Isak ja sen suomenkielinen versio Iisakki ovat muunnelmia raamatullisesta nimestä Iisak. Nimen lähtökohtana on heprean kielen Jizhak, jonka merkitys on Jumala nauraa tai hän nauraa.
Maximus on latinaa ja tarkoittaa suurinta. Nimi on katolisessa kirkossa monilla pyhimyksillä.
Virittäjä-lehden artikkelin mukaan souru tarkoittaa kapeaa laaksoa, kurua tai notkoa ( Leksikaalisten ja syntaktisten nimenosien yleisyydestä ja levinneisyydestä peruskartan paikannimistössä, Salmenkivi, Pulkkinen, Tuominen, Virittäjä 2/2006, s. 190–228): http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/2006_190.pdf
Se on myös sukunimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Souru on tai on ollut sukunimenä 68 suomalaisella:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Rajoitukset koskivat lähinnä sitä mitä saatiin myytäväksi. Kalahan ei ollut ostokorttien rajoittama tuote, mutta sitä saatiin huonosti saaliiksi sotatalvina. Selkävesille ja meren jäälle ei kukaan mielellään lähtenyt. Piti pysytellä saariston suojissa mutta sieltä ei saanut silakkaa, joka oli köyhän kaupunkilaisen pääasiallinen särvin. Meri ja Untamo Utrion kirjassa Pois pula, pois puute (Tammi, 1994) on kuva sivulla 19 Kuopion torilta, jolle oli saatu muikkua myyntiin. Jono oli todella pitkä. Ostokorttien aika jatkui vuodesta 1939 vuoteen 1953 asti. Pitkän säännöstelykauden aikanakorttien sisältö ja muoto muuttui.Sotavuosina lähes kaikki ostettava oli kortilla eli säännösteltynä. Vappuna 1940 tuli voimaan viljan ja leipomotuotteiden…
Erilaisia huumausaineita on käytetty eri puolilla maailmaa jo tuhansien vuosien ajan. Esimerkiksi jo 5000 vuotta ennen ajanlaskun alkua Mesopotamiassa asuneet sumerilaiset käyttivät todennäköisesti oopiumia. Myös Antiikin kreikkalaiset käyttivät juhliessaan mm. oopiumia ja hamppua. Myös kiinalaiset tunsivat hampun ja oopiumin jo pitkään ennen ajanlaskun alkua.
1500-luvulla Sveitsissä keksittiin laudanum ja esimerkiksi morfiini, kokaiini ja heroiini keksittiin jo 1800-luvulla. 1800-luvu puolivälissä jotkut lääkärit alkoivat pitää huumeita ongelmana, mutta vasta 1900-luvun mittaan niiden haittavaikutuksista saatiin enemmän tietoa ja viranomaiset yrittivät hillitä huumeidenkäyttöä erilaisin valistuskampanjoin.
Vuonna 1931…
Koskiniemi Sisko, Kääntöpuolella lapsuus ja Ihan tavallinen perhe. Kirjailija on lastensuojelun ammattilainen, joka kirjoittaa fiktion keinoin kohtaamistaan ilmiöstä.
Laukkarinen Liisa, Yhden asian mies ja Pakko juoda?
Härkönen Anna-Leena, Onnen tunti, joka käsittelee sijaisvanhemmiksi ryhtymistä.
Hayden Torey, Sähkökissa. Kirja kertoo autistisesta pojasta
Hayden Torey, Nukkelapsi. tositarina puhumattomasta tytöstä
sekä muut Haydenin kirjat.
Jalava Antti, Asfalttikukka. Kirja kertoo siirtolaisista, suomalaisista Ruotsissa 1970-80-luvulla.
Mörö Mari, Kiltin yön lahjat
Feldt Felicia, Näkymätön tytär
Onkeli Kreetta, Ilonen talo…
Käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia on valmistettu jo historian alkuhämärissä. On vaikea sanoa, mikä olisi absoluuttisesti varhaisin maininta alkoholista. Sumerilaisissa teksteissä mainitaan Ninkasi-niminen oluen jumalatar: http://etcsl.orinst.ox.ac.uk/cgi-bin/etcsl.cgi?text=t.4.23.1#. Tämä teksti on noin 1800-luvulta eKr. Varhainen alkoholin mainitseva kirjallinen lähde on myös Babyloniassa noin 1754 eKr. laadittu Hammurabin laki.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi löytyivät seuraavat aihetta sivuavat teokset :
STRANDN, Kaisa : Ostaisinko kodin Espanjasta, Ranskasta tai Italiasta? 1990.
