Valtakunnalliset kirjastopäivät järjestetään joka toinen vuosi, eli seuraavat ovat vuoden 2005 kesäkuussa Tampereella. Lisätietoja voit kysellä Suomen kirjastoseurasta http://kirjastoseura.kaapeli.fi/
Hei!
Kysyin asiaa Aalto-yliopiston oppimiskeskuksesta. Kyseessä on todennäköisesti Taideteollisen korkeakoulun kirjasto, joka sijaitsi Helsingissä Hämeentie 135:ssä.
Vuonna 2010 perustetussa Aalto-yliopistossa sulautettiin yhteen 3 korkeakoulua, joista yksi oli Taideteollinen korkeakoulu. Alkuvuodet kukin korkeakoulu toimi omalla vanhalla kampuksellaan. Vuoden 2016 syksyllä kunkin korkeakoulun kirjastot muuttivat yhteisen katon alle Otaniemeen. Yksi muuttajista oli siihen saakka Arabiassa, Hämeentiellä toiminut Taideteollisen korkeakoulun kirjasto.
Kirjastossa emme varsinaisesti ole hyönteisasiantuntijoita, mutta rohkenisin veikata, että kyseessä ei ole lude vaan torakka. Tuntosarvet ovat jotenkin torakkamaiset. Muoto on kyllä ludemainen, myönnän.
Jos sinulla on älypuhelin, löydät sovelluskaupasta Bug identifier -nimisen sovelluksen, jonne voit syöttää valokuvan ötökästä, ja tunnistaminen tapahtuu sen perusteella.
Tuholaisentorjuntayritykset auttavat mahdollisten tuhohyönteisten tunnistamisessa.
Suomenkielisiä tieteellisiä lehtiä löytyy seuraavista tietokannoista: ARTO (vapaasti käytettävissä oleva kotimaisten artikkeleiden viitetietokanta); ALEKSI (artikkeliviitetietokanta kotimaisista aikakaus- ja sanomalehdistä, vain kirjastossa käytettävissä); ELEKTRA (kotimaisten tieteellisten aikakauslehtiartikkelien ja väitöskirjojen kokotekstitietokanta, vain kirjastossa käytettävissä); SUOMA (vapaasti käytettävissä oleva suomalaisten verkkolehtien luettelo). Linkit näihin tietokantoihin löytyvät esim. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston sivulta kohdasta palvelut ja tietokannat. Makupalat-linkkikirjastosta kohdasta Taiteet ja Kulttuuri-yleistä löytyy myös linkkejä verkkolehtien sivuille.
Kysyjän mukaan kyseessä on mahdollisesti karjalaista alkuperää oleva sananlasku. Etsin tietoa kirjasta Karjalaisia sananpolvia (toim. Miettinen ja Leino, 1971), mutta sananlaskua ei löytynyt. Myöskään www.sananlaskuja.fi -sivustolta ei tällä sananlaskulla eikä sen yksittäisillä osilla tullut osumia. Tuntisiko joku tämän palstan lukijoista sananlaskun taustoja?
Viime aikoina on julkaistu varsin paljon eri aiheisia latinan kielen sitaatti- ja fraasikokoelmia.
Turun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1139833112&ulang=…
niitä löytyy asettamalla asiasanaksi latinan kieli ja joko fraasit, sitaatit tai ilmaukset toiseksi asiasanaksi.
Näin löysin esim. Arto Kivimäen Carpe diem! ja Vive Hodie kirjat.
Hei!
Hyvä opas lastenkutsujen suunnitteluun on esimerkiksi Eeva Halosen teos
Meillä on lastenjuhlat. Kolibri 2003. Siinä on ryhmitelty juhlia ikäryhmittäin ja 0-3-vuotiaille on ehdotettu teemaksi Muumeja. Lisää kirjoja lastenkutsuista löytyy Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 asiasanoilla lapset ja kutsut (nimeke-kentän voi halutessaan muuttaa asiasana-kentäksi ja näin hakea kahdella asiasanalla).
Hei!
Aivan tuonnimistä teosta ei löydy, mutta teos Symbolit: Piilotajunnan kieli, jonka tekijät ovat C.G. Jung ja M.-L. Von Franz ym., löytyy. Teos on tällä hetkellä paikalla Rengon kirjastossa ja varattavissa.
Kaupunginkirjaston kotisivulta http://www.lib.hel.fi/ kohdasta haku Plussa-tietokannasta pääset Plussa-aineistohakuun. Voit antaa pikahaku-kohtaan maantieteen luokan 418.2 jolloin pääset selaamaan Venäjää käsitteleviä teoksia. Voit kokeilla myös tarkennettua hakua, jolloin voit yhdistellä useampia hakusanoja. Ainakin hakusanoilla Venäjä ja luonto löytyi useampia teoksia, hakusanoilla Venäjä ja geologia tai kallioperä tai kasvillisuus sen sijaan ei. Maantieteen yleisteoksista Venäjää käsittelevistä osista löydät tarvitsemaasi tietoa, esim. Geo - maantiedon suuri tietosanakirja osa 6 (Neuvostoliitto), Maailmantieto osa 7 (Neuvostoliitto) tai uudempi Maailma tänään osa 14 - IVY ja Baltian maat (Venäjä). Myös yleistietosanakirjoista…
Hei,
Selvittelin asiaa lautapeliharrastajilta ja Länkkäriseurasta. Kukaan ei juuri tuon nimistä peliä muistanut, mutta samantyyppinen peli on Pioneer city. Tässä blogissa on hyvä kuvaus pelistä: (http://kurjenkaivonkentta.blogspot.com/2014/03/pelipaiva.html).
