Saimme tällaisen ehdotuksen: Voisiko kyseessä olla Elefanttiprinsessa (The Elephant Princess) vuodelta 2008.Valitettavasti etsimääsi sarjaa ei tunnistettu. Ehkä joku palstan lukijoista muistaisi sen?
Kaiku-nimeä ei löydy mistään tällä hetkellä saatavillani olevista etunimikirjoista, joten varman vastauksen antaminen on vaikeaa. Digi- ja väestötietoviraston mukaan Kaiku-nimi on annettu 2000-luvulla henkilöille alle 55 kertaa, joten kyseessä on hyvinkin harvinainen nimi.Kotimaisten kielten keskuksen kotisivuilta löytyy kuitenkin tietoja kaiku ja kaikua-sanojen alkuperästä: Kaiku-sanan alkuperäLinkin takaa löytyy aika tarkatkin tiedot kaiku-sanaan viittaavista eri kielten versioista. Esimerkiksi karjalan kielestä löytyvät sanat kaikuo ja kaiku. Viron kielestä taas kaiguda ja kaike ja ersämordvan kielellä kajgems. Nyttemmin on esitetty, että kyseessä voisi olla slaavilainen lainasana ja sen lähteenä sana, jota nykykielissä edustaa venäjän…
Ehkä tarkoitat ulkoasiainministerinä työskennellyttä Walther Rathenauta ? Hänet murhattiin v. 1922. Biografia löytyy saksaksi internetistä
http://www.dhm.de/lemo/html/biografien/RathenauWalther/ Muutosten vuosisata -kirjassa (osa 3, s.270) on Rathenausta jonkin verran suomeksi. Otavan suuri maailmanhistoria (osa 17, s.55)kertoo, että Rathenau murhattiin 24.6.1922 hänen mm. neuvoteltuaan liittoutuneiden kanssa Genovan konferenssissa eri tavoista maksaa sotakorvauksta. Rathenaun oli konferenssissa onnistunut voittaa liittoutuneiden luottamus ja hillitä heidän vaatimuksiaan ilman Saksan tekemiä myönnytyksiä.
Olihan tarkoitus varata alkukielinen eli englanninkielinen
laitos? Jos oli, olet varannut näköispainoksen, jonka molemmat niteet ovat lainassa. Ensimmäinen eräpäivä on 14.2. joten et mitenkään voi saada sitä tänään. Varaaminen ei onnistu jos antaa vain kaksi päivää aikaa kuljetukselle, vaikka kirja olisi ollut jossain hyllyssäkin. Mikäli taas oli tarkoitus varata kirja suomennoksena tai se nyt hätätilassa kelpaisi suomeksi, on sitä Tikkurilaan kirjastossa peräti neljä kappaletta tälläkin hetkellä hyllyssä. sieltä vaan hakemaan!
Aurelia-nimen pohjana on vanha roomalainen sukunimi Aurelius, joka merkitsee kultaista. Amalia pohjautuu saksalaisperäisiin amal-alkuisiin nimiin, joita ovat mm. Amalberga ja Amalgund. Amal-alkuosan on sanottu tarkoittavan mm. työtä, tehokasta ja uutteraa. Hilma on saksalaisperäinen nimi. Nimen alkuperästä on useita käsityksiä. Se voi olla muunnos nimistä Wilhelma tai Wilhelmine, ja silloin nimen taustalla on merkitys altis suojelijatar. Se voi liittyä myös saksan kypärää ja suojaa merkitsevään helm-sanaan. Tai sitten se on Hildemar- ja Hilmar-miehennimien naispuolinen vastine. (Lähde: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Anne Saarikalle ja Johanna Suomalainen, 2007)
Turun Sanomat on luettavissa näköislehtenä kolme kuukautta taaksepäin Helmet-kirjastojen asiakastyöasemilta ePress –palvelun kautta. Aamulehti ja Iltalehti ovat taasen luettavissa kolme kuukautta taaksepäin PressDisplay –palvelun kautta. Molemmissa palveluissa on myös sanahaku tekstiin.
