NCS (No Copyright Sound) on brittiläinen levy-yhtiö, joka julkaisee rojaltivapaata musiikkia Youtubessa. Tätä musiikkia tekevät monet artistit ja sitä saa käyttää vapaasti kunhan mainitsee kappaleen tekijän. En löytänyt tietoa, että NCS:n tuottamaa musiikkia olisi julkaistu muualla kuin Youtubessa ja sen takia sitä ei löydy kirjaston kokoelmista.
Lisätietoa musiikin käytöstä voit lukea NCS:n kotisivuilta:
https://sites.google.com/nocopyrightsounds.co.uk/ncs
NCS:n Youtube-kanava:
https://www.youtube.com/user/NoCopyrightSounds/featured
V. Uotisen säveltämästä ja sanoittamasta kappaleesta Tää jääköön niinkuin oli ei valitettavasti ole julkaistu nuottia missään nuottijulkaisussa.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/palvelut-organisaatioasiak…
Kukaan vastaajistamme ei muistanut mistä mainoksesta oli kyse. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista? Tiedon mainoksesta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kirjasta on tilattu uusi kappale. Tilaus näkyy Helmet-sivulla ensi viikolla. Ulkomaisen kirjallisuuden saapumisaikaa on vaikea arvioida, mutta varaukset pysyvät voimasssa.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2515587?lang=fin
Lyhyen katsauksen perusteella kahden kopeekan kolikoiden hinnat näyttävät liikkuvan 1970-lukuun saakka 1-3 euron tietämillä, ja siitä uudempien hinta jää alle euron. Rahojen hinnan arviointiin saa apua Suomen Numismaatikkoliiton jäsenyhdistyksistä; Etelä-Pohjanmaan numismaattisen kerhon jäsenten yhteystiedot löytyvät kerhon verkkosivuilta osoitteesta http://www.ep-numismaatikot.fi
Tätä voi tiedustella suoraan postikortteja myyvistä liikkeistä. Saattaa olla, että lopulta myymättä jääneiden postikorttien arvo on sen verran pieni, ettei niille yritetä löytää jatkokäyttöä.
Hävikkiruuan ja myymättä jääneiden tekstiilien kierrättäminen sen sijaan on suurempi puheenaihe. Elintarvikkeita vanhenee kaupoissa suuriakin määriä ja ylijäämävaatteet voivat alun perin olla hinnakkaitakin tuotteita.
Helsingin rautatieaseman raiteet sijaitsivat aivan aseman vieressä Kaivokadun reunassa. Laitureiden päälle rakennettiin suuri puurakenteinen katos. Lähiliikenteen matkustajat tulivat juniin suoraan rautaportista Kaivokadulta ja ainoastaan kaukomatkustajat kulkivat asemahallin läpi. Rakennus sijaitsi lähempänä Kaivokatua kuin nykyinen asemarakennus. Sen pääty osoitti Kaivokadulle, ja pääsisäänkäynti oli Rautatientorin puolella.
Lähde:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_p%C3%A4%C3%A4rautatieasema
http://www.hel.fi/hel2/kaumuseo/kehyksissa/kluuvi/rautatieasema_2.html
Turun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta (http://www.turku.fi/kirjasto/ ) löydät viitteitä hoitotieteen filosofiaa käsittelevistä teoksiin esim. yhdistämällä asiasanaan hoitotiede jonkin asiasanoista filosofia, etiikka, tutkimus, teoriat tai tieteenfilosofia. Hoitotieteen luokassa 59.21 on mm.Rosemarie Rizzo Parsen toimittama teos Elämyksiä : ihmisenä kehittymisen teoria käytännössä ja tutkimuksessa (Kirjayhtymä, 1997) sekä Jouni Tuomen väitöskirja Suomalainen hoitotiedekeskustelu (Jyväskylän yliopisto, 1997).
Lehtiartikkeleja aiheesta voit etsiä artikkeliviitetietokannoista. Sekä BTJ:n Aleksi-tietokantaa että Linnea-palveluihin kuuluvaa Arto-tietokantaa pääset tutkimaan eri kirjastoissa, Turun kaupunginkirjaston pääkirjastossa ehkä…
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteinen nettiosoite on http://www.libplussa.fi
Käyttämällä hakusanoja "työ ja moraali" sekä "työmoraali" löytyy aineistoa aiheesta, esim.
Julkunen, Raija: Työn jakaminen--moraali, talous, politiikka, Tampere 1997
Räikkä, Juha: Hyvä ammattilainen--johdatus ammattietiikkaan, Helsinki 1995
Koskinen, Lennart: Mikä on oikein--etiikan käsikirja, Helsinki 1994
Kansanaho, Leena: Työmoraali--mitä se on ja onko sitä, Helsinki 1993
Näiden teosten saatavuuden voi tarkistaa yllämainitusta nettiosoitteesta.
Lisää materiaalia löytyy laajemmilla hakutermeillä "moraali" ja "ammattietiikka".
Olet oikeassa, Marcel Khalifen levyjä ei ole HelMet-kirjastojärjestelmässä. HelMet-kirjastot ostavat levynsä tietyltä aineistotoimittajalta ja olemme hankinnoissamme pitkälti tämän yrityksen tarjonnan varassa. Voimme toki tehdä toimittajalle omia ehdotuksiamme ja tässä suhteessa saamamme asiakaspalaute ja hankintaehdotukset, joita voit toki tehdä aina kirjastoissa asioidessasi, ovat yksi kirjastotoiminnan kulmakivistä. Kiitos yhteydenosostasi. Välitän ehdotuksesi Marcel Khalifesta eteenpäin.