Näiden lisäksi mainittiin nimen perusteella The Virginian sekä Mustan majavan aarre. Näistä löytyy netistä tietoa aika niukasti. Tuohon aikaan paljon lautapelejä julkaisseella Kuvataide-firmalta ilmestyi katalogeja, jossa esiteltiin pelejä. Näitä löytyy ainakin Kansalliskirjastosta. Niitä selailemalla voi oika peli löytyä. Lisäksi Pinterestissä löytyy runaasti kuvia vanhoista yhdysvaltalaisista lautepeleistä, jos niistä löytyisi alkuperäinen versio pelistä. Tosin peli voi olla…
Mitran (Kaislaranta) esittämän laulun Kukka kaipaa valoa sävelsivät Jukka Immonen ja Antti Riihimäki ja sen sanoitti Iisa. Laulu on julkaistu vuonna 2015 sekä cd-singlenä että cd-albumilla Mitra sekä cd-kokoelmalla Iskelmägaala 2016 (kaikki Warner-julkaisuja). Se löytyy myös suoratoistopalveluista Spotify ja Apple Music.
Nuottina laulu on julkaistu kokoelmassa Hits 2015 (F-kustannus).
Nuotin saatavuustiedot Helmet-kirjastoista
Cd-hakutulos Helmet-kirjastoissa
Kansalliskirjaston Finna-hakutulos
Emme omaa pätevyyttä lääketieteellisiin vastauksiin, mutta tässä suora lainaus Terveyskirjastosta.
Kohonneeseen verenpaineeseen liittyy lisääntynyt sydän- ja verisuonisairauksien vaara. Tehokkaalla verenpainetaudin hoidolla vaaraa voidaan pienentää.
Verenpainelääkkeiden vaikutus perustuu pääasiassa kolmeen seikkaan: ne poistavat elimistöstä suolaa ja nestettä, vähentävät tahdosta riippumattoman sympaattisen hermoston toimintaa ja laajentavat verisuonia. Nämä tekijät johtavat kiertävän verimäärän vähenemiseen, sydämen kuormituksen ja syketiheyden alenemiseen ja ääreisverenkierron vastuksen vähenemiseen. Näiden vaikutusten seurauksena verenpaine alenee.
Lääkärikirja Duodecim
28.9.2020
Lääkealan asiantuntijalääkäri Pirkko Paakkari…
Helsingin yleisistä kirjastoista suurin yksittäinen kirjakokoelma löytyy Pasilan kirjastosta. Kirjaston avokokoelman lisäksi samoissa tiloissa sijaitsee myös kirjavaraston kokoelma.
Tieteellisistä kirjastoista suurin kokoelma on Kansalliskirjastossa.
Internetistä löytyy mm. kuvia kuuluisasta amerikkalaisesta salakapakasta (esim. google-haku ja hakusana: speakeasy prohibition; kts. Speakeasy & Prohibition Photos). Myös tietoa ajan musiikista löytyy internetistä (hakusana: prohibition music).
Helmet-haulla löytyi cd-levy, jossa on Yhdysvaltain kieltolain aikaista musiikkia: The music of prohibition (Sony Entertainment, 1997).
1900-luvun muodista on useita teoksia kirjastojen kokoelmissa. Erityisesti 30- ja 40-lukujen muodista on julkaistu seur. kirjat: Peacock, John: Fashion sourcebooks, The 1930s ja Fashion sourcebooks, The 1940s. Myös ajan laukuista, hatuista, kengistä löytyy kirjoja (valitse Helmet-aineistohausta sanahaku ja käytä hakusanoina: pukeutuminen jalkineet; pukeutuminen…
Maija Vilkkumaan ja Luca Garganon kirjaa Maija on jo tilattu moniin kirjastoihin, mm. Kontulaan. Sitä ei vielä näy rekisterissä. Hankinnasta luvattiin käsitellä kirja pikavauhtia, joten se tullee kirjastoihin 1-2 viikon sisällä.
Konkordaatti on paavinistuimen ja valtiovallan sopimus. Tärkeimpiä konkordaatteja ovat 1122 aikaansaatu Wormsin konkordaatti, jolla sovittiin investituurariita, Napoleon Bonaparten ja Pius VII:n 1801 solmima konkordaatti, jolla katolinen kirkko palautettiin valtionkirkon asemaan Ranskassa sekä Benito Mussolinin ja Pius XI:n 1929 solmima konkordaatti. (Lähde: Nykysuomen tietosanakirja 3, WSOY 1993)
