Tässä historiallisia tietokirjoja ja elämänkertoja toisen maailmansodan jälkeisestä Suomesta. Klikkaamalla teosten nimiä pääset niiden tietoihin Vaskin verkkokirjastossa ja voit samassa tehdä varauksen.
Veitsen terällä : Suomen tie läpi vaaran vuosien 1944-1962
Unelma kommunistisesta Suomesta 1944-1953
Elämää ja unelmia : jälleenrakennusajan Suomessa
Jälleenrakentajien lapset : sotienjälkeinen Suomi lapsen silmin
Eilispäivän Suomi : jälleenrakennuksesta yltäkylläisyyteen
Idän etuvartio? : Suomi-kuva 1945-1981
Miten Kekkonen pääsi valtaan ja Suomi suomettui
Myrskyn mentyä : kommunistinen vai demokraattinen Suomi?
Suvun suuri kertomus : muistitietoa itsenäisen Suomen vaiheista…
Lauri Pohjanpään runo Kun olen kuollut löytyy esimerkiksi Pohjanpään vuonna 1941 julkaistusta kokoelmasta Mustarastas ja hänen valittujen runojensa kokoelmasta Kaipuu ylitse ajan.
Helsingin kaupunginkirjaston kopiokoneilla voi ottaa A4- ja A3-kokoisia kopioita. Jos alkuperäinen on isompi kuin A4, niin kannattaa valita paperikooksi A3, jolloin kopioitava mahtuu paperille. Kopiokoneissa on automaattinen koon tunnistus, mutta jos alkuperäinen ei ole A4- tai A3-kokoa, niin kone voi ilmoittaa "oikeaa paperikokoa ei ole". Silloin auttaa, kun valitsee paperikoon valikosta itse.
Kirjan 10 ½ lukua maailmanhistoriaa on kirjoittanut englantilainen Julian Barnes. Alunperin 1989 julkaistu A history of the world in 10½ chapters ilmestyi suomeksi 1990 (2. p. 1995).
Valitettavasti en löytänyt kysymykseesi vastausta.
Löysin suomenkieliselle sanalle ”hulli” vain yhden merkityksen. Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirjan mukaan ”hulli” tarkoittaa isokokoista koiraa ja se on Pielisjärven murretta. (Lähde: Suomen murteiden sanakirja - hulli (kotus.fi) )
Tässä yhteydessä siitä tuskin on kyse. Luulen, että elokuvassa ”Hulli” pohjautuu juurikin tuohon englanninkieliseen ilmaukseen ”hull loss”, ja viittaisi elokuvan kohtauksessa koneen hallinnan menetyksen ja onnettomuuden uhkaan, mutta tämä on puhdas arvaus.
Elonetistä löytyy tarkempia tietoja Uuno Epsanjassa -elokuvasta, mutta valitettavasti sielläkään ei ollut tietoa kyseisestä kohtauksesta.
( Uuno Epsanjassa | Kansallinen…
Satu Hovin, Hannele Maahisen ja Katri Niemen kirjassa Keskiajan puvut "kaprönikkä" on "keskiajalla ja renessanssin aikaan käytetty huntu, josta saatiin päähine taittelemalla ja nuppineuloin kiinnittämällä". Riitta Pylkkäsen Renessanssin puku Suomessa 1550–1620 puolestaan lukee kaprönikan huppupäähineisiin ja kertoo, että tämä keskiaikaiseen huppuun palautuva päähine oli "leikkaukseltaan yksinkertainen, usein muodostettu puolipyöreästä kankaanpalasta, jonka etureunaan sijoitettiin koristeellinen nauha ja jonka liepeet laskeutuivat hartioille". Nimi "kaprönika" on johdettu päähineen ranskankielisestä nimestä chaperon.
Leikkaamalla kaarevaan osaan halkioita voitiin päähineen pukemistapoihin saada vaihtelua. Alla pidetyn alusmyssyn…
Valitettavasti vastaajamme eivät löytäneet tarinaa. Ainoa punarinta-tarina, jonka löysimme on Kaija Pakkasen Iloinen pillipiipari (Otava, 1993.) -teoksessa on hiukan samaa maailmaa tavoitteleva "Pikku punarinnan tupa" -loru. Se alkaa säkeellä: "Pikku punarinta, missä sulla on tupa". Se on käännös Hanhiemon loruista.
Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Näillä tiedoilla ei oikein tunnu olevan muuta vaihtoehtoa kuin Evelyn Waugh'n romaaniin perustuva Brideshead Revisited eli Mennyt maailma vuodelta 1981. Se tosin esitettiin Suomessa jo vuonna 1982. Laurence Olivier näytteli 80-luvulla myös televisiosarjoissa Lost Empires, Wagner, Pietari Suuri ja Pompeijin viimeiset päivät , mutta ei sellaisessa sarjassa, jonka suomenkielisessä nimessä olisi paluu. Hän kuoli vuonna 1989.
Tiekkökirjastojen aineistotietokannassa http://www.tiekko.fi/ on mm. seuraavat teokset:
- Cederberg, Aki: Pyhiinvaellus : matkalla Intiassa ja Nepalissa, 2013
- Ujala, Heimo: Nepal, uljas vuoristomaa, 2009
- Tähtinen, Tero: Katmandun unet, 2011
Suomen suurlähetystön sivusto Nepalista http://www.finland.org.np/public/default.aspx?nodeid=35110&contentlan=1…
Englanninkielistä tietoa https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/np.html .
Kirjakauppaliiton Mitä Suomi lukee? -lista osoitteessa http://www.kirjakauppaliitto.fi/ratings kertoo, että joulukuussa 2016 myydyimpiä suomalaisia lastenkirjoja olivat Aino Havukaisen ja Sami Toivosen ”Tatu ja Patu etsivinä” ja ”Tatun ja Patun ihmeellinen joulu”, Sinikka Nopola ja Tiina Nopolan ”Risto Räppääjä ja pullistelija”, Mauri Kunnaksen ”Herra Hakkarainen harhateillä”, Timo Parvelan ”Ella ja kaverit rakentavat ihmekoneen”, sekä Mauri Kunnaksen ja Tarja Kunnaksen ”Joulutarinat”. Pari niistä on toisiaan joulukirjoja ja ollut luultavasti erityisen suosittuja joulukuussa.
Muilta kuukausilta löytyy myös seuraavia lastenkirjoja: Tiina Nopolan ”Siiri ja Heppa Huoleton”, Mauri Kunnaksen ”Kesä Koiramäessä” (kesäkuukausien suosikki), Timo…
Markku Aron levyttämät kappaleet löydät Suomen äänitearkiston sivuilta (http://www.yle.fi/aanilevysto/firs/) valikoimalla sivukehyksestä Kevyen musiikin kappaleet ja kohdasta esittäjät A-kirjaimen, jolloin löydät Markku Aron. Listasta ei löydy kappaletta, jonka nimessä esiintyisi sana suru, mutta vastaavia kylläkin. Ehkä tunnistat etsimäsi, kun selaat kappaleita. Voit myös samassa osoitteessa käydä läpi kappaleita, joiden nimessä sana suru esiintyy.
Kaikki kysymyksessä mainitut termit ovat kulttuurisesti sovittuja nimityksiä toisistaan hiukan poikkeaville kaunokirjallisen ilmaisun muodoille. Historian eri vaiheissa kirjailijat ovat kokeilleet erilaisia tapoja käyttää kieltä ja jotkin ratkaisut ovat jääneet enemmän tai vähemmän väljinä malleina, joille on sitten pyritty antamaan kuvaileva nimi, jotta asiasta voidaan puhua. Kirjoittaja pyrkii valitsemaan ilmaisutavan, joka soveltuu haluttuun tarkoitukseen tai jonka kirjoittaja arvelee siihen parhaiten soveltuvan. Voidaan puhua myös muotivirtauksista siinä mielessä, että aina silloin tällöin jokin tietty erikoinen tapa kirjoittaa on suosiossa.
Kirjallisen ilmaisun tyyppien nimityksiä on paljon, mutta niitten täsmällinen määrittely on…
Uskaltaisin mainita Wolfgang Hildesheimerin kirjan Mozart. Sen ovat suomentaneet Seppo ja Päivi Heikinheimo. Kirja on olemassa (ja tällä hetkellä saatavilla) ainakin Hämeenlinnan pääkirjaston musiikkiosastolla.
Englanninkielisistä mainittakoon laaja opus The Mozart Compendium. Se myös on Hämeenlinnan kirjastossa.
