Päiväkotien, koulujen ja erilaisten laitosten kortit ovat voimassa vain vuoden kerrallaan.
Syynä ovat tiuhat henkilövaihdokset. Haluamme, että kirjastokortilla on aina oikea vastuuhenkilö, joka voi paikanpäällä hoitaa luokan, ryhmän tai laitoksen lainoja.
Kirjastokortin saa taas vuodeksi voimaan, jos käyt lähimmässä Helmet-kirjastossa kuvallisten henkkareiden kanssa. Silloin voimme vaihtaa Sinut kortin vastuuhenkilöksi tai vain uusia voimassaolojakson, jos jo olet vastuuhenkilö.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Sihtailin kuvaa Seek-aplikaation lläpi ja se tunnisti lajin Kimalaiskuoriaiseksi.
Samaa mieltä olivat myös Ötökkätieto ja Suomen luonto. Suomen luonto lehden sivustolle voi myös ladata omia havaintokuviaan lähiluonnosta.
Kirjoja ötököiden tunnistamiseen löytyy Helmet-haulla ötökät, sekä rajauksella kirja, suomi ja aikuisten kokoelma. Helmet
tai Heili-kirjastojen haulla Heili
Silva Lehtinen on kirjoittanut lastenkirjan Kimalaiskuoriainen löytää vastauksen. Helmet
Villanvaihtoliike vaikuttaa olleen liike, johon lampaan omistaja tms. toi villaa ja sai vaihtokaupassa muita tavaroita, esimerkiksi kangasta.Ks. Emäntälehti 1.3.1932Oulun osoitekalenteri 1937Oriveden sanomat 25.8.1927
Audin sivuilta ei löytynyt noin vanhoja ohjeita, siellä oli vain vuodesta 2008 lähtien. Englanniksi on julkaistu Audi S4 Owner's Manual: 1992 ja 1992 Audi S4 C4 Service And Repair Manual. Näitä en löytänyt lainattavina, mutta verkosta ostaminen näyttäisi olevan mahdollista.Eepos-kirjastoissa on jonkin verran Audin korjausoppaita. Ainakaan pelkästään tuon mallin opasta en löytänyt, mutta voi käydä katsomassa, jos siellä oli joku, jota voisit käyttää apuna. Eepos-kirjastojen Audi-oppaatAudi-merkkisten autojen korjaus- ja huoltovideoita oli osoitteessa https://club.autodoc.fi/manuals/audi
Kyseessä voisi olla Suomen rauhanliiton vuonna 1983 julkaisema kirjanen "Hibakushat kertovat: atomipommitusten uhrien kirjoituksia" (ISSN 0357-2656). Siihen sisältyy seitsemän henkilön kertomukset elämästään ennen ja jälkeen atomipommi-iskujen. Näistä Fumiko Nonan kertomus vastaa kuvaustanne ja on myös otsikoitu "Rumat kasvot".
Petteri Järvinen on tutkinut Internetin käyttöä Suomessa. Tutkimustulokset
löytyvät hänen sivuiltaan http://www.pjoy.fi/ . Myös Tampereen yliopistossa
informaatiotutkimuksen laitoksella on aiheesta tehty eritasoisia
tutkimuksia. Tasokkainta antia on Reijo Savolaisen suorittama tutkimustyö, mistä
julkaisuna on 1998 ilmestynyt "Tietoverkot kansalaisten käytössä. - Internet ja suomalaisen
yhteiskunnan arki." Kyseinen teos on piakkoin saatavana useista
pääkaupunkiseudun kirjastoista. Katso myös Savolaisen "kotisivu"
Tampereen yliopistossa http://www.uta.fi/~liresa/suom.kotisivu.html ,
sieltä löytyy lisätietoja. Tänä vuonna on ilmestynyt myös raportti
"Internet suomalaisten arjessa -- kansallisen multimediaohjelman kuluttajatutkimushanke".
Ei…
Jos kysymyksesi tarkoittaa Kiinasta tulleita vaikutteita Euroopan koristetaiteisiin ja sisustukseen, niin tästä aiheesta löytyy tietoa ainakin seuraavista teoksista:
1) Suomen museo 2000: sivut 49-63: Jouni Kuurna: Chinoiserie Suomessa 1700-luvulla.
2) Huotari: Kiinan kulttuuri, 3. uud. p. 1999: sivulta 516 alkaen.
3) Hagelstam: Suuri antiikkikirja: sivulta 53 alkaen.
Tarvittaessa voit tulla kirjastoon etsimään lisää tietoa muista antiikkikirjoista.
Kirkes-kirjastoista löytyy useita teoksia, joissa käsitellään solmujen ja köysitöiden tekoa. Teokset löytyvät aineistotietokannastamme osoitteesta http://84.34.130.162/Scripts/Intro2.dll?formid=form2&sesid=1084989038
Asiasanalla 'solmut' haku antaa tulokseksi neljätoista eri teosta, joista uskoisin olevan apua.
Esimerkkejä:
- Svensson: Veneilijän köydet ja solmut.
- Snyder: Veneilijän solmukirja.
- Punokset ja solmut.
Lisäksi asiasanalla 'köydet' löytyi seuraavanlainen teos:
Kinnunen: Purjelaivakauden köysimatot.
Kysymäsi Franzénin runo löytyy Em. Tammisen suomennoksena nimellä ”Kotona oleville” kokoelmasta ”Valikoima Frans Mikael Franzénin runoelmia” (Otava, 1891). Runo on sivuilla 77–80, ja ruotsinnokseen verrattaessa siinä näyttävät olevan kaikki samat säkeistöt. Suomennos ei tosin ole kovin tarkka ruotsinkieliseen verrattuna vaan luovasti käännetty.
Pari kysymäsi runon säkeistöä löytyy myös Ester Hällströmin (myöh. Ståhlberg ja J. K. Ståhlbergin puoliso) kirjoittamasta elämäkerrasta ”Frans Mikael Franzén” (Kansanvalistusseura, 1905): 3. ja 4. säkeistö. Ne lienevät Hällströmin suomentamia ja poikkeavat Tammisen käännöksestä.
Vuoteen 1993 pienteollisuusalue. Vuonna 1993 kaavamuutos liikerakennusten korttelialueeksi jolle saa tehdä huoltoaseman. Vuonna 2006 kaavamuutos liikerakennusten korttelialueeksi jolle saa tehdä vähittäiskaupan suuryksikön (nykyinen Citymarket). Vuonna 1999 oli jo tehty liikerakennuksen laajennus alueella jo silloin sijainneeseen K-kauppaan.
- Tieto löytyi Kuusamon kaupungin maankäyttöosastolta. Sieltä voi saada myös maksullisia kaavaotteita.
Journalisti on tilattu Pasilan ja Richardinkadun kirjastoihin, säilytystiedot:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1043665?lang=fin
Journaisti-lehti muissa pääkaupungiseudun kirjastoissa:
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/QGBNH8CF633LEAQPMX5E18V5N22EE5I3L…
Journalisti - Suomen Journalistiliiton ammattilehti - on luettavissa vapaasti myös verkossa, myös näköislehtinä vuosina 2014 ja 2015. Lehden arkisto löytyy vuodesta 2008 lähtien.
http://www.journalisti.fi/arkisto/
Löydät vastauksen esim. pääkaupunkiseudun Plussa -aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi/) hakemalla tekijän nimellä. Kivikovat kadut-kirjan lisäksi Swindellsiltä on käännetty teokset: Huone 13, 1991; Hirviö, 1992 ja Lohikäärmeen sisällä, 1993.
