Kuvia vertaamalla näyttää olevan Gammayökkönen. Siipien takaosan väli on tasaisemman näköinen verrattuna siipien muihin osiin ja muutkin tuntomerkit täsmäävät melko hyvin.Lähteet kuvineen:Suomen perhoset Gammayökkönen - Suomen Perhosethttps://tinyurl.com/Gammaykkonen
Näyttäisi siltä, ettei aiheesta löydy nimenomaisia tutkimuksia kirjastojen tietokannoista.
Väestöliitto ja Tilastokeskus ovat kuitenkin julkaisseet väestötutkimuksia ja -tilastoja. Ehkäpä kannattaisi kysyä lisätietoja sieltä:
http://www.vaestoliitto.fi/index.html
http://www.stat.fi/
Tamara McKinleyn Oceana-trilogia (Merten taa, Pelottomien maa, Perintöosa) kertoo Australian uudisasukkaitten ja alkuperäisväestön elämästä kolmen sukupolven ajan. Colleen McCulloughin Morganin matkan päähenkilö joutuu puolestaan mukaan ensimmäiselle Englannista lähtevälle vankikuljetukselle 1700-luvun lopulla. Saman tekijän Kullan kosketus on kertomus nuoresta naisesta, joka lähetetään vaimoksi Australiassa menestyneelle miehelle 1860-luvulla. McCulloughin kuuluisin teos lienee Okalinnut, 1900-luvun alun Uudesta-Seelannista alkava sukutarina.
Australian uudisasukkaista kertoo myös 70-luvun suosittu tv-sarja Vastatuuleen, joka on julkaistu dvd-pakettina.
Intiaan sijouttuvia siirtoma-ajasta kertovia romaaneja ovat mm. M. M. Kayen…
Myös kirjastotyössä suositaan sulun aikana vahvasti etätöitä. Lainattua aineistoa ei nyt tarvitse palauttaa. Aineistojen laina-aikaa jatketaan automaattisesti eikä sulun aikana tule myöhästymismaksuja.
Kirjaston henkilökuntaa on siirretty osin muihin tehtäviin, joten he eivät välttämättä ole töissä juuri kirjastossa.
Robert Herrickin teoksia ei ole suomennettu. Joitakin yksittäisiä runoja löytyy käännöksinä. Kävin läpi eri tietokantoja ja katsoin myös Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämän käännösrunoaiheisen tietokannan. Vaikuttaa siltä, että juuri tuota kyseistä runoa ei ole suomennettu.
Saamamme tiedon mukaan Inkeriläisten sivistyssäätiö on osa Suomen Inkeri-liitto ry:n toimintaa. Sen yhteystiedot löytyvät mm sivuilta http://www.inkeri.com/yhteystiedot.html
Sivuilta löytyy myös aika hyvä luettelo Inkeri-aiheisesta kirjallisuudesta, osassa on myös kustannus- ja julkaisutiedot.
1) Paganin 24 capriisia löytyy cd-levyltä Paganini, Niccolo: 24 Caprices (724356723726). Levyä löytyy useasta pääkaupunkiseudun kirjastosta. 2) Massenet'n Meditation (oopperasta Thais) löytyy cd-levyltä Kreisler, Fritz: Fritz Kreisler plays encores (GEMMCD9324). Levyä löytyy Sellon ja Tikkurilan kirjastoista. 3) Gackt-yhtyeen cd-levyä Love Letter ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista. En löytänyt sitä myöskään Frank-monihaussa muista Suomen kirjastoista.
Danse des sauvages on osa Jean-Philippe Rameaun oooperabaletista Les Indes galantes. Urkusovitusta tästä orkesterikappaleesta ei näytä olevan saatavissa, mutta Rameaun itsensä muokkaama kosketinsoitinsovitus lienee sovellettavissa myös uruille.
Sovitus julkaistiin nimellä "Les sauvages" nuottikokoelmassa Nouvelles suites des pieces de clavecin. Erillisenä Les savages on mm. nuottikokoelmassa The Library of Baroque Music, Amsco 2015, ISBN 9781783052530.
