Kirjastot voivat ottaa lahjoituksina vastaan hyväkuntoisia kirjoja. Jokainen kirjasto harkitsee kuitenkin itse, sopiiko tarjottu aineisto kokoelmiin. Mitä tuoreemmasta kirjasta on kyse, sitä varmemmin se otetaan vastaan. Tšekinkielisille kirjoille on valitettavasti aika vähän kysyntää, mutta kenties Pasilan kirjaston yhteydessä toimiva Monikielinen kirjasto voisi olla kiinnostunut niistä, etenkin jos ne ovat uusia tai muuten kiinnostavia.
Jos kirjoja ei ole aivan valtavaa määrää, voit vaikka tuoda ne johonkin kirjastoon. Isot kirjastot ottavat luultavasti varmemmin englanninkielistä aineistoa. Helsingissä sellaisia ovat Pasilan, Rikhardinkadun ja Itäkeskuksen kirjastot. Mikäli kirjoja ei oteta kokoelmiin etkä tarvitse niitä itse, voit…
Haminan kirjastosta kerrottiin, että Luonto lainassa -tuunauspaja on 16.2. (siis tänään) klo 17-19. Seppo Knuutilan Itämeren tila -luento on huomenna 17.2. klo 18-19. Toivottavasti nämä ovat ne tilaisuuden, joista olet kiinnostunut. Jos eivät, otatko yhteyttä suoraan Haminan kirjastoon:
http://www.kyyti.fi/kirjastot/haminan-paakirjasto
Kyseessä saattaisi olla Dave Simin Cerebus the Aardvark, jota on ilmestynyt yhteensä noin 6000 sivua. Cerebus on inhimillistetty maasika, jonka fantasiaparodiana alkaneet seikkailut saivat ajan myötä vakavampia ja syvällisempiä sävyjä. Sarjakuvaa ei ole julkaistu suomeksi.
Lisätietoa esim. englanninkielisessä Wikipediassa: https://en.wikipedia.org/wiki/Cerebus_the_Aardvark.
Kirja näyttäisi olevan ostettavissa Rosebud kirjakaupasta Forumissa.
http://www.rosebud.fi/2011/kirja_2010.php?ean=9789516277250
Saatavuus kannattaa vielä varmistaa: https://www.forum.fi/liikkeet/vapaa-aika/1006/rosebud-mini-forum
Kirjasammossa Voitto Voipion vuonna 1945 ilmestynyttä pienoisromaania Vaara ohi kuvataan näin:
"Tässä pienoisromaanissa tekijä kertoo herkästi rakkauden heräämisestä ja sen aiheuttamista omantunnon ristiriidoista ja ahdistuksista. Päähenkilö kokee voimakkaan hengellisen heräämisen ja pääsee voitolle taistelussa kiusaajaa vastaan. Kirja on elävästi kirjoitettu ja sitä lukee herpaantumattomalla mielenkiinnolla. Taustana on viime aikoina keskellä kansamme kovia koettelemuksia alkunsa saaneet väkevät herätykset."
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_53684
Kysy museolta -palvelun ammattilainen (Valokuvataiteen museosta) on antanut ohjeita lasinegatiivien puhdistamiseen:
https://www.kysymuseolta.fi/valokuvataiteenmuseo/#!id=376 . Sama palvelu on ottanut kantaa myös lasinegatiivien digitointiin :https://www.kysymuseolta.fi/valokuvataiteenmuseo/#!id=14 .
Pikku Kakkosessa nähdyn Ketunleipää –ohjelman tunnarina olleesta kappaleesta löytyi tiedot Yle arkiston tietopalvelun kautta. Laulun tekijänä ovat Kaija Numminen ja Lucjan Czaplicki.
Tässä laulun alku:
Ketunleipää, ketunleipää
mitä päälle pantaisiin?
Kurkut, herkut, suuret terkut, viipaleina annoksiin.
Voit tiedustella koko laulun kuuntelumahdollisuutta Yle arkistosta, koska sitä ei ole tällä hetkellä verkossa saatavilla vapaassa käytössä.