Painettuja artikkeleita ja kirjoja aiheesta voi etsiä yleisten ja oppilaitoskirjastojen kokoelmista:
www.helmet.fi
www.finna.fi
Tiedelehtien verkkoartikkeleita voi tutkia osoitteessa www.journal.fi
Doria-julkaisuarkistosta voi löytyä myös hyödyllisiä artikkeleita: www.doria.fi
Englanninkielisiä tieteellisiä artikkeleita löytyy https://www.base-search.net/Search/Advanced ja https://core.ac.uk/
HelMet kirjastoista tosiaan kyseistä teosta ei löydy, koska viimeinen nide on poistettu. Kirja on lainattavissa esim. Keravan kaupunginkirjastosta https://kirkes.finna.fi
Jos tarkoitatte IgA-munuaiskerästulehdusta, löytyy aiheesta mm. seuraavia artikkeleita:
Rauta, Virpi: "IgA nefropatia : ennusteesta hoitoon" (Duodecim 2006:2, s.215-222),
Elinehto-lehden artikkeli (2004:2 s. 6-9) ja
Pettersson, Erna: "IgA-nefropatia - yleisin glomerulonefriitti" (Duodecim 1995:15 s.1435-1441).
Ilkka Vauhkosen teoksessa Sisätaudit (2005) löytyy myös tietoa munuaistaudeista, myös IgA-munuaiskerästulehduksesta. Munuais- ja maksaliiton sivuilla on paljon tietoa munuaissairauksista, http://www.musili.fi/ .
Kannattaa varmasti myös kysyä tietoa hoitavalta lääkäriltä tai hoitohenkilökunnalta.
Kun kirjasto hankkii kokoelmiinsa elokuvan, sen on samalla hankittava sille lainausoikeus. Lainausoikeuden hankkii elokuvan myyjä. Oikeus lainata maksaa melkoisesti: kirjastoille elokuvat ovatkin paljon kalliimpia kuin yksityiselle ostajalle.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoilla, ja useimmilla muillakin Suomen kirjastoilla, on tietyt, kilpailutetut myyjät, jotka siis tarjoavat vain elokuvia, joille on hankittu lainausoikeus.
Äiti Teresasta eli Agnes Gonxha Bojaxhiusta löydät tieto seuraavilta internetsivuilta:
http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19970907/vapa/970907va01.ht… ,
http://tiira.cedunet.com/koulut/euralukio/uskonto/ue2/teresa/teresa.html . Äiti Teresasta on kirjoitettu myös useita kirjoja: Spink, Kathryn: Äiti Teresa , Porter, David: Äiti Teresa- varhaiset vuodet, Le Joly, Edward: Äiti Teresan salaisuus. Näiden kirjojen saatavuuden ja lisää kirjoja aiheesta voit katsoa Plussa-ainesitotietokannasta http://www.libplussa.fi/.
Hiipivässä haamussa on kysymys kilpailusta, jossa joukkueiden tulee itse ratkaista tehtävät. Emme halua kysymyksiin vastaamalla pilata reilua kilpailua
Luettavaa on paljon, ja vailla tietoa kiinnostuksen kohteistasi tai mieligenrestäsi suosittelen tutustumaan kirjastojen kirjavinkkeihin. Alla linkit Turun Vaski-kirjastojen ja pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen vinkkisivuille:
https://vaski.finna.fi/Content/nuoret
https://www.helmet.fi/fi-FI/Lapset/Kirjavinkit
Kyseessä on runo Rafael Hertzbergin satunäytelmästä Noita-akka.
Satunäytelmän voi lukea teoksesta Lukutoveri. II : lisälukemisto kansakoulun III ja IV luokalle (Inkeri Laurinen, Antero Valtasaari ja Pirkko Varjo, 1954, s. 77 - 83).
Teosta on Helmet-kirjastojen Pasilan kirjavarastossa, joten voit tilata sen sieltä omaan lähikirjastoosi.
https://finna.fi/Record/helmet.1055290
https://www.helmet.fi/fi-FI
Voi lukea runon myös Kansalliskirjaston digitoimasta Joulutervehdys-lehdestä vuodelta 1987. Runo löytyy tästä linkistä:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1354819?term=Kunink…