YLE:n internet-sivulla on paitsi tietoa Mozartista suomeksi, myös lisää lukuvinkkejä ja linkkejä:
http://www.yle.fi/teema/aikaonmusiikkia/saveltaja.php?id=90
Olet oikeassa, Marcel Khalifen levyjä ei ole HelMet-kirjastojärjestelmässä. HelMet-kirjastot ostavat levynsä tietyltä aineistotoimittajalta ja olemme hankinnoissamme pitkälti tämän yrityksen tarjonnan varassa. Voimme toki tehdä toimittajalle omia ehdotuksiamme ja tässä suhteessa saamamme asiakaspalaute ja hankintaehdotukset, joita voit toki tehdä aina kirjastoissa asioidessasi, ovat yksi kirjastotoiminnan kulmakivistä. Kiitos yhteydenosostasi. Välitän ehdotuksesi Marcel Khalifesta eteenpäin.
Helmet-kirjastoissa olevat esineet saa näkyviin perinteisessä Helmet-haussa osoitteessa http://luettelo.helmet.fi näkyviin näin:
1. Valitse hakutavaksi ”Tarkennettu haku”.
2. Kirjoita hakukenttään * (eli tähtimerkki).
3. Valitse kohdasta ”Aineistotyyppi” eli ”Material type” valinnaksi ”esine”.
4. Klikkaa ”Jatka”.
Esiin pitäisi nyt tulla lista kaikista HelMet-kirjastojen lainaamista esineistä, joiden joukossa on niin taideteoksia kuin elektroniikkaa. Aika monet teknisistä laitteista ovat tosin lainattavissa vain kirjastokäyttöön. Jos haluat etsiä jotakin tiettyä esinettä, kirjoita tähtimerkin sijaan sopiva hakusana. Tarvittaessa voit rajata myös kirjastoja, joiden lainattavista esineistä haluat listan.
Seuraava vastaus ei sisällä juuri Roomaan liittyviä lisätietoja, koska kukaan vastaajista ei ole sellaisia ehtinyt tai osannut löytää. Kysymykseen on kuitenkin mahdollista vastata osittain yleistietämyksen perusteella. Toivottavasti seuraavasta on kysyjälle jotain hyötyä. Rooman historiaa käsittelevästä kirjallisuudesta voisi löytyä tarkempia tietoja. Tätä kirjallisuutta on julkaistu myös suomen kielellä suhteellisen runsaasti ja HelMet-kirjaston tietokanta tarjoaa etsimiseen hyvää apua.
Käytännössä melkein kaikki kaupungit kasvavat korkeutta siitä yksinkertaisesta syystä, että on yleensä halvempaa rakentaa vanhan päälle kuin poistaa ensin kaikki vanhat kerrostumat ja rakentaa sitten uutta neitseelliselle perustalle. Pitkäikäisissä…
Kirja ei ole vielä ilmestynyt, mutta totta kai hankitaan. Kirjan nimi on Tasaista tahtia, Katajamäki. Kun kirjan tiedot ilmestyvät hankintaan sen voi varata.
Kyseessä on "Kuunari Sellofan", jonka sävelsi Toivo Kärki ja sanoitti Reino Helismaa. Sävellyksen on levyttänyt ainakin Pirteät Pelimannit, laulajana Jukka Lönnqvist. Tallenne julkaistiin vuonna 1953 "Amurin aallot"-singlen B-puolena sekä vuonna 1954 LP-kokoelmalla Toivelauluja 14. Se on tällä hetkellä kuultavissa myös YouTubesta. Kappaleesta on julkaistu nuotinnos kokoelmassa Reino Helismaan lauluja 8.
Hei,Tampereen kirjastonhoitajilta löytyi ehdotus: kyseessä voisi olla Pirjo Mannisen Taikasormus : se suuri romaani joka elettiin (Tammi, 2004).”On toukokuun ilta vuonna 1929. Leo Pesonen, nelissäkymmenissä oleva paloalan juristi, lehtimies ja kirjailija, kohtaa sattumalta 19-vuotiaan ylioppilasneitosen Raili Mäntyvaaran yhteisten ystävien luona kulosaarelaishuvilassa. Seuraavana päivänä neitonen saa kutsun autoajelulle. Tästä käynnistyy omalaatuinen, oikukkaasti polveileva rakkaustarina, jonka päähenkilöiden tytär, Pirjo Manninen, kertoo lämpimästi myötäeläen ja lempeän ironisella huumorilla höystäen. Taikasormuksen dokumenttipohjan muodostavat Leo Pesosen kirjeet morsiamelleen, pöytälaatikkomuistelmat ja päiväkirjat.”Mannisen äiti…