HINTON, Amanda : Living & working in Italy : staying in Italy - all you need to know. 2000.
WAGER, Eija : Tupaantuliaiset Italiassa (muistelmateos). 2002.
Seuraavat verkkosivut voivat olla avuksi:
http://www.expatrium.fi/ (Tietopalvelu ulkomailla asuville ja ulkomaille muuttaville suomalaisille. Vaatii ilmaisen rekisteröitymisen, ja täydet palvelut saadakseen täytyy tilata Expatrium-lehti. Lehden tilaajille on mm. tietoa asumisesta ja elämisestä ulkomailla. Helsingissä lehti tulee Kirjakaapelin kirjastoon.)
http://ec.europa.eu/…
Kotimaisten kielten keskuksen Suomalaisessa paikannimikirjassa kerrotaan, että Lentiira-nimen alkuosaan sisältyy karjalainen miehennimi Melenti. Nimen loppuosassa on sama aines kuin Vienan murteiden sanoissa vatiera ’majapaikka, asunto’ (vrt. venäjän kvartira) ja karantiera ’puutavaran tarkastus- ja lajittelupaikka’. Iivantiiran alkuosaan puolestaan sisältyy karjalainen miehennimi Iiva, Iivana ja loppuosan selitys on sama kuin Lentiirassa. Iivantiiran nimi on todennäköisesti peräisin jo keskiajalta.
Lähde
Suomalainen paikannimikirja: https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk63/SuomalainenPaikannimi…
Tuulevi Mattilan äänitteitä on vähän saatavilla. Useimmat Suomen äänitearkistossa mainitusta 14:stä kappaleesta löytyvät vain vinyyliversioina. Vinyylilevyjä saattaa löytyä joistakin divareista. Esimerkiksi Järvenpääläinen Divari Kangas on äskettäin myynyt kolme Tuulevi Mattilan vinyylisingleä:
http://www.divarikangas.fi/index.php?page=tuotteet&start=0&ryhma=5&laji…
CD-levyiltä pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista löytyy seuraavat kappaleet:
Pikkutonttu Tupsu (1961) kokoelmalla Rakkaimmat wanhanajan joululaulut. 1
Jussi Huopahattu ja Liisa Pitsireuna (1972) kokoelmalla Disney : kivat satulaulut (Duetto Jukka Kuoppamäen kanssa)
Lisäksi Helmet-kirjaston kokoelmasta löytyy LP-levy vuodelta 1978: Intiaanin tie = Camino del indio…
Sain apua Kotimaisten kielten keskuksesta (Kotus), josta heille iso kiitos! Tässä Kotuksen Kirsti Aapalan vastaus tiedusteluuni:
"Monissa muissa Euroopan kielissä näytetään tosiaan käytettävän pelkkää ilmausta ”Graal” (tai ”Gral”, ”Grail”) tai (suomennettuna) ”pyhä Graal”. Myös esimerkiksi 1900-luvun alussa ilmestyneessä Tietosanakirjassa (2. osa v. 1910) hakusanana on pelkkä Graal; samoin on v. 1932 ilmestyneessä Ison tietosanakirjan 2. osassa. Jossain vaiheessa 1900-luvulla Suomessa on ilmeisesti selvyyden vuoksi ryhdytty käyttämään pitempää ilmausta ”Graalin malja”. Graalin maljan taru ei liene ollut täällä vanhastaan yhtä tuttu kuin muualla Euroopassa.
Sanan graal alkuperästä kerrotaan esimerkiksi Online Etymology Dictionaryn…
Vaahteranmäen Eemelin tapahtumat sijoittuvat viime vuosisadan alkuun (ja vaihteeseen). Päähahmossa Eemelissä kirjailija, Astrid Lindgren (1907-2002) kertoo olevan piirteitä omasta isästään ja tämän veljestä, jotka elelivät lapsina vuosisadan lopun Smoolannissa. Eemelin jekuista osa perustuu kirjailijan isän kertomuksiin. Joitain tapahtumia ja ilmiöitä voidaan ajoittaa, esim. suuri maanjäristys Amerikassa, joka viittaisi vuonna 1906 San Franciscossa tapahtuneeseen maanjäristykseen sekä köyhäintalo (fattigstuga), jotka vuonna 1918 muutettiin Ruotsissa vanhainkodeiksi (eli tapahtumat ajoittuisivat siis aikaan ennen tuota vuotta).