Suomen Kansallisbibliografia Fennican mukaan John Miltonin Kadotettu paratiisi -teoksesta näyttäisi ilmestyneen suomennettuna kolme painosta, vuosina 1933. 1952 ja 2000: (Tekijä:milton john AND Nimeke/otsikko alkaa:kadotettu paratiisi) | Hakutulokset | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi)
Sergeanne Golonin Angelika-sarjan viimeinen (12. osa) on nimeltään Angelikan voitto. Sitä ei ole Lohjan kirjastoissa, mutta Lukki-kimpasta löytyy yksi kappale: https://lukki.finna.fi/Search/Results?lookfor=Angelikan+voitto&type=AllFields&hiddenFilters%5B%5D=-datasource_str_mv%3A%22journalfi%22 Voit varata kirjan noudettavaksi mistä tahansa Lohjan toimipisteestä.
Turun kaupunginkirjastosta löytyy mm. seuraavat englanninkieliset matkaoppaat: Emma Gregg; The Gambia (Rough guides, 2003) ja David Else: The Gambia & Senegal (Lonely Planet, 1999). Lisäksi teoksessa Maailma tänään 17: Keski-Afrikka kerrotaan yleistietoa Gambiasta.
varmaa tietoa tähän ei löydy. Monessa artikkelissa missä suomennoksesta puhutaan, mainitaan Martti Korpilahti mahdollisena tekijänä. Myös esimerkiksi Soundcloudista ja Youtubesta löytyvien versioiden yhteyteen on laitettu kappaleen suomentajaksi Martti Korpilahti.
Tutkimastani Turkki-kirjallisuudesta en löytänyt "roomalaisten eli Rumin maan" nimestä johdettua suomenkielistä nimitystä alueen asukkaille. Paavo Hohti puhuu Bysantti : tuhat draaman vuotta kirjassaan "Rum-sultanaatista", mikä kaiketi riittäisi perusteeksi nimittää sen väestöä "rumilaisiksi". Toisaalta, sen vanhan Rumelia-nimen perusteella voisi yhtä lailla ajatella mahdolliseksi kutsua heitä "rumelialaisiksi", mutta – kuten sanottu – aluetta käsittelevässä kirjallisuudessa ei vastaani tullut sen paremmin rumilaisia kuin rumelialaisiakaan eikä ylipäänsä minkäänlaista muutakaan omaa nimeä "Rumin maan" nykyisille asukkaille.Kirjallisuutta: Paavo Hohti, Bysantti : tuhat draaman vuotta Tom Kankkonen, Turkki : Eurooppaa…
Laki yksityisyyden suojasta televistinnässä ja teletoiminnan tietoturvasta tuli voimaan 1.7.1999. Tietosuojavaltuutetun toimiston mukaan perusoikeutena luottamuksellisen viestinnän suojaan liittyy viestinnän sisällön suoja ja viestinnän tunnistetietojen suoja. Laki koskee perinteisten telepalvelujen ohella sähköpostia ja televiestintää Internetin välityksellä.
http://www.tietosuoja.fi/2001.htm
Kirjastot eivät siis Suomen lainsaadännön nojalla saa seurata nettikäyttäjän keskustelua. Lisäksi kiireisessä kirjastomaailmassa virkailijat eivät ehdi seurata asiakkaiden keskusteluja.
Opetusministeriön sivuilla todetaan erikoiskirjastoista seuraavasti:
"Erikoiskirjastot ovat joukko mm. eri ministeriöiden hallinnon aloilla toimivia kirjastoja, joiden asiakaskunnasta valtaosa on jo oppilaitoksista valmistuneita oman tieteenalansa asiantuntijoita. Erikoiskirjastoja on noin 300, joista tutkimuskirjastoja 30. Erikoiskirjastoja ovat mm. Eduskunnan kirjasto, Museoviraston kirjasto, Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjasto ja Tilastokirjasto sekä Valtion Teknillisen Tutkimuskeskuksen tietopalvelu. Erikoiskirjastojen rahoitusperusteet vaihtelevat kehysorganisaatiosta riippuen."
http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/perustietoa/kirjastoverkos…
Luettelo joistakin erikoiskirjastoista:
http://www.lib.helsinki.fi/tilke/…
Tietoja Suomen kaupunkien maanomistuksesta 1600-luvulla saa Suomen kaupunkiliiton v. 1981 julkaisemasta teoksesta Suomen kaupunkilaitoksen historia 1 : Keskiajalta 1870-luvulle, erityisesti luvusta "Kaupunkien maat". Kaupunkeja perustettaessa hallitsija oli perustamiskirjassa luovuttanut erisuuruisia maa-alueita sekä tonttimaaksi että pelloiksi, niityiksi ja laitumiksi. Nämä olivat lahjoitusmaita, joihin kaupungeilla ei ollut täyttä omistusoikeutta, joten sitä voitiin luovuttaa yksityisille vain hallintaoikeudella. Esimerkkejä lahjoitusmaiden luovuttamista koskevista säännöistä voi lukea verkosta:
http://www.pori.fi/kirjasto/porinhistoria/ensimmainenjakso.pdf (pdf-tiedosto)
http://fi.wikisource.org/wiki/Helsingin_rajat,_valiokunnan_mietint…
1970-luvulla ei ole ilmestynyt muita kuvateoksia vanhasta Hämeenlinnasta. Myöhemmin ilmestyneet Hämeenlinna-seuran julkaisemat Anna-Maria Vilkunan teokset Kaupunki kuvissa I (2004) ja II (2007) sisältävät kuvia Hämeenlinnasta 1800-luvun lopulta 1960-luvulle. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston digitaalinen aineistopankki Lydia sisältää myös historiallisia kuvia Hämeenlinnasta (verkko-osoite: http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/.
Kouvolan pääkirjastossa Salpausselänkadulla toimii kirjallisuuspiiri kerran kuussa torstai-iltapäivisin. Tulevana syksynä kokeilemme myös iltaryhmää (keskiviikko), jossa keskustellaan samoista teoksista kuin iltapäiväryhmässä.
Kuusankosken kirjastossa toimii myös kirjallisuuspiiri kerran kuussa iltapäiväryhmänä. Tiedustelut puh. 020 615 4046 tai s-posti: kirjasto.kuusankoski@kouvola.fi
Kouvolan kansalaisopistossa voi myös osallistua kirjallisuusryhmiin. Salpausselänkadulla toimii runoryhmä päivällä ja Kuusankoskella kirjallisuuspiiri illalla. Kouvolan kansalaisopiston ensi lukuvuoden ohjelmaan voi tutustua jo nyt opiston nettisivulla http://www.kouvola.fi/palvelut/kansalaisopisto.html
Suosittelen Johan Bargumin romaania Syyspurjehdus. Kirja on samanaikaisesti sekä kevytlukuinen että syvällinen. Siinä ei ole seksiä eikä väkivaltaa. Yhteiskuntapoliittinen se ei kylläkään ole. Siinä on pikemminkin kyse ihmissuhteista. Kirja on julkaistu vuonna 2012, joten sitä varmaankin saa vielä kaupoista. Tämä voisi olla sopiva lahjakirja 60-vuotiaalle miehelle (ja muillekin).
Töölön kirjaston Helmet-sivuilla sanotaan näin: "Lainattavia skannereita voi käyttää kirjastossa kaikissa Asko-asiakastietokoneissa. Lainaamiseen tarvitset kirjastokortin. Myös kopiokoneella on mahdollista skannata. "
Verkkosivuilla kerrotaan, että skannerit on käytettävissä Asko-tietokoneilla, joten ehkä henkilökunta ymmärsi väärin, että haluaisit kotiin lainattavan skannerin. Pyytäkää seuraavalla kertaa skanneria käytettäväksi kirjastossa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Toolon_kirjasto/Palvel…
Merisulat (Sea pens) ovat korallieläimiä, jotka kuuluvat polttiaiseläimiin. Näillä yksinkertaisilla eläimillä ei ole selkärankaa, mutta niin kuin yleensä korallit, nämäkin muodostavat noin 40 cm:n runkokuntia. Lähimpänä Suomea merisulkia löytyy Norjan rannikolta. Ks. Merisulat. Wikipedia - https://fi.wikipedia.org/wiki/Merisulat