Koska Rameaun (1683-1764) laatima sovitus on tekijänoikeudellisesti vapaa, sen saa kätevimmin verkosta:
http://www.mutopiaproject.org/ftp/RameauJP/sauvages/sauvages-a4.pdf
Espoolla ja Vantaalla on kummallakin oma budjettinsa. Kaupungeilla täytyy olla. https://vm.fi/kuntien-ja-kuntayhtymien-talousarviot-ja-taloussuunnitelmat
Kumpikin kirjasto hankkii silti yhteistä kokoelmaa koko Helmet-kimpan kanssa. Helsinki ja Kauniainen ovat kimpassa mukana ja hyötyvät Helmetin yhteisestä kokoelmasta.
Kirjasto kimppaan kuuluminen ja etenkin kirjojen kelluminen on helpottanut hankintaa. Kirjoja (tai muuta aineistoa) ei tarvitse hankkia useita kappaleita joka paikkaan, vaan voidaan hankkia useampia nimekkeitä pienempiä kappalemääriä.
Jotkut suositut teokset aiheuttavat hetkittäin ongelmia. Valitsijat monesti jo arvaavat ennalta yleisön suosikit ja hankkivat niitä runsaammin joka kaupunkiin. Silti…
Kovin ovat tutun oloisia, mutta en löytänyt vielä lähdettä, jossa merkit olisi nimetty.
Kannattaa ehkä kysäistä Systeemi.netistä, joka on keräilijöiden huutokauppasivusto.
Yhteyttä pääsee ottamaan lomakkeella. https://www.systeemi.net/contact_us,page,content_pages
Kittilän lukion ylioppilaat vuodelta 1973 löytyvät kyseisen vuoden Spes patriae -matrikkelista.
Matrikkeli on luettavissa lukusalikappaleena Kallion ja Pasilan kirjastoissa.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1099921
Sarjanumeron perusteella tämä vaikuttaisi olevan Singer 15K, ja valmistettu Skotlannin Clydebankin tehtaalla vuonna 1913. Comprehensive Singer Machine Serial Number Database - F Serial NumbersDating Singer Sewing Machines from Serial Number
Voit tutkia äidinkielen ylioppilaskokeiden kysymyksiä Ylen abitreeneissä https://yle.fi/abitreenit/aidinkieli. Teksti löytyvät tehtävävihoista. Kävin läpi noita mainitsemiasi vuosia enkä löytänyt niistä novellia, myöskin etsin Kirjasammosta, mutta sieltäkään ei kuvausta vastaavaa teosta löytynyt, https://www.kirjasampo.fi/fi. Sinun kannattaa varmaankin selailla muitakin vuosia.Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa novellin?Novelli muistuttaa sisällöltään Evan Hunterin Last spin -novellia, mutta en sitä ehdottanut sinulle, koska siitä ei löydy suomennosta eikä sitä siis varmaankaan ole ollut äidinkielen kokeessa. Eräs kommentoijistamme on kuitenkin ehdottanut sitä ja maininnut, että se on julkaistu englannin oppikirjassa, joten lisään sen…
Kävin Warhammer- pelaajien pelipaikassa (Games-workshop) Helsingin Kamppikeskuksessa kysymässä mikä saa pelaajat rakentamaan pelejään useita vuosia eli mikä niissä peleissä oikein kiinnostaa. Jotkut ovat olleet alan harrastajina jo jopa yli 20 vuotta.
Ensimmäisenä siellä pelaajilla tuli mieleen ylpeys. Siis voi olla ylpeä omasta armeijasta, jonka on itse maalannut ja luonut ja luonut sille oman strategian. Harrastaminen vaatii hyviä kädentaitoja ja pikkutarkkuutta ja samalla myös luovuutta, koska kyse on fantasiasta. Luovuutta pitää olla, jotta pärjäisi, koristelussa ja myös itse peleissä pitää tehdä luovia ratkaisuja.
Hyvällä pelaajalla on siis monenlaisia taitoja, joista hän on ylpeä. Tätä ylpeyden tunnetta voisi verrata siihen…
Kyllä löytyy . Tämän aiheen kirjat löytyvät kirjastoista luokasta 67.41, kun taas ratsastusta käsittelevät kirjat ovat urheilun puolella, hyllypaikassa 79.15.
Perusteellinen kirja hevosten hoidosta on esimerkiksi:
- Talaskivi: Suomalainen hevoskirja, hevoset ja ratsastus, 1990
Muutamia uudempia:
- Brixner, Saskia: Hevoset : rodut, harrastus ja hoito, 2010
- Mullen, Gary: Tiesitkö tämän hevosista, 2009
- Kaimio, Tuire: Hevonen : ensimmäinen oppaani, 2006
Kaikki edellämainitut teokset ovat myös Haukiputaan kirjastossa.
Haukiputaan kirjaston aineistoa voi katsoa internetistä, osoite http://www.outikirjastot.fi . Hakuehdoiksi voi laittaa luokan 67.41 ja asiasanaksi sanan hevonen.
Aivosähkökäyrän (EEG) perusteella uni jaetaan kevyeen ykkös- ja kakkosvaiheen uneen, syvään, elvyttävään kolmos- ja nelosvaiheen uneen sekä fysiologisesti ja mentaalisesti aktiiviseen REM-uneen (vilkeuneen). Ykkös-nelosvaiheen unta kutsutaan yhteisellä nimellä NREM-uni (Non-REM-uni). Nukahdettaessa vaivutaan ykkös- ja kakkosvaiheen kautta kolmos- ja nelosvaiheen uneen, jonka jälkeen uni alkaa kevetä. Kevyestä unesta siirrytään REM-vaiheeseen. Ketju alkaa uudestaan kevyen unen kautta. Kevyt ja syvä uni vaihtelevat unirytmissä noin puolentoista tunnin välein. Unen ensimmäistä kolmannesta hallitsee syvä hidasaaltouni ja unen viimeistä kolmannesta hallitsee REM-uni. Syvä uni elvyttää ja huoltaa aivojen toimintaa, REM-unen aikana tehdään…
Varsinaista elämäkertaa ei Hellaakoskesta ole Kupiaisen teoksen jälkeen tehty. Kiinnostavia julkaisuja voisivat kuitenkin olla "Viimeinen dinosauri--Aaro Hellaakoski 1893-1952 näyttelyjulkaisu" / [näyttelyn tekstit Raija Majamaa] Helsingin yliopiston kirjasto, Helsinki, 1993,ISBN 951-45-6411-1. // Valkonen, Kaija: "Suurin on rakkaus". WSOY, Porvoo, 1997, 951-0-21783-2 (mm. Aaro ja Lempi Hellaakosken rakkauskertomus). // Leikola, Anto: "Hellaakoski, elävä runoilija : kolme tekstiä Aaro Hellaakoskesta". Oulu : [Oulun yliopisto], 1984, ([Eripainossarja] / Oulun Yliopisto. Historian laitos; n:o 97), ISBN: 951-42-1664-4 (nid.). Teosten saatavuutta voit tiedustella lähikirjastostasi.
Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ voit katsoa asiasanalla hip hop ja/tai luokalla 78.8914. Suomeksi löytyi Hilamaa, Heikki: Musta syke : funkin, discon & hip hopin historia (2000) ja englanniksi The Vibe history of hip hop (1999). Yleisten kirjastojen aineistotietokanta Mandasta löytyi Toop, David: Rap attack 3 : African rap to global hip hop (2000) ja Fernando, S. H. Jr.: The new beats : exploring the music culture and attitudes of hip hop (1995).
Nettiosoitteita:
- http://www.allmusic.com/ -> styles
- http://www.kirjastot.fi/ -> musiikki -> linkkikirjasto: musiikki -> 78.89 populaarimusiikki -> 78.8914 Soul. Funk. Hip hop. Rap
Lehtiartikkeleita löytyy Aleksi-tietokannasta…
Marraskuussa on pääkirjastossa useampiakin Pepin 60-vuotissyntymäpäiväjuhlia. Niihin on kutsuttu 4-6-vuotiaita tarharyhmittäin. Tilaisuudet ovat täynnä, mistä syystä emme ole mainostaneet tätä tapahtumaa. Jos on kyseessä yksittäinen lapsi, hän mahtuu ryhmän jatkoksi joku kerta. Suomenkieliset Peppi-juhlat ovat: ke 9.11., to 10.11., ke 16.11 ja to 17.11. Kaikkina näinä päivinä on kaksi tilaisuutta, aloitusajat klo 9.15 ja 10.15; kesto noin 45 min. Paikkana lastenosaston satutila. Tervetuloa.