Kyselin asiaa muutamilta kollegoilta. Kuivaherneet eivät varmaan mene miksikään noin pitkästä liottamisesta, jos hygieniasta on huolehdittu kunnolla. Kannattaa kuitenkin olla järkevän varovainen ja tutkia aistinvaraisesti, etteivät herneet ole pilaantuneet. Kesäkuumalla ruoka-aineet yleisesti ottaen pilaantuvat herkästi. Jos olet yhtään epävarma ruoan syömäkelpoisuudesta, jätä se mieluummin syömättä.
Hei!
Tietoja vauvojen syntymäpituuksia. Kannattaa kysyä Terveyden ja hyvinvoinninlaitokselta, josko heillä olisi kyseistä tietoa.
http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tilastot;jsessionid=5A563100BDE8D5472EB5…
terveisin Kari Degerstedt
tilastokirjaston tietopalvelu
info@tilastokeskus.fi
Oulunslalon kunnankirjaston pääkirjastoon tulee kuluvana vuonna tiede-lehti. Ensi vuoden alusta on tilattu Tiede-lehden lisäksi myös Tieteen kuvalehti.
Vuonna 2004 tilattujen lehtien luettelon näet osoitteesta:
http://www.oulunsalo.fi/palvelut/kirjasto/lehtiluettelo.html
Nimellä "Löytynyt ei tillikkaa" nuottia en löytänyt, mutta tällä alun perin irlantilaisella kansanlaululla on lukuisia muitakin nimiä, joista osalla nuottejakin löytyy. "Suuresta toivelaulukirjasta", osasta 18, laulu löytyy nimellä "Kai viskiruukun saan" ja "Whiskey in the jar". Tällä englanninkielisellä nimellä löytyy runsaasti muitakin nuotteja. Nuotista "Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään" (Tammi, 2009) laulu löytyy nimellä "Gilgarra-vuoret" tai "Gilgarra mountain". Näissä nuoteissa ei ole Pertti Reposen sanoitusta, vaan sen joudut kirjoittamaan äänitettä kuuntelemalla. Tämä sanoitus alkaa: "Kun kissaasi ristit".
Elokuvasta muistamasi kohdat ovat tuttuja Astrid Lindgrenin kirjasta Se pikkuinen Lotta.
Lotasta on tehty Johanna Haldin ohjaamina kaksi elokuvaa: Se pikkuinen Lotta (1992) ja Lotta muuttaa pois kotoa (1993). Elokuvat ovat saatavina useissa kirjastoissa.
Taulujen tunnistamisessa voivat auttaa taiteen asiantuntijat. Bukowskin ja Hagelstamin antiikkiliikkeistä kannattaa kysyä. Kuvataiteilijamatrikkelia sekä Art Signature Dictionary'a voi myös selailla.
https://www.hagelstam.fi/
https://www.bukowskis.com/
http://www.artsignaturedictionary.com/
https://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/
Kuvataiteilijamatrikkelin Robertit ja Art Signature Dictionary'n Robertit.
Avioliittolaki on vuodelta 1929 ja sen säädösnumero on 234/1929 https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1929/234. Lakiin on tehty lukuisia muutoksia, muutoshistoria on valittavissa omana välilehtenään Finlexissä. Pelkästään 1940-luvulla lakiin on tehty viisi muutosta.Se, mikä lain sanamuoto on ollut vuosina 1946-1950 selviää tutkimalla sen aikaisia osia Suomen lakikirjasta. Käytännössä kannattaa katsoa Suomen laki -kirjoista vuosiväliltä 1946-1951 tuo laki.Kussakin lakikirjassa on huomioitu aina lakikirjan julkaisemiseen mennessä tulleet muutokset, laeista on siis lakikirjassa ajantasaiset versiot siihen asti tulleiden muutosten osalta. Lakikirjoja voi tiedustella esim. Tampereen pääkirjastosta…
FT, yli-intendentti Helsingin yliopiston kasvitieteen laitokselta vastasi kysymykseen:
Tervehdys,
"Kyllä niistä samaa lajia ja lajiketta tulee, ja sopivalla paikalla tulevat aikanaan kukkimaan ja tekemään hedelmää.
Lajikkeita on niin paljon, etten siihen kysymykseen osaa vastata."
ystävällisin terveisin, Henry Väre
Voitte myös tiedustella asiaa Hämeen ammattikorkeakoulusta, jossa opetetaan puutarha-alaa:
http://www.hamk.fi
+358 3 646 5222
Internetissä on puutarha-alan sivusto:
www.puutarha.net, jossa on alan harrastajat vaihtavat tietojaan ja siellä on myös kysymys- ja vastauspalvelu.
HelMet-haulla löytyi kirja:
Puutarhan hedelmäpuut : omenat, päärynät, luumut, kirsikat / Leif Blomqvist ; [valokuvat: Leif Blomqvist ; suomentaja: Hellevi…
Kirjaa löytyy Joensuun, Oulun ja Turun (Åbo Academi) yliopiston kirjastoista. Voit tehdä siitä halutessasi kaukopalvelupyynnön. Helsingissä kaukolainaus on Helsingissä kirjoilla olevalle tässä tapauksessa ilmaista (viiden markan varausmaksua lukuun ottamatta).
