Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin sivuilla kerrotaan, että kuluttajaturvallisuuslain ja tietojenantoasetuksen mukaan kulutustavarasta on aina käytävä ilmi sen kauppatavan mukainen nimi sekä valmistajan, valmistuttajan tai maahantuojan nimi.
http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Kuluttajaturvallisuus/Tietojen-antamin…
Koko ohje kulutustavaroista ja kuluttapalveluista annettavista tiedoista löytyy Tukesin sivuilta:
http://www.tukes.fi/fi/Palvelut/Tukes-ohjeet/Kuluttajaturvallisuus/Tuke…
Ohjeessa kerrotaan vielä, että
"Tietojenantoasetuksessa ei edellytetä tietoa toiminnanharjoittajan asemasta jakeluketjussa eli siitä, onko kyseessä valmistaja, valmistuttaja vai maahantuoja. Kuluttajan tiedonsaannin kannalta ja tietojen…
Mukava ajatus on tarjota kirjojaan yhteiseen käyttöön ja kirjastoon voi tarjota kirjojaan. Isoissa kirjastoissa on usein paremmat mahdollisuudet ottaa vastaan kjirjalahjoituksia. Hyvä käytäntö on sopia etukäteen lahjoituksesta siinä kirjastossa, johon suunnittelee lahjoittaa kirjoja.
Jos vaihdetaan tornado torpedoksi ja Britannic Lusitaniaksi, etsitty kirja voisi olla Dorothy Edenin Perijätär (Tammi, 1981).
"On kesä 1915. Euroopassa riehuu sota, mutta se ei huoleta hemmoteltua amerikkalaista perijätärtä Clemency Järvisiä, joka astuu New Yorkissa Lusitania-laivaan äitinsä ja kamarineitonsa Hettyn seuraamana matkustaakseen Englantiin, missä hänen on määrä mennä naimisiin lordi Hugo Hazzardin kanssa. Kihlapari tuskin tuntee toisiaan, mutta tärkeintähän on, että raha ja arvonimi solmivat loisteliaan liiton."
"Kohtalo päättää kuitenkin toisin. Lusitania torpedoidaan Irlannin rannikolla, ja seurueesta jää eloon vain Hetty. Kun hän tulee tajuihinsa rannikon luostarissa, häntä pidetään Clemencynä. Neuvokas kamarineito, joka…
Riku Rinteen kirja KK, äärirajoilla jatkaa tositarinaa Kari Korhosen elämästä. Alla tarkempi esittely kirjasta:
https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9515851203&qty…
Kari "KK" Korhosen ja Jukka Mäkisen Huutavat kivet on elämäkertakirja liittyen Korhosen elämään. Alla esittely:
https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789522520234&…
Rikkaat ja muodikkaat ihmiset pukeutuivat europpalaiseen tyyliin, maaseudun köyhät ihmiset perinteisempiin asuihin.1800-luvun kansanasuja: linkki.Länsimaista muotia: linkki.1860-luvun muodille oli tyypillistä mm. naisten hyvin leveät hameet (krinoliini) ja olkapäältä melko alhaalla olevat, usein leveät hihat.
Ehkäpä kannattaisi ensin keskustella oman ohjaajan kanssa asiasta. Virtuaalikirjastopalvelut kehittyvät koko ajan. Siinä olisi ajankohtainen aihe, jota voisit tutkia. Voisit myös miettiä mitkä perinteisen kirjastopalvelun eri sektorit kiinostavat sinua. Kannattaisi myös seurata mitä alalta kirjoitetaan esim. Kirjastolehden sivuilla.
Chigagon kaupunginkirjasto sijoittaa kirjan kauhukirjallisuuteen samoin Pääkaupunkiseudun Helmet kirjastojen haku.
http://www.chipublib.org/search/details/cn/1147492
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=serkkupoika+strasser&searchsco…
Kirjsta on tehty Ian McEvanin käsikirjoituksen pohjalta elokuva. Internet Movie Database antaa genreksi jännitys (thriller) sekä kauhu (horror). http://www.imdb.com/title/tt0107034/
Hei, Tilastokeskuksen StatFin -tietokannasta saa Raaheen maahanmuuttaneiden määrän väestön aihealueen muuttoliikkeestä http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/vrm/muutl/muutl_fi.asp taulukosta "Maahan- ja maastamuuttaneet iän ja sukupuolen mukaan alueittain 1987 - 2009". Taulukosta pitää valita osataulukko. Tiedot saa tietokannasta tekemiensä valintojen mukaan. Viimeisimmät tiedot ovat vuodelta 2009. Väestörakennetaulukoista selviää Raahen ulkomaan kansalaisten ja muuta kuin kotimaista kieltä äidinkielenään puhuvien kokonaismäärä http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp .
Maakohtaiset tiedot väestöstä kansalaisuuden ja kielen mukaan kunnissa ovat Tilastokeskuksella maksullisessa Väestötilastopalvelussa http://…
Soittorasia oli Yleisradion kolmiosainen jännityssarja, joka valmistui 1974. Sen esittiin uudelleen 1970-80-lukujen taitteessa. Sarja on jättänyt muistijäljen kokonaisen sukupolven mieleen. Myös tällä palstalla sarjaa on kaivattu ennenkin. Yleisradio julkaisi sarjan VHS-kasettina, jota aikanaan hankittiin kirjastoihin. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa kasettia ei enää ole jäljellä. Se on ilmeisesti kulunut käytössä puhki jo vuosia sitten. Frank -yhteishaun mukaan VHS-kasettia on vielä jäljellä Kajaanin ja Hollolan kirjastoissa.