Iltasanomat löytyy Arkisto –tietokannasta vuodesta 1990 kuluvaan päivään; tietokanta toimii hakusana pohjalta. Tietokanta on vain henkilökunnan käytössä Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä.
Pasilan kirjastosta löytyy Iltasanomat ja Iltalehti joko paperisena tai mikrofilmattuna.
Kansalliskirjastosta löytyy Aamulehti ja Turun Sanomat mikrofilmattuna. Kansalliskirjastosta kerrottiin, että Aamulehti on nyt kuvattuna 31.5.2012 asti ja Turun Sanomat 30.7.…
Itse tiedustelisin asiaa valokuvausalan liikkeistä, jutun kirjoittajalta tai jutussakin olleesta osoitteesta http://www.lomofinland.com
Lehden (Helsingin Sanomien viikkoliite Nyt numero 23/2000) jutussa mainittiin internetin kautta kauppaa tekevä Lomografinen yhdistys. Yhdistyksen www-osoite on http://www.lomo.com/new/society/contact.html Sivun lopusta
löytyy linkki I want my lomo!, jossa on ohjeet kameran tilaamisesta.
Wikipedia-artikkelin mukaan jo toisella vuosituhannelle ennen ajanlaskun alkua Välimeren merikansat tekivät ryöstöretkiä. Alla linkki artikkeliin:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Merirosvous
Merirosvoja on ollut niin monina aikoina ja monenlaisissa kulttuureissa, että varmasti joukossa on ollut niin perheellisiä kuin perheettömiäkin.
Olisikohan kyseessä kansanruno, joka alkaa Kuulin kurjen kullertavan, heinämaalla hellertävän. Tällainen runo sisältyy vuonna 1963 ensimmäisen kerran julkaistuun ala-kansakoulun lukukirjaan Lukutunnin kirja. II, Lukemisen oppikirja kansakoulun II luokalle (tekijät Kuosmanen - Merenkylä - Lahtinen).
Saat koko runon sähköpostiisi.
Helmet-kirjastojen lainojen eräpäiviin on tullut muutoksia koronatilanteesta johtuvien kirjastojen rajoitettujen palvelujen takia. Niistä tarkemmin Helmetin sivuilla:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Asiointi_He…
Todennäköisesti pitkissä laina-ajoissa on kyse tästä.
Turun kirjastoista ei löydy yhtään Leon Urisin teoksia käsittelevää tutkimusta, mutta ainakin nettikirjakauppa Bolista osoitteesta http://www.bol.fi voi hankkia vuonna 1998 ilmestyneen Kathleen Shine Cainin teoksen "Leon Uris - A Critical Companion" (ISBN 0-313-30231-6). Teosta mainostetaan ensimmäisenä Urisin tuotantoa käsittelevänä laajempana tutkimuksena.
Mustekaloista eli meritursaista pitäisi löytyä tietoja seuraavista kirjoista:
Maailman eläimet. Kalat, sammakkoeläimet, matelijat. Tammi 1988
Erich Hoyt: Creatures of the deep : in search of the sea “monsters” and the world they live in. Firefly 2002
Suomenkielellä netistä löytyy tietoa Wikipediasta, http://fi.wikipedia.org/wiki/Meritursas .
