Aiheesta bluetooth tai sinihammas löytyy artikkeleita suomeksi seuraavista lehdistä: MikroBitti 2000, nro 4, Prosessori 2000/1 ja 2; Tekniikan maailma 2000/1; Aamulehti 2000-01-23, Tietokone 1999/10; MikroPC 1999/11; Prosessori 1999/4; Tietokone 1999/4B; Tietokone 1999/2; Helsingin sanomat 19998-11-12. Viimeksi mainittu artikkeli koskee nimenomaan matkapuhelinta. Lisäksi löytyy suomenkieliset artikkelit seuraavista lehdistä: Tietopalvelu 2000/1 ja Fakta: talous ja tekniikka tänään 2000/1.
Englanninkielisiä artikkeleita löytyy Ebscosta, joka on kokotekstitietokanta, toisin sanoen artikkelit ovat kokonaisuudessaan luettavissa sieltä.Ebscoon pääset esimerkiksi Turun kaupunginkirjaston etusivulta http://www.turku.fi/kirja/ kohdasta Ebsco (…
Tietoja oman vanhemman sukulaissuhteista voi pyytää seurakunnalta tai maistraatilta. Jos äitisi on kuulunut kirkkoon, on mahdollista, että kasteen yhteydessä on merkitty kirkonkirjoihin myös isän nimi. Sinun kannattaisi varmaankin ensimmäiseksi ottaa yhteyttä äitisi seurakunnan kirkkoherran virastoon tai alueen maistraattiin. Äitisi syntymän aikoihin on kunnissa jo toiminut myös lastenvalvoja, joka olisi merkinnyt tiedon ylös, jos äitisi on syntynyt avioliiton ulkopuolella. Näistäkin papereista voisi löytyä tieto isästä. Mikäli äitisi kasvatusisä on adoptoinut hänet, pitäisi löytyä oikeusasiakirja. Tietoja pitäisi siis löytyä kunnan arkistosta. Voisit kysyä neuvoa kunnan sosiaalityöntekijöiltä…
Yleisradion Fono-tietokannan mukaan Kari Rydmanin Sonara alttovilulle ja pianolle (1980) on tilausteos Yleisradiolle ohjelmasarjaan "Viulusäveltäjiemme työpajasta". Sille ei valitettavasti löytynyt nuottia:
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?tekija=rydman+kari&ID=d0d1e416-e962-4438-a945-bd812f1a186f
Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmän (YKL) löydät osoitteesta https://finto.fi/ykl/fi/.
Luokka 24 on kristillinen hartauskirjallisuus.
Helsingin kaupunginkirjastossa on käytössä erilainen luokitusjärjestelmä (HKLJ). Sen löydät osoitteesta https://finto.fi/hklj/fi/.
Yleisurheilusäännöissä mainitaan kenttävaatimuksista vain ylimalkaisesti
https://www.yleisurheilu.fi/saannot-ja-ohjeet-2/
Tarkemmat tiedot saa kansainvälisen yleisurheiluliiton sivuilta teknisistä tiedoista
https://www.worldathletics.org/about-iaaf/documents/technical-informati…
ladattavasta tiedostosta Track and Field Facilities Manual
Jos tulkitsin kuvia ja taulukoita oikein, niin kentän leveyden pitäisi olla vähintään 92,520 metriä.
Toisessa kuvassa leveys oli 99,520. Jos kenttää käytetään myös muuhun urheiluun, pitää sen
ilmeisesti olla leveämpi.
Olympiastadionin urheilumuseon kirjastosta ja arkistosta voi saada vielä tarkempaa tietoa:
https://www.urheilumuseo.fi/tule-meille/
Hei
Helsingin kaupunginkirjasto ei vastaanota postitse tai sähköpostitse tällaisia seurojen julisteita. Kaikissa Helsingin kirjastoissa ei ole ilmoitustaulua asiakkaiden omille ilmoituksille. Niihin kirjastoihin, joissa on ilmoitustaulu käytettävissä, juliste tai ilmoitus pitää viedä henkilökohtaisesti ja kirjasto päättää laitetaanko juliste tai ilmoitus esille. Valinnassa pyritään huomioimaan paikallisuus, paikalliset yhdistykset ja muut toimijat.
