Helsingin kaupunginkirjastossa on asiakkaiden käytössä sähköinen kirja CompOpus, joka sisältää kotimaista klassikkorunoutta. Sivulla http://www.compopus.fi/comprr.htm lueteltujen runoilijoiden tekstien lisäksi se sisältää Kalevalan ja Kantelettaren.
Kotikoneelta hakuteoksen käyttö ei maksutta onnistu, mutta kirjaston asiakastyöasemilla sitä voi käyttää ilmaiseksi.
Asiakastyöasemilta voi käyttää muitakin digitaalisia aineistoja: http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=1720
Kirja voisi olla Helga Nuorpuun kirjoittama ja Arnold Tilgmannin kuvittama Kaksi pientä peikkoa, 2.p. 1980. Kansikuva: http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=901936 .
Suomen kansallisbibliografia Fennican kautta löytyi muutamia sukututkimuksia Auvisista:
- Auviset ja Honkaset : muistojen kirja / [toimittanut:] Aune Elolampi (2004, Kuopio, pääkirjaston lukusali)
- Suku ja minä / Heimo Auvinen (2006, Savotta-kirjastot: http://ekirjasto.kirjastot.fi/savotta, voi lainata)
- Puumalan Pytäränsaaren Auviset (2009)
- Adelen tarina : hovin mamsellista rengin vaimoksi / Vilhelmina Paukkunen ; Seija Haapakoski (toim.) (2014)
https://finna.fi
Näitä kirjoja ei ole Helmet-kirjastoissa. Kaikki kirjat ovat ainakin Kansalliskirjastossa (http://www.kansalliskirjasto.fi/) lukusalikäytössä. Luettelon kolmatta ja neljättä kirjaa ei muista kirjastoista löytynyt.
Kolsi, Anne: Ruoka-aineallergia koirilla, on Helsingin yliopiston eläinlääketieteen laitoksella tehty syventävien opintojen opinnäyte, jota voit kysyä kaukolainaksi kirjastosi kautta (paikannus: Linda:Ek).
Aiheesta en löytänyt juuri mitään, ehkä sitä ei ole paljon tutkittukaan. Kirjassa: Kotihoidon ja lääkinnän ABC koirille ja kissoille. 1998. on luku koirien ja kissojen ruoka-aineallergioista ja niiden hoidosta. Lehtitietokanta ALEKSI:n haku tuotti yhden lehtiartikkeliviitteen, jossa voi olla myös ruoka-aineallergioista: KOTILÄÄKÄRI 1989:6-7, s.92.93 (Reivilä: Allergioista kärsivät myös kissat ja koirat).
Valitettavasti vaikuttaa siltä, että tieto Karl Marxin teoksen Kansalaissota Ranskassa ensimmäisen suomennoksen tekijästä ja tarkasta julkaisuajasta on kadonnut. Itse julkaisussa, joka on saatavana digitoituna, on vain ilmaisu "Suomennos". Ensimmäiset mainokset julkaisusta löysin Kansalliskirjaston digiarkistosta vasta tammikuulta 1919, joten lienee todennäköistä, että käännöksen ovat julkaisseet sosialidemokraatit joskus vuoden 1918 loppupuolella. Käännöksen anonyymius voi selittyä vuoden 1918 kireillä olosuhteilla; Suomessa ei välttämättä kukaan halunnut julkisuutta Karl Marxin suomentajana.
Suomen Kommunistisen Puolueen keskuskomitea julkaisi vuonna 1919 Pietarissa oman käännöksensä, jonka tekijäksi on mainittu Wäinö Jokinen. Tätä…
Osa Suomen hepokattilajeista syö kasviravinnon ohella myös muita hyönteisiä.
https://suomenluonto.fi/uutiset/hepokatti-on-peto/
https://www.xn--tkktieto-2za0pb.fi/cat?id=2
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hepokatit
10.8.1990 Lapin kansan artikkelissa ”Ei jokea edemmäksi kalaan” Jyri Tyynelä kertoi ”Napapiirin perhokalastajat ry” toiminnasta ja kalastuksesta Rovaniemen alueella.
”Kalervo Järvensuun teki nuorten kirjan palomiesten työstä”: artikkeli kertoi rovaniemeläisen palomiehen kirjasta ”Tulta päin paloautoja ja pelastajia”
Artikkelissa ”Sympaatti tuo Rovaniemelle kuorovieraan Keniasta” lehti uutisoi kansainvälisen lapsi-ja nuorisokuorotapahtuman kaupungissa.
Kaikista artikkeleista voi saada kopiot Rovaniemen kaupungin kirjastosta.
Tästä aiheesta ei näytä vielä olevan tutkimusta, mutta jonkinlaista muistitietoa kylläkin.
Jenni Soinnisen ja Leea Keski-Nisula artikkeli (2019;135(24):2437-45 Duodecim) kertoo yleisestä tilanteesta Suomessa: "Vuonna 1939 kotona synnytti yli 70 %, joista vielä lähes joka kolmas ilman koulutettua synnytysapua (9). Kunnanlääkärit hoitivat kotisynnytyksiä harvoin eli yleensä vain, kun oli kyse komplisoituneesta synnytyksestä (10). Sairaalasynnytysten osuus kaikista synnytyksistä ohitti kotisynnytysten osuuden 1940-luvun loppupuolella (9). 1950-luvulle siirryttäessä synnytyskomplikaatiot siirrettiin hoidettavaksi sairaaloihin (10).