Ainoastaan englanninkielistä materiaalia löytyi. Evreka-haulla (hakupalvelun osoite http://www.evreka.fi) saat Internetistä runsaasti Harvest Moon -sivuja (Evreka-haku koko maailmasta, hakutermi: ”harvest moon” +nintendo):
http://www.nintendo.com/n64/harvest_moon (Nintendon omaa sivustoa)
http://www.gameadvice.com/ubbcgi/forumdisplay.cgi?action=topics&number=… (keskustelufoorumi, jonka aiheena on Harvest Moon)
http://www.videogamereview.com/reviews/Nintendo_Gameboy/Roleplaying/Rol… (peliarvosteluja)
http://www.gamewinners.com/n64/HarvestMoon.htm (pelivihjeitä, linkki keskustelufoorumille)
http://www.izemjef.msx2.com/hmoon.htm (peliarvostelu)
Pelit-lehdessä on ehkä käsitelty Harvest Moonia, voit kysyä sieltä, yhteystiedot saat lehden…
Kirjastoon on tulossa hyvä teos graffiteista, Nicholas Ganzin Graffiti world: street art from five continents. Suomen graffitien historiasta taas kertoo kirja Helsinki-graffiti, joka on vuodelta 1998.
Lisää teoksia aiheesta löytyy PIKI-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/
Sivun vasemmassa reunassa on linkki HAKU, jota klikkaamalla pääsee syöttämään hakuehtoja. Asiasanalla graffitit saa 21 teosta. Jos rajaa haun koskemaan vain Tampereen kaupunginkirjastoa, tuloksena on 15 teosta. Molemmissa teosluetteloissa on pari romaania joukossa. Kirjojen saatavuutta voi tarkastella samalta näytöltä.
Emme saa Väestörekisterikeskuksesta mitään tietoja automaattisesti. Jos posti on palauttanut asiakkaalle osoitetun kirjeen, uutta osoitetta tiedustellaan Väestörekisterikeskuksesta. Kannattaa siis itse ilmoittaa osoitteenmuutoksesta, jonka voi tehdä paikan päällä, puhelimitse, kirjeitse tai sähköpostitse tai internetin välityksellä Turun kaupunginkirjaston kotisivulta osoitteesta http://www.turku.fi/kirjasto/linkit/yhteiset/osoitteenmuutos.html
Voit katsella kasetteja Plussa-aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi/). Liikunta- ja jumppakasetit löytyvät luokasta 792. Valitse "tarkennettu haku", kohtaan "asiasana tai luokka" laita 792 ja "tarkenna tarvittaessa kohdasta" valitse "näytä vain kasetteja". Haussa ei voi eritellä naisten jumppaa, koska asiasanoitukset puuttuvat osasta äänitteitä. Selaamalla viitteitä voit kuitenkin nimien perusteella nähdä jo paljon.
Vastaavia kirjoja löytyy ruotsiksi mm. Helsingin kirjastoluokista 2.4 BÖRJA LÄSA, 2.4 LÄTTLÄSTA sekä 2.79 ROLIGT ATT LÄRA (kuvakirjat). Kokeile siis Helmet-hakuja "lättlästa" ja "roligt att lära". Tietokirjapuolelta löytyy lisäksi ainakin sarja "Lätta fakta".
Yleiset kirjastot hankkivat tarjolla olevan aineiston välittäjien kautta. Suomenkielistä aineistoa tarjoaa pääsääntöisesti kaksi välittäjää, Ellibs, https://www.ellibs.com/fi/ ja Biblio, https://www.axiell.com/fi/ratkaisut/tuotteet/biblio-ax/ (osa Axiell Finland Oy:tä). Välittäjien rooli on siinä mielessä merkittävä, että ne hoitavat aineiston suojauksen, ja tarjoavat lainausalustan, jonka avulla asiakkaat voivat lainata ja varata teoksia.
Suomen yleiset kirjastot ovat siirtymässä kuntien yhteiseen e-kirjastoon kevään 2024 aikana. Aineistot hankitaan jatkossakin välittäjien kautta. Yhteinen e-kirjasto on jo kilpailuttanut aineiston välittäjät, suomenkielisen aineiston osalta välittäjäksi valittiin…
Satu on Jacob ja Wilhelm Grimmin ”Avuliaat tontut”, suomentanut Meri Starck ; kuvitus: Solberto /Comicon, Mestarikustannus, 1979. 951-9189-16-5 sid. Sadusta on ilmestynyt myöhemmin muitakin suomennoksia: 1986 Anja Ylösen suomennos ja Lasten keskuksen kustantama ”Suutarin salaperäiset apulaiset”, saksankielinen nimi kuuluu ”Die Wichtelmänner”. 951-626-531-6 sid.1999 ilmestyneessä 3-osaisessa Grimmin sadut, suom. ja toim. Raija Jänicke ja Oili Suominen kyseinen satu löytyy osasta 2 nimellä ”Menninkäiset”, ensimmäinen satu.
Georgie Adamsin kirjassa ”Lastenhuoneen satuhetki” satu on nimeltään ”Tontut ja suutari” ja suomentajana on Kaisa Luntinen.