Alla olevien verkkosivustojen mukaan puna-armeijan miesvahvuus oli noin 34 miljoonaa miestä. Japanin armeijan miesvahvuus taas oli 9,700,000 miestä. Sivuilta käy myös ilmi kaatuneiden ja haavoittuneiden lukumäärät sekä paljon muuta kiinnostavaa tietoa liittyen toiseen maailmansotaan.
http://www.eisenhower.archives.gov/quick_links/military/WWII_cost.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Soviet_Army
Kirja on lähetetty Pohjois-Haagan kirjastoon, osoite Kaupintie 4, puh. 31085040. Kirja on sieltä noudettavissa jo tänään, kirjaston aukioloajat ovat maanantai-torstai 9-20, perjantai 9-16 ja lauantai 10-16.
Suomalaisen kirjallisuuden käännöksistä löytyy viitetietoja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Sen mukaan vuonna 2010 julkaistiin kolmetoista saksaksi käännettyä suomalaista kirjaa (kymmenen suomen-, kolme ruotsinkielistä), kun kaikki kirjallisuudenlajit ja kohderyhmät otetaan huomioon:
Havukainen, Aino, Tatu und Patu und ihre verrückten Maschinen
Jalonen, Olli, Vierzehn Knoten bis Greenwich
Jansson, Tove, Mumins : Band drei
Katajavuori, Riina, Bitte nicht aufräumen : ein zuhause-Bilderbuch
Kilpi, Marko, Erfrorene Rosen
Lehtonen, Joel, Verdorrte Apfelbäume
Paasilinna, Arto, Vom Himmel in die Traufe
Remes, Ilkka, Opeation Ocean Emerald…
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista ei ikävä kyllä löydy videota tästä aiheesta, mutta Haaga Instituutin kirjastossa on "Koulu on - opisto tarvitaan" -niminen video, jonka asiasanoiksi on annettu hotellit, ravintolat, koulutus, historia.
Samassa paikassa on myös "Tervetuloa uudelleen" -niminen video, jonka asiasanoiksi on annettu historia, Suomi, hotellit, ravintolat.
Tarkempia tietoja näistä videoista ja haku Haaga Instituutin ammattikorkeakoulun kirjastojen tietokannasta on osoitteessa http://www.virtuaaliamk.fi/channels/www/fin/koulutus/ajankohtaista/1094…
Pikku-Pirkko oli Henry Theelin lapsihahmo, jota hän esitti ”Köyhä laulaja” -elokuvan lisäksi paljon muuallakin. Pikku-Pirkko-hupailuja on saatavilla kahdella CD-levyllä: ”Unohtumattomat” (Henry Theel; Fazer Finnlevy, 1993) ja ”Henry Theel. 2” (Unohtumattomat-sarja; Fazer Records, 1994), mutta muistaakseni kumpikaan ei ole sama kuin elokuvassa nähty hupailu, sillä noissa CD-versioissa Pikku-Pirkko jututtaa Toivo Kärki ja elokuvassa Aku Korhonen. Ainakin ensimmäinen noista CD:llä julkaistuista hupailuista on Reino Helismaan kirjoittama.
Pikku-Pirkon laulu on parodinen versio sävelmästä ”Kalliolle kukkulalle”. Osoitteesta http://www.kysy.fi/kysymys/mika-oli-laulu-joka-alkoisilloin-olin-mina-p… löytyy kaksi ensimmäistä säkeistöä, mutta…
Meiltä löytyvät:
Minun Hämeenlinnani / Salmi, Vexi.
Rakennettu Häme : maakunnallisesti arvokas rakennusperintö /
Putkonen, Lauri.
Vanajanlinna / Eino Leino.
Vuosi linnassa : Hämeen linnan elämää mikkelistä mikkeliin / Vilkuna, Anna-Maria
Hämeenlinna : meidän kaupunkimme / toim. Arto Pakkanen, Ilmari Lehmusvaara ; [värikuvat: Keijo Kääriäinen].
Lisää kirjoja saatte kaukolainaamalla muista kirjastoista.
Suomen yleisten kirjastojen tilastot on luettavissa sivulta https://tilastot.kirjastot.fi. Kun Helmet-kirjastot: Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen yhdistetään samaan taulukkoon, voi todeta, että henkilöstön määrä henkilötyövuosina ilmaistuna on yhteensä 836,25 henkilötyövuotta vuonna 2018.
