Kaseiinit ovat fosforipitoisia proteiineja, joita syntyy nimenomaan nisäkkäiden maitorauhassoluissa. Ne ovat maidon suurin proteiiniryhmä. Kaseiinien hyödyllisiä ominaisuuksia ovat kyky muodostaa emulsioita ja geelejä, pidättää nesteitä sekä stabiloida aineita. Niitä käytetään maalien, liimojen, muovien ja erilaisten kuitujen valmistuksessa sekä lisäaineina ruoissa. Juuston valmistuksessa kaseiinilla on keskeinen rooli.Natriumkaseinaatti on yleisin käytetty kaseiini. Se eristetään lisäämällä maitoproteiiniin hapanta ainetta ja natriumhydroksidia.Lähteet:Casein - WikipediaNatriumkaseinaatti: mitä se on ja mihin sitä käytetään - Askel TerveyteenMilk Emulsions: Structure and Stability - PMC
Tässä muutamia pääsiäisaiheisia näytelmiä ja esityksiä:
- Terttu Nurmi, Kävelykierros Jerusalemissa eli "Via Dolorosa" koulussa
- Eija-Liisa Määttänen, Ensimmäisenä pääsiäisenä
Nämä ovat Kirsti Koivulan kirjasta Yhdessä näyttämölle -koulun juhlakirja
- Kaarina Kakko, Palmusunnuntain virpomisloruja
- Maijaliisa Dieckmann, Pienet pääsiäisnoidat
Nämä Kirsti Koivulan kirjasta Yhdessä juhlaan - esityksiä koulun näyttämölle
Molemmat kirjat löytyvät Lumijoen kirjastosta.
1.Jauhiainen
1500-luvulla Etelä-Karjalassa oli useita Jauho-Jauhoinen-Jauhia-Jauhiainen -nimisiä. Nimi on kulkeutunut Kannakselta myös Savoon ja Pohjois-Karjalaan.
2. Muje
Nimi on lähinnä pohjoiskarjalainen ja se tunnetaan ainakin 1700-luvulta. Nimi liittyy ehkä muikku-sanaan.
3. Kokkonen
Kokko –muodossa nimi on esiintynyt koko maassa jo 1500-luvulla. Kokko on kehittynyt ”kotkaa” merkitsevästä linnunnimestä. Kokkonen muodossa nimi on esiintynyt sekä Kannaksella että Savossa.
4.Wetterstrandt
Valitettavasti en pysty tästä nimestä antamaan tietoa.
5.Pyykönen
Pyykkö-Pyykkönen on tunnettu Kannaksella 1500-luvun puolivälistä, nimeä on esiintynyt myös Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla, Oulun seudulla. Nimi saattaa olla…
Aulis Helttusen säveltämä ja Pentti Kelavirran sanoittama Kultalankaa-nuotti löytyy Meidän musiikkimme 8 -nimisestä nuotista. Nuotti on vuodelta 1980, eikä sitä valitettavasti enää löydy kirjastoista.
Hannu Koskelaisen säveltämä ja sanoittama Karjavalssi löytyy Tyttö Karjalasta -äänitteltä (1986), mutta nuottia valsiin ei löytynyt.
Suomen yliopistokirjastoista näyttäisi löytyvän vain vuosien 1992 ja 1999 laitoksia, joissa tekijöiksi on mainittu David G. Cotts ja Michael Lee. Katso tarkemmin Lindasta:
http://finna.fi
Sen sijaan muualta maailmasta kirjastoista kyllä löytyy myös teoksen kolmas laitos vuodelta 2010, ja siinä näyttävät olevan tekijöinä nuo mainitsemasi David G Cotts, Kathy O Roper ja Richard P Payant. Katso tarkemmin WorldCatista:
http://newfirstsearch.oclc.org/WebZ/FSFETCH?fetchtype=fullrecord:sessio…
Voit tilata teoksen kaukolainaksi oman kirjastosi kautta.
