Pääkaupunkiseudun kirjastoihin on hankittu kysymääsi kirjaa. Tällä hetkellä kaikki kirjat ovat lainassa. Kirjaa on hankittu myös pakettina, johon kuuluu kirjan lisäksi myös cd-levy tai kasetti. Nekin ovat nyt lainassa. Helmet-aineistohaun (www.helmet.fi) kautta näet ajantasaisen tilanteen. Varauksen voit tehdä Helmetin kautta (tarvitset kirjastokortin numeron ja tunnusluvun) tai soittamalla kirjastoon tai käymällä siellä.
Helsinki-kokoelma on tosiaan ns. käsikirjastokokoelma. Monesta kirjasta on kuitenkin olemassa kaksoiskappale, joka on normaalisti lainattavissa. Näitä ei lainata sen vuoksi, että ne olisivat jatkuvasti saatavilla esim tutkimuskäyttöä tai kaukopalvelun tarpeita varten. Näin ne säilyvät myös paremmassa kunnossa eivätkä katoa. Kaukopalvelun kautta niistä on tilattavissa kopioita. Lisätietoja Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelusta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Kaikki kysymäsi kirjat ovat Taivalkosken kirjaston kokoelmissa. Kirjaston aukioloajat ja yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.taivalkoski.fi/Resource.phx/sivut/sivut-taivalkoski/paatalok…
Onpa vaikea kysymys. Jamaikalaisnuorten arjesta on todella vaikea löytää aineistoa, varsinkaan suomeksi. Marianne Backlen kuvaa romaanissaan "Donovan" samannimistä 9-vuotiasta poikaa, joka kirjan alussa asuu Kingstonissa mutta myöhemmin muuttaa vuodeksi Suomeen. Tämän kirjan saatavuuden voit tarkistaa osoitteesta http://www.libplussa.fi . Muuten löysin aiheesta vain muutamia englanninkielisiä lehtiartikkeleita, joissa referoitiin jamaikalaisnuoriin kohdistuneita psykologisia tutkimuksia. Näiden sanoma oli tiivistettynä se että, jamaikalaisperheissä samoin kuin kouluissa kasvatusasenteet ovat varsin ankarat ja autoritaariset. Ruumiillinen rangaistus on tavallista. Mielenkiintoista on se, että nuorempiin teini-ikäisiin suhtaudutaan…
Sun Tzulta löytyy yksi suomennettu teos nimeltään Sodankäynnin taito. Pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi voitte etsiä teoksen saatavuustiedot.
Mika Aaltonen on tarkastellut johtamista ja johtamisteorioihin liittyviä tarinoita ja myyttejä, joita löytyy Kalevalasta, Vänrikki Stoolin tarinoista, Seitsemästä veljeksestä ja Tuntemattomasta sotilaasta. (Suomalaisen johtamisen kuvia - Mika Aaltonen)
http://hkkk.fi/lta/98/2/d2.html
Eräissä poliisiromaaneissa on johtamisen ja esimiestyön kuvaus ja problematiikka vahvassa osassa. Esim. Lehtolainen, Leena : Veren Vimma. 2004.(Maria Kallio-sarja.)
Mankell, Henning : Wallander-sarja.
Tässä muita aihetta sivuavia teoksia:
Sinkkonen, Lassi : Sumuruisku. 1968.
Joenpelto, Eeva : Rikas ja kunniallinen. 1984.
Nikoskelainen, Eeva : Ylilääkäri Männikkö ja hallittu tulosjohtaminen. 1999.
Nothomb, Amelie : Nöyrin palvelijanne. 2001.…
Erittäin hyvä tietolähde on Brages pressarkivjoka kertoo itsestään näin:
"Brages Pressarkiv grundades år 1910 och hette fram till år 1998 Brages urklippsverk. Arkivet kan ses som en svenskspråkig fortsättning på det register över hela den finländska pressens innehåll 1771-1890, som finns i Helsingfors universitetsbibliotek. "
Riddaregatan 7 A 1, 00170 Helsingfors
Öppet vardagar kl. 9-16, onsdagar 9-18 Tel. 09-633342 Fax 09-667450
Hakemalla Hulden, Lars sain runsaasti viitteitä.
Katso lisää
Riddaregatan 7 A 1, 00170 Helsingfors
Öppet vardagar kl. 9-16, onsdagar 9-18 Tel. 09-633342 Fax 09-667450
Eläinkirjoista (esim. Uusi Zoo)löytyy tietoa viskatsasta eli pampakaniinista. Tämä sinsillalaji elää Etelä-Amerikassa, jossa se on tunnetuimpia jyrsijöitä. Viskatsa elää kuivilla aroilla, jonne se kaivaa laajoja käytävä- ja pesäjärjestelmiä. Niissä asuu useita perhekuntia.
Päivisin viskatsat oleilevat näissä koloissaaan, mutta lähtevät illan tullen syömään ruohoa, juuria ja kuorta. Ne löytävät helposti tiensä myös lähiseudun viljelyksille, joissa ne aiheuttavat suurta vahinkoa. Tämän vuoksi niitä on ryhdytty aktiivisesti hävittämään.