Pasilan kirjaston johtaja,Tiina Tarvonen, kertoi että Pasilan kirjaston osalta, seudullinen Helmet-kirjavarasto mukaan lukien, henkilöstön määrä on tällä hetkellä yhteensä 31. Luku käsittää Helsingin kaupunginkirjastoon vakinaisessa työsuhteessa olevat ja heidän sijaisensa. Lisäksi Pasilan kirjastossa työskentelee työllistettyjä, eripituisia jaksoja harjoittelijoita, työkokeilijoita ja kirjastoalan…
Varhaisin tunnettu nenän kautta käytetty päihde oli jauhemainen tupakka eli nuuska. Sitä, kuten myös poltettavaa tupakkaa, käyttivät tiettävästi ensimmäisenä Etelä-Amerikan alkuperäiskansat. Kumpikin käyttötapa tuli Eurooppaan 1400-luvulla ensimmäisten löytöretkeilijöiden mukana.1600-1700-luvuilla nuuskaaminen oli muodikasta ylemmissä yhteiskuntaluokissa, ja sillä uskottiin olevan myös suotuisia terveysvaikutuksia. Nykyään ainakin Suomessa tunnetumpi tuote on kostea, suun limakalvojen kautta vaikuttava nuuska, mutta nenänuuskaakin käytetään edelleen.
Lähteet:
Encyclopedia Britannica: https://www.britannica.com/topic/snuff
Wired.com: https://www.wired.com/2009/06/snuff/
Ota yhteyttä vaikka omaan lähikirjastoosi. Kirjastojen yhteystiedot löydät Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Voit maksaa kadonneen aineiston korvausmaksun verkossa. Sinun pitäisi kuitenkin ensin ottaa yhteyttä kirjastoon, jotta korvattava aineisto lisätään maksuihisi. Verkkomaksaminen edellyttää myös sitä, että kirjastokorttiisi on liitetty tunnusluku. Voit myös käydä korvaamssa kadotetun aineiston paikan päällä kirjastossa. Mikäli on kyse uusista kirjoista, voit korvata kadonneet kirjat hankimalla uudet vastaavat tilalle.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__verkkom…(51687
Kyseessä voisi olla Anja Kohosen Nerokas nolla (Kirjapaja, 1998):
Kun luet tämän tositarinan Anjasta, mietit ehkä, onko mahdollista nähdä ihmisten ja esineiden katoavan ja taas ilmestyvän ja olla kuitenkin kuin kuka tahansa meistä.
Jo koulussa tulkkina toiminut Anja on päässyt unelmiensa ammattiin kustannuslaskijaksi Euroopan neuvostoon, mutta silti hän näkee usein television uutistenlukijan pään lähtevän lentoon.
Anja menee Ranskassa silmälääkäriin hankkiakseen ajokortin, mutta saakin tietää olevansa lääketieteellinen ihme. -- Niin uskomatonta ja ihmeellistä voi elämä olla, kun näkee koko maailman toisin kuin muut.
Kirjan jälkisanoissa neuropsykologi ja psykoterapeutti Ritva Laaksonen kirjoittaa: "Tuntui paradoksaaliselta, että Anja…
1940-1950-luvuilla valuuttasäännökset muuttuivat lähes vuosittain tai jopa useita kertoja vuodessa.
Päivikki Lehto-Sinisalon julkaisussa Valuutansäännöstelyn vuosikymmenet on kuvattu valuutansäännöstelyn laajuutta eri vuosikymmenillä ja liitteissä on lueteltu kaikki toimenpiteet.
1940-luvun toimenpiteet alkavat sivulta 40, ja niissä on kerrottu mm. kuinka paljon suomalaisia seteleitä tai metallirahoja matkalle saattoi eri vuosina ottaa mukaan ja miten paljon ulkomaan valuuttaa sai viedä tai tuoda maahan.
Esim. sotien välisenä aikana lokakuussa 1940 maasta sai viedä 100 markkaa metallirahoina. Suomen Pankilla oli oikeus myöntää lupia matkakustannuksia vastaavan rahamäärän vientiin. Sotien jälkeen summat alkoivat vähitellen kasvaa:…
Voisikohan kyseessä olla rusomuurarimehiläinen, joka on kooltaan tarhamehiläistä pienempi, väritykseltään punaruskea ja muuraa luonnossa pesänsä juurikin lahopuiden koloihin, mutta sille kelpaavat myös rakennukset ja mehiläishotellit?
Lisää tietoa ja kuvia löydät tunnistamisen helpottamiseksi näistä linkeistä:
https://www.villimehilaiset.fi/rusomuurarimehilainen-leviaa-etela-suome…
https://www.luomus.fi/fi/rusomuurarimehilainen-leviaa-etela-suomessa
https://laji.fi/taxon/MX.204626
https://seura.fi/ilmiot/tiede-ja-luonto/rusomuurarimehilainen-on-mestar…
https://yle.fi/a/74-20034834
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rusomuurarimehil%C3%A4inen
