitä ennenkin: Talomuseo, Tahvonen Aatto, 2011 (Seinäjoki - Seittikirjastot)
Sompion kirjaston videoarkisto [Videotallenne] 77 : Perinnepäivä 26.7.1987, Seita-säätiö, 2009 (Rovaniemi - Lapin kirjasto)
Perinnetaidot talteen, Juuka-seura, 2006 (Joensuu - Vaara-kirjastot)
Frankiin pääsee myös kotikoneelta. Valitse Maakuntakirjastot-välilehti ja Valitse kaikki
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Kaukolainpyyntö tehdään omassa kirjastossa tai verkkokirjaston kautta, Keski-Suomessa
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/kaukolainat
Onneansa voi kokeilla…
Uuden kirjastokortin ja siihen liitetyn pin-koodin saat käymällä henkilökohtaisesti missä tahansa Helmet-kirjaston toimipisteessä ja esittämällä voimassa olevan henkilötodistuksen, passin, ajokortin tai kuvallisen Kela-kortin.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