Viskatsaa metsästetään niiden lihan ja nahan takia. Lihaa paikalliset ihmiset pitävät maukkaana, nahasta he tekevät vaatteita ja kehräävät karvoista lankaa. Myös kondorit, ketut ja villikoirat ovat…
Laulu on tosiaan tutu, koska se on Oskar Merikannon sävellys Valse Lente eli Hidas valssi.
Islantilaiset sanat ovat tosiaan kansallisrunoilija Davíð Stefánssonin:
Til eru fræ, sem fengu þennan dóm:
að falla í jörð, en verða aldrei blóm.
Eins eru skip, sem aldrei landi ná,
og iðgræn lönd, er sökkva í djúpin blá,
og von, sem hefur vængi sína misst,
og varir, sem að aldrei geta kysst,
og elskend ur, sem aldrei geta mæst,
og aldrei geta sumir draumar ræst.
Til eru ljóð, sem lifna og deyja í senn,
og lítil börn, sem aldrei verða menn.
http://textar.midja.is/textar/prentv.asp?ID=81&Tran=
Mutta suomennosta en valitettavasti löytänyt.
You tubessa voi vertailla kappaleiden melodioita.
Kyseessä voisi olla Ritta Jacobsonin Nina-sarja, joka ilmestyi suomeksi vuosina 2000-2007.
Tietoa kirjailijasta Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Factor_Jacobsson%25252C%252BRitta.
Sarjan osien juonikuvaukset Goodreadsissa: https://www.goodreads.com/series/91449-nina.
Suomen kansallisbibliografia Fennican ja muiden tietokantojen perusteella iirin kielestä ei valitettavasti ole suomennettu kirjallisuutta.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
https://www.finna.fi/
Voisikohan kortin kuva viitata jaksoon, jossa Muumitaloon ja sen ympärille kasvaa viidakko? Mieleeni tuli hämärä muistikuva tällaisesta jaksosta. Tein nopean Google-haun hakusanoina ''muumit viidakko'' ja tulosten perusteella kyseessä voisi olla Muumien jaksot 18-20, joissa muumien löytämät trooppiset taikasiemenet kasvattavat viidakon talon ympärille.
Visuaaliseen sommitteluun liittyy niin paljon sääntöjä, että niiden luettelemista helpompaa on suositella lukemaan ensimmäiseksi Wikipedian asiaa käsittelevä varsin perusteellinen artikkeli ja jatkaa sitten kirjallisuusluettelossa olevien teosten pariin. Erityisesti valokuvien sommittelusta on paljon uudempaakin kirjallisuutta, varsinkin englanniksi. Hakuja kannattaa kirjaston tietokannassa tehdä ihan tällä hakusanalla "sommittelu".
Heikki Poroila
Käännösohjelmat tarjoavat koulutuksen nimelle muototoa: University of Applied Sciences theater education.
Koulutusohjelmista voi valmistua joko Master's Degree ohjelmista tai Bachelor's Degree ohjelmista.
https://www.tinfo.fi/en/Theatre_Education
Käänökseksi voisi tulla myös: Professional Qualification in Theater tai pelkästään Qualification in Theater.
Yksiselitteistä nimitystä ei siis ole. Kenties nimityksen voi tarkistaa koulutusta tarjoavalta taholta?
Tutkimani neuvostokouluja käsittelevät kirjalliset lähteet keskittyivät etupäässä koulutusjärjestelmän kuvaamiseen eivätkä ne varsinaisesti puuttuneet koulujen nimeämiseen. Satunnaisten vastaani tulleiden esimerkkien perusteella kuitenkin arvelisin, että koulujen nimet ovat olleet tyyppiä "Oppikoulu numero 1".
Neuvostoliittolainen koulutusjärjestelmä ei sinänsä paljon poikennut nyky-Venäjän vastaavasta. Peruskoulu oli kymmenvuotinen yhtenäiskoulu. Alaluokilla opetuksesta vastasivat pääasiassa luokanopettajat, mutta neljänneltä lähtien siirryttiin aineopettajajärjestelmään. Kahdeksannen luokan lopussa kaikki suorittivat pääsytutkinnon, minkä jälkeen osa oppilaista siirtyi erilaisiin ammattioppilaitoksiin, osa jatkoi kaksivuotisessa "…
Frank Herbertin Dyyni (Dune) on julkaistu e-äänikirjana, mutta Helmet-kirjastojen kokoelmissa teosta ei ole. CD-muotoisena teosta ei ole julkaistu lainkaan.
Digitaalista äänikirjaa tarjoavat maksulliset äänikirjapalvelut.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5533720
Tässä scifi-kirjavinkkejä (kirjan nimissä linkki OUTI-verkkokirjastoon):
Timo Parvela & Bjørn Sortland: Kepler62 -sarja
Anne Leinonen: Holtiton masiina
Magdalena Hai: Gigi ja Henry -trilogia (Kerjäläisprinsessa, Kellopelikuningas ja Susikuningatar)
Joe Schreiber: The Mandalorian -sarja (ilmestynyt osat Seikkailu alkaa ja Ulkokehän valtaajat)