Suomen Akatemian Tietysti.fi.stä löytyvästä tutkijatohtori Johanna Annola…
Christine Nöstlinger on itävaltalainen kirjailijatar.
Löydät hänestä suomeksi tietoa seuraavista kirjoista:
* Ulkomaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 1997.
* Koski: Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita, eli, Kuka loi Lorinalätyn. 1998.
Kirjastosta voit tiedustella Kirjastolehden numeroa 7-8 vuodelta 1996. Lehdessä on Christine Nöstlingerin haastattelu.
Internetin kautta voisit kokeilla vaikkapa seuraavaa osoitetta:
https://www.kirjasampo.fi
Kyllä, Tapani Kansa on sanoittanut useita lauluja, sekä alkuperäisiä että käännöskappaleita. Tein sinulle haun Tapani Kansasta sanoittajana Yle Arkiston Fono-tietokantaan. Tarkat tiedot laulusta näet napsauttamalla sen nimeä. Fono listaa kappaleista muidenkin esittäjien versiot, joten voit halutessasi napsauttaa Esittäjä-saraketta, jotta tulokset järjestyvät esittäjien mukaan. Tai voit hakea kappaleiden nimillä Helmetistä tai suoratoistopalveluista ja isoon osaan on jo Spotify-linkki Fonossa. Kysy omasta kirjastostasi lisäapua tarvittaessa.Voit myös tehdä sanoittajahaun Fennossa, jossa on tiedot Suomen Äänitearkiston levyistä vuosilta 1901-1999. Eli uudempia kappaleita sieltä ei löydy. Valitse sivulla Rajaus-kohdasta sanoittaja ja kirjoita…
Katherine Applegaten Animorphs-sarjan osa 20 ilmestyi vuonna 2007. Sen jälkeen uusia osia ei ole julkaistu. Uusissa suomennoksista päättää sarjan julkaisija Tammi. Voit kysyä Tammesta jatkosuunnitelmista:
http://www.tammi.fi/sivut/3
Voisiko kyse olla Seppo Sillanpään lastenlaulusta "Ujo postimies"? Laulun sanat ja nuotit löytyvät julkaisusta Sillanpää, Seppo: Seppo Sillanpään lastenlaulut (Espoo : Olarin Musiikki, 1994). Laulu löytyy myös Sillanpään cd-levyltä "Siljakudaa" (Lahti : Akusti-tuotanto, 1992). Sekä nuottijulkaisu että cd-levy on lainattavissa mm. Oulun kaupunginkirjastosta.
Olette aivan oikeassa: PIKI-verkkokirjaston haku ei toimi Googlen tapaan, ja toki mekin olemme siitä tietoisia.
Googlen ominaisuuksiin kuuluu, että se hakee annettujen hakusanojen lisäksi automaattisesti myös tietyllä valikoimalla sanan synonyymejä ja erilaisia muotoja (esim. palauttamalla monikolliset sanat yksikkömuotoon). Tällainen hakutapa yksinään laajentaisi hakutulosten määrää valtavasti ja tuottaisi paljon asiaankuulumattomia tuloksia käyttäjän selattavaksi. Googlessa se kuitenkin toimii, koska hakutulokseen vaikuttavat samaan aikaan myös muut Googlen ominaisuudet, erityisesti periaate, jolla se pyrkii järjestämään tuloksen niin, että hyödyllisimmät ja keskeisimmät sivut nousevat listan kärkeen. Nämä ns. hakualgoritmit eli haussa…
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran "Suomen kirjailijat" -tietokannasta löytyy luotettava tieto: Venny Selma Sylvia Kontturin kuolinpäivä oli 4.3.1981.
Tietokantaa ei enää löydy verkosta, mutta nykyinen kaunokirjjallisuustiedon ykköslähde Kirjasampo antaa saman tiedon, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175933895888.
Eevertin nimipäiväivää on vietetty suomalaisen almanakan mukaan 9.9. vuosien 1791-1928 aikana ja uudestaan vuodesta 1995 alkaen. Ruotsinkielisessä almanakassa nimi on Evert. Kustaa Vilkