Wikipedian listauksen https://fi.wikipedia.org/wiki/Axel_Olof_Freudenthal_-mitali
mukaan näyttäisi siltä, että mitali jaetaan yhdelle henkilölle vain kerran. Mitalia ei ole jaettu enää vuoden 2007 jälkeen.
Takahuoneen kollegion palaverissa esiin nousivat Olli Jalonen, Anni Kytömäki ja Pierre Lemaitre. Perusteluina kollegat mainitsivat mm. perinteisen ja klassisen suuren draaman kerronnan.
Täällä näkövammaispuolella tutuin koiran palvelusmuoto on opaskoira. Pekka Korri Opaskoirakoulusta kertoi, että opaskoiran sukupuolella ei ole väliä, mutta kaikki Opaskoirakoulusta käyttöön tulevat opaskoirat leikataan.
Auringonvalon uv-säteily muuttaa huonekalujen värisävyä ajan mittaan. Kovin paljon ei ilmeisesti ole tehtävissä tällaisille muutoksille. Jos pöytä on maalattu, sen voi maalata uudestaan, ja saada näin pinnan yksiväriseksi. Uudet huonekalut voi halutessaan suojata valolta etukäteen joko ikkunaverhojen tai koko pöydän pinnan peittävän liinan avulla.
Sain tulokseksi 53 eri kirjan suomennosta. Haettaessa tietoa kirjailija Catherine Cooksonin kirjojen suomennoksista, saa luettelon, jossa on mukana mm. joidenkin kirjojen toiset tai kolmannet painokset sekä pokkariversiot kirjoista. Nämä on tietenkin luvuista vähennettävä, ja suomennosten määrä on kaikkiaan varsin suuri. Luku perustuu Suomen kansallisbibliografia Fennican ja Gummerus-kustantamon tietoihin.
https://finna.fi
http://www.gummerus.fi/page.asp?sivuID=281&component=/PublishDB/Kirjail…
Kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammon kautta voi hakea itselleen kiinnostavaa luettavaa. Hakusana lukuromaani listaa yli sata kirjaa.
http://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/lukuromaani
Alla on esimerkiksi muutama ei-historiallinen, naisten kirjoittama lukuromaani, ja yksi miehen kirjoittama jouluaiheen takia. Listasta löydät toivottavasti monta muutakin kiinnostavaa.
- Edessä koko elämä / Mary Gordon
- Epäsovinnainen lady / Sarah Harrison
- Nainen joka kirjoitti rakkausromaanin / Kirsti Ellilä
- Viimeinen samurai / Helen Dewitt
- Jonathan Strange & herra Norrell / Susanna Clarke
- Joulutarina / Marko Leino
Hei!
Kirjastosta löytyy muutamia tahranpoistoa käsitteleviä kirjoja, joista voi löytyä tietoa asiasta, esim. Johansson-Rengen, Leena: Kodin tekstiilit (2009); Friedman, Virginia M.: Tahrat: esiintyminen ja poisto (2003)Toimin Kalvolan kirjastossa, jossa ainoa aihetta käsittelevä teos on Castren, Irmeli: Vaateniksit: huolla, korjaa ja kunnosta. Tässä kirjassa kerrotaan mm., miten huopakynäjälki lähtee sekä miten kuivamusteen saa pois. Molempiin tehoaa hiuslakka, minkä jälkeen tekstiili pestään. Tarkemmat ohjeet on hyvä tarkistaa kirjasta.
Myöhästymismaksun voi hoitaa missä tahansa avoinna olevassa HelMet-alueen (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa) kirjastoyksikössä. Kirjastojen osoitteet löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut.
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa myöhästymismaksutilannetta tai muita henkilötietoja ei ole mahdollista tarkistaa Internetin kautta. Mikäli epäilet, että Sinulla on maksamattomia myöhästymismaksuja, ota kirjastokortti mukaan ja pistäydy jossakin Vantaan kirjastossa keskustelemassa niistä virkailijan kanssa. Tietoa myöhästymismaksuista ja niiden kertymisestä löydät osoitteesta: http://www.vantaa.fi/kirjasto/fsaannot.htm.
Arkikielessä kiinteistöllä tarkoitetaan usein omakotitaloa tai muuta rakennusta, mutta varsinaisesti kiinteistö merkitsee sitä itsenäistä maanomistuksen yksikköä, kuten tilaa tai tonttia, jolla mahdollinen rakennus sijaitsee. Periaatteessa voidaan sanoa, että kiinteistöä hankkiessa ostaa siis maa-alueen, johon kuuluvat sillä sijaitsevat rakennukset, kiinteät rakennelmat ja laitteet, osuudet yhteisiin alueisiin sekä kiinteistölle kuuluvat mahdolliset rasitteet ja etuudet.