Turun kaupunginkirjaston varastosta löytyy Kennedyistä teos nimeltä "Kennedyt" (toimittaja Palmen) vuodelta 1968. Myös Rose F. Kennedyn kirjasta "On aika muistella" (vuodelta 1974) löytynee tietoja Kennedyn suvusta. Jälkimmäinen kirja on tällä hetkellä hyllyssä pääkirjastossa ja Martin kirjastossa. Varastossa olevaa kirjaa voi tiedustella pääkirjaston neuvonnasta ja sen saaminen kestää pari päivää.
Rockefellereistä ei löytynyt suomeksi muuta kuin John D.Rockefellerin teos "John D. Rockefellerin muistelmia", joka on ilmestynyt jo vuonna 1909. Sekin on varastossa ja sitäkin voi tiedustella pääkirjaston neuvonnasta.
Hei!
PIKI-verkkokirjastossa on syyskuun alusta asti ollut ns. varmennevirhe, josta järjestelmäntoimittaja Axiell ilmoitti näin: ”Axiell Finland Oy:n käyttämän verkkovarmennetoimittaja Geotrustin mukaan verkkokirjaston varmenteessa saattaa ilmetä ongelmia muutaman seuraavan päivän aikana. Mikäli asiakkaanne siis saavat ilmoituksen varmennevirheestä verkkokirjaston käytössä, kyse on väliaikaisesta toimintahäiriöstä. Ilmoitus varmennevirheestä ei vaikuta verkkokirjaston toimintaan.” - Virhe on tänään korjattu ja verkkokirjasto toimii normaalisti.
Lainasi on nyt uusittu ja eräpäiväkuitti niistä lähetetty sähköpostiisi.
Hei!
Ikävä kyllä Sir Walter Scottin teoksia alkuperäiskielellä ei ole Hämeenlinnan kirjastossa. Hänen teoksiaan voidaan kaukolainata muista kirjastoista, ja kaukolainatilauksen hinta on 8 €.Kaukolainatilauksen voi tehdä kirjaston sivuilta sähköisesti.
terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Voisit aluksi kokeilla internetiä: mene kirjaston nettisivulle osoitteeseen http://www.lib.hel.fi , valitse Yleisten kirjastojen verkkopalvelut/ Tiedonhakusivut / Makupalat. Makupalojen ryhmässä Yhteiskunta valitse Kirkko ja uskonnot. Sitten edelleen Uskonnon filosofia, uskonnottomuus sekä Ei-kristilliset uskonnot. Saat luettavaksesi luonnonuskontoja ja uuspakanuutta käsitteleviä tekstejä suomeksi ja myös englanniksi. Tällaisia linkkejä ovat mm. Metsola: Suomen luonnonuskonnollinen foorumi http://www.funet.fi/~magi/metsola/esittely.html ja Lehto: Suomen luonnonuskontojen yhdistys http://fly.to/lehto
Kannatta käydä katsomassa myös Yahoon Paganism -linkkihakemisto. Se tosin on englanninkielinen. http://www.yahoo.com/ -> Society&…
Tulostaminen DVD:ltä onnistuu Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä Kirjasto Oodissa ja Myllypuron mediakirjastossa, joissa on tarvittavat laitteet ja mahdollisuus saada opastusta.
Kannattaa varata aika etukäteen puhelimitse: Kirjasto Oodi, puh. 09 3108 5000 ja Myllypuron mediakirjasto, puh. 09 3108 5092.