Vuoteen 1961 mennessä lähes kaikki synnyttäjät saivat jo koulutettua synnytysapua ja suurin osa synnytti…
Tekijänoikeuslain 20§:ssä todetaan taideteoksista yleensä: "Kun teoksen kappale on tekijän suostumuksella myyty tai muutoin pysyvästi luovutettu, kappaletta saadaan käyttää teoksen näyttämiseen julkisesti."
Lisäksi tekijänoikeusasetuksessa 21.4.1995/574 mainituilla kirjastoilla ja arkistoilla on pykälän 16 a mukaan oikeus "valmistaa omissa kokoelmissaan olevasta vahingoittumiselle alttiista julkistetusta teoksesta kappaleita valokopioimalla tai vastaavalla menetelmällä ja saattaa ne yleisön saataviin lainaamalla, jos teosta ei ole saatavissa kaupallisen levityksen tai välittämisen kautta".
Ks. tekijänoikeuslaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
ja tekijänoikeusasetus
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950574…
Southern black bream (Acanthopagrus butcheri)kuuluu ilmeisesti niiden kalojen joukkoon, joitten nimeä ei vielä ole suomennettu. Kala kuuluu heimoon Sparidae = Hammasahvenet. Englanninkielinen wikipedia sisältää hyvän artikkelin http://en.wikipedia.org/wiki/Southern_black_bream
Turun pääkirjaston musiikkiosastolla on todellakin soittohuone. Sen voi varata tunniksi kerrallaan (tunti päivässä) ja seuraavan soittovuoron saa varata kun edellinen on käytetty.
Huoneessa on digipiano ja akustinen piano, nuottiteline ja iso peili soittoasentoa varten.
Helpoiten soittovuoron saa soittamalla musiikkiosaston palvelutiskiin 02 2620 658 tai tulemalla itse paikan päälle.
Varaaminen tapahtuu kirjastokortin numerolla ja on maksutonta.
Penelope sisältyy Caj Westerbergin kääntämänä vuonna 1993 suomeksi julkaistuun kahden ruotsinkielisen alkuperäiskokoelman runoja sisältävään kirjaan Lumileopardi ; Puistot : kaksi runoelmaa. Lisäksi yksi sarjan runoista on mukana Tommy Tabermannin toimittamassa Maalliset mantrat -antologiassa.
Juonikuvauksessa on aika paljon yhtymäkohtia amerikkalaisen Secrets and Lies -sarjan kanssa. Suomessa MTV3 esitti ensimmäisen tuotantokauden kesällä 2015 nimellä Salaisuuksia ja valheita.
https://en.wikipedia.org/wiki/Secrets_and_Lies_(American_TV_series)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Salaisuuksia_ja_valheita_(televisiosarja)
Finna-hakupalvelusta löytyy muutamia Lektyr-lehtiä: https://finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FJournal%2F%22&lookfor=lektyr&type=AllFields Varastokirjastosta saa kaukolainaksi aikakauslehti Lektyrin vuosikerrat 1926-27 ja 1929-30. Oulun yliopistossa näkyisi olevan vain yksi numero 18 vuodelta 1948. Gunilla Wolde syntyi v. 1939, joten näissä lehdissä hänen piirroksiaan tuskin on. Toinen hakuosuma on rintamamiehille sodan aikana suunnattu Korsu-lektyr, joka jatkui myöhemmin Min vän -nimisenä lehtenä. Tämäkään ei vaikuta oikealta lehdeltä. Verkosta löytyy Lektyr-nimellä myös ruotsalainen aikuisviihdelehti, mutta sekään tuskin on aiheellinen tulos. Valitettavasti näillä tiedoilla ei…
Lotta Svärd järjestöstä löytyy vähän englanninkielistä tietoa. Tässä joitakin artikkeleita, joista on ehkä apua.
Ollila, Anne: Women´s voluntary associations in Finland during the 1920s and 1930s.
(Scandinavian journal of history. 1995:2, s. 97-107)
Olsson, Pia: ”Learn to love your country and its people”: from Lotta ideology to action.
(Finnish-Hungarian Symposium on Ethnology. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.1995 s. 246-253)
Olsson, Pia: Motherly love or practical work: nationalism in the Lotta Svärd local branches during the 1920s and 1930s.
(Ethnologia Fennica: Finnish studies in ethnology.1999. s. 22-29)
Eskelinen, Anne: Women and the army.
(Finnish peace making. 1987. s. 276-282)
Tuomivaara, Sirpa: The oraganization of women in…
Kyseessä voisi olla tanskalaisen runoilijan, Henrik Nordbrandtin (1945–2023), kirjoittama runo Året har 16 måneder: November. Nordbrandt luettelee runossa kaikki kuukaudet marraskuusta alkaen ja lopettaa runon mainitsemalla marraskuun vielä neljä kertaa. Runoilijan mukaan vuodessa on siis yhteensä 16 kuukautta (viisi marraskuuta) kahdentoista sijaan.
Valitettavasti näyttää siltä, ettei Nordbrandtin kokonaisia teoksia ole käännetty suomeksi. Julkaisussa Kirjo: kirjallisuus- ja kulttuurilehti 2002 : 3, s. 16 -17 ”Poissaolon noste” löytyy kuitenkin joitakin Nordbrandtin suomennettuja runoja.
Suomalaisista kirjastoista löytyy Nordbrandtin tanskaksi ilmestyneitä teoksia. Näihin voi tutustua osoitteessa Finna.fi …