Kiinteistö katsotaan Suomessa kiinteäksi omaisuudeksi, kun taas asunto-osake tulkitaan irtaimeksi omaisuudeksi.
https://www.aurealkv.fi/blogi/mita-eroa-kiinteistolla-asunto-osakkeella/
Artikkeli rakennuksen asemasta Suomessa: Matti Ilmari Niemi: Rakennus…
Makupalat -linkkihakemistosta http://www.makupalat.fi/ löytyy linkkejä e-kirjoihin, voit hakea sanalla e-kirjat tai selaile e-kirja-kategoriaa, https://www.makupalat.fi/fi/k/449/hae?category=123415&sort=title&order=…
Ei ole salaista kauppaa. Kirjastot ostavat kirjansa aivan tavallisista kirjakaupoista. Helsingissä mm. Akateemisesta sekä Suomalaisesta kirjakaupasta. En tiedä miten muissa kirjastoissa päätetään, mistä kaupasta ostetaan, mutta Helsingin kaupunginkirjasto solmii sopimuksen aina yhden kaupan kanssa kerrallaan, ja sopimus edellyttää ostamista tietyllä summalla vuodessa sopimuskaupasta. Saamme alennusta normaalihinnoista. Voimme tietysti ostaa muualtakin, jos tarvis on.
Heinäveden kirjastosta löytyvät Marita Lindqvistin teokset: Maleena saa pikkuveljen, Maleena menee kouluun, Maleena yksitoistavuotias, Maleenan joulu ja Maleenan paras kesä.
Jos haluat tietää mitä kirjoja Heinäveden kirjaston kokoelmissa voin etsiä niitä kirjaston aineistotietokannasta:
osoitteessa: http://heinavesi.kirjas.to/ , valitse tiedonhaku.
Hyvää syksyn jatkoa myös sinulle!
Suurin kokoelma näyttäisi olevan Itäkeskuksen kirjastossa. http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28nuortenkirjallisuus%29%2…
Asia selviää Helmet-haun tarkennetussa haussa. Hakusanaksi nuortenkirjallisuus, kieleksi venäjä ja sijainniksi lähinnä kirjastojen lastenosastot.
Helmet-kirjaston kattavimmat venäjänkieliset kokoelmat ovat kuitenkin Espoossa Sellon kirjastossa sijaitsevassa Venäjänkielisessä kirjastossa http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Venajankielinen_kirjas…
Ylioppilastutkinto.fi-sivustolla on tietoa digitaalisesta ylioppilastutkinnosta.
Ylioppilastutkintolautakunnan tiedotteessa kerrotaan apuvälineiden käytöstä sähköisen matematiikan kokeen A-osassa näin:
"...ylioppilaskokeissa on mahdollista käyttää erillistä laskinta ja painettua taulukkoaineistoa syksyn 2020 kokeeseen saakka. Kokelas ei saa hyödyntää erillistä laskinta sähköisen kokeen A-osassa. Kevään 2021 tutkintokerrasta alkaen kokeessa käytetään vain sähköisessä koeympäristössä olevia apuvälineitä ja materiaaleja."
Eli laskinta toistaiseksi saa, mutta ei ole pakollista käyttää.
Sivustolta lisää tietoa:
https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Sahkoinen_t…
Ylen sivuilla on aiheesta uutinen vuodelta 2014. Uutiseen haastateltu Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Hannu Rintamäki kertoo, että helteeseen sopeutuminen kestää kymmenestä päivästä kahteen viikkoon. Kuumuuden sietoon vaikuttavat kuitenkin monet seikat, mm. ikä, terveydentila, kunto ja kyky hikoilla. Koko uutinen on luettavissa alla olevasta linkistä:
https://yle.fi/uutiset/3-7393617
.
Lempi Pursiaisen Savon tytön tarina -sarjassa on ilmestynyt neljä kirjaa:
- Pienenä tyttönä Savossa (1)
- Savon tytön tie (2)
- Savon tyttö ja sotavuodet (3)
- Savon tyttö etsii elämää (4)
Lähde: Kirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175944267352
Kaaderilla tarkoitetaan sotalaitoksen kantahenkilöstöä, vakinaista väkeä tai palkattua henkilökuntaa. Kaaderiperusteinen tarkoittaa, että vähintään joukon runkomiehistö on vakinaista väkeä, ei reserviläisiä tai asevelvollisia. Nykypäivän esimerkki kaaderiperusteisista joukoista Suomessa voisivat olla kantahenkilökunnalla runkomiehitetyt valmiusyksiköt. Suomalaisen kaaderijärjestelmän historiaa on käsitellyt väitöskirjassaan Juha Ratinen. Pertti Kilkin talvisodan pataljoonan- ja patteristonkomentajia käsittelevässä artikkelissa vertaillaan lyhyesti tuolloisia joukkoja perustamistavan mukaan.
Lähteitä:
https://intti.fi/valmiusyksikot
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kaaderi
Kilkki, P. (1972). Talvisodan pataljoonan-…