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyy noin 90 nimekettä saksankielisiä dekkareita äänikirjoina. Löydät nämä äänikirjast esimerkiksi seuraavasti: Kirjoita Helmet-hakuun hakusanat jännityskirjallisuus äänikirjat. Rajaa sitten hakutulos sivun vasemmassa laidassa näkyvillä rajoittimilla saksankielisiin. Rajoittimella sijainti voit tutkia, missä kirjastoissa saksankielisiä äänikirjoja on saatavana. Voit myös tilata äänikirjoja omaan lähikirjastoosi.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Julkkiskokki Syrjänen on tunnettu reteästä ja humoristisesta kielenkäytöstään. On mahdollista, että hän on ohjelmassa hieman kärjistäen puhunut sokerinkäytöstä pääruoissa. Varmasti hänkin ruoanlaiton kemian asiantuntijana tietää kuitenkin, että esim. tomaattipohjaisissa ruoissa sokeria käytetään taittamaan tomaatin happamuutta. Yhtä lailla kuin suolaa voidaan käyttää leivonnaisissa tuomaan makua eri tavalla esiin. https://www.sokerioppi.fi/sokeriruoanvalmistuksessa/sokeri-ruoanvalmist…
Suomen sokeri on perustanut oikein verkkosivuston, jolla kerrotaan sokerista leivonnassa ja ruoanlaitossa. https://www.sokerioppi.fi/sokeritsiirapit/sokerin-tehtavat
Itselleni pääruoista tulevat mieleen lähinnä juuri tomaattikeitot ja kastikkeet,…
Mikkelin seudun paikallishistoriallisten teosten väestö- ja asutuskuvauksista ei saa kovin tarkkaa kuvaa itsellisten ja loisten asuinpaikoista. Yleensäkin kyseinen väestönosa on käsitelty niissä vain lyhyesti ja yleisluontoisesti. Tyypillisesti itselliset ja loiset elivät ja asuivat toisten mailla, kylien laitamilla tai syrjäkylillä.
Kirjallisuutta:
Wirilander, Hannele (1982): Mikkelin pitäjän historia vuoteen 1865
Vihola, Teppo toim.(1992): Mikkelin maalaiskunnan kirja
Kares, K.R. (1905): Mietteitä savolaisesta loiselämästä : Esitelmä. (Kuopion kaupunginkirjaston maakuntakokoelmassa vain lukusalikäytössä oleva suppea Mikkelin sanomien julkaisu)
Päihdyttävien juomien valmistamisesta…
Thorbjörn Egner (1912-1990) oli norjalainen.
Lisää tietoa hänestä on esim. kirjassa: Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita eli kuka loi Lorinalätyn, tekijä Mervi Koski, Btj Kirjastopalvelu Oy, Helsinki, 1998 (ISBN 951-692-443-3
Suuressa käsityölehdessä (2003: 9; s. 14-15, 58-61) on Ritva Törmän artikkeli: "Lämmintä koko topparoikalle". Toppavaatteita talviulkoiluun: naisten lämpöhaalari; lasten toppatakki ja toppahousut, joissa olkaimet. Ompelumallit kaava-arkilla.
Suuri käsityölehti 2003: 9 https://finna.fi/Record/arto.014002078?sid=3245950914
Mikäli oman alueesi Kirkes-kirjastoissa ei ole tätä lehteä, sen voi kaukolainata esimerkiksi Turun kaupunginkirjastosta. Kaukolainaus on maksullista.
Kirkes-kirjastot kaukolainaus https://kirkes.finna.fi/Content/asiakkaalle#kaukolainat
Kansanwalistusseuran kalenteri vuodelta 1888 kertoo, että tuonakin vuonna 3.6. juhlittiin Violan nimipäivää.Kalenterin voit avata alla olevasta linkistä.https://www.doria.fi/handle/10024/98435
Tampereen kaupunginkirjaston pääkirjaston aikuisten osaston videokokoelmassa sekä Tesoman kirjastossa kummassakin on tällä hetkellä (maanantaina klo 10.35) yksi kappale etsimäänne videota hyllyssä. Soittamalla esim. aikuisten osaston tietopalveluun puh. (03) 3146 4014, (03) 3146 4015 voitte pyytää tietopalvelun kirjastonhoitajia pistämään video teille syrjään.
Tesoman kirjaston aukioloajat ja yhteystiedot löytyvät sivulta
http://www.tampere.fi/kirjasto/ajat.htm
Näin pääsiäisviikolla on kirjastoissa loppuviikosta poikkeavia aukioloja ja ne voi tarkastaa osoitteesta
http://www.tampere.fi/kirjasto/aatot.htm
Kirjaston PIKI-verkkokirjastosta osoitteesta
http://kirjasto.tampere.fi:8000/Pallas voi hakea kaikkea kokoelmiimme kuuluvaa aineistoa.…
Emme toimita asiakkaille myyntiin heidän haluamiaan kirjoja. Voimme ainoastaan tarkistaa, jos asiakkaan haluama teos tai teokset on saatavilla lainaan joko pääkaupunkiseudun muista kirjastoista tai kaukolainana muualta.