Latinankielisellä nimellä Octopus vulgaris Google löytää mm. sivut http://animaldiversity.ummz.umich.edu/site/accounts/information/Octopus…
http://www.thebigzoo.com/Animals/Common_Octopus.asp
Tanskankielisellä nettisivulla on ehkä parhaiten tietoa (ruotsin avulla siitä saa kyllä selvän): http://www.norden.org/faktaof/text/09blaek.htm
Käsiin saamistani kirjoista voisi tehdä kaksi ryhmää: uudet, mielenkiintoiset, enemmän yleisellä tasolla liikkuvat sekä vähän vanhemmat enemmän katsojatutkimuksen tyyppiset. - Modernia linjaa edustaa esimerkiksi Matti Paloheimon Seksiä ja väkivaltaa - kysymyksiä elokuvatarkastajalle, joka on Liken vuonna 2003 julkaisema. - Musta lammas - kirjoituksia populaari- ja massakulttuurista vuodelta 1998, joka on Joensuun yliopiston humanistisen tiedekunnan julkaisema , sisältää kirjallisuustieteen, folkloristiikan, kulttuuriantropologian ja taiteensosiologian tutkijoiden populaari- ja massakulttuuria käsitteleviä artikkeleita. Pohjan tähteet - populaarikulttuurin kuva suomalaisuudesta, jonka ovat vuonna 2000 toimittaneet Hannu Salmi ja Kari…
Muhoksella ei ole englannin- tai saksankielestä, mutta muista Outi-kirjastoista löytyy, kts. www.outikirjastot.fi ja hakuehdoksi alasvetovalikosta "kustantaja" Univerb, niin pitäisi löytyä.
Aiheesta hakiessa kannattaa käyttää hakusanaa "reitittimet".
Kirjoja ei aiheesta kovin paljoa löydä, ja lisäksi tietotekniset aiheet ovat niin nopeasti muuttuvia, että kirjojen sisältö vanhenee aika nopeasti. Tässä muutama kirja, joissa reitittimiäkin käsitellään: Hakalan kirjassa käytännöllisemmin ja Anttilan kirjassa teoreettisemmin.
Hakala, Mika: Tietoverkon rakentaminen. Docendo, 2005.
Anttila, Aki: TCP/IP tekniikka. Helsinki Media, 2000.
Internet olisi varmasti hyvä tiedonlähde tällaisesta aiheesta, mutta myös aikakauslehdistä löytyy tuoretta tietoa.
Aleksi-artikkeliviitetietokannasta löytyy mm. seuraavat lehtiartikkeliviitteet, jotka käsittelevät reitittimiä.
Blom, Elina: Mikä kumma on reititin? : yksi digikodin keskeisimmistä…
Täydellisen ajantasaista tilastoa kirjastoautoista ei taida olla, mutta osoitteesta http://tilastot.kirjastot.fi/fi-fi/perustilastot.aspx?AreaKey=Y2010T1N1 löytyvien Suomen yleisten kirjastojen tilastojen mukaan Suomessa oli vuonna 2010 yhteensä 154 kirjastoautoa. Luku koskee siis kirjastokäytössä olevia kirjastoautoja, ei esimerkiksi käytöstä poistettuja. Pysäkkejä kirjastoautoilla oli peräti 12 606. Osoitteesta http://tilastot.kirjastot.fi/fi-FI/tilastohaku.aspx löytyvällä tilastohaulla saa näkyviin myös sen, montako kirjastoautoa on missäkin kunnassa.
Valmiita listoja ei valitettavasti ole, mutta esimerkiksi Helmet kirjastoista voi kärsivällisyydellä tehdä oman listan. Kaikkien kirjastojen sähköpostiositteet löytyvät Helmet-sivuilta.
Uudesta kirjasta kannattaa tiedottaa jälleen myyjille esim. Kirjavälitys ja BTJ, jotka ovat monien kirjastojen sopimuskirjakauppoja.
Myös nettinäkyvyys lisää kysyntää, sillä silloin lukijatkin innostuvat kirjasta.
Vaskin E-aineistot sivulta (Vaskin-tietokannan yläpalkki) pääset tälle sivulle, josta oikeasta reunasta löytyy Naxos Music https://vaski.finna.fi/Content/eaineistot
Voit käyttää palvelua kirjastossa tai kirjautua palveluun kotona kirjastokorttisi numerolla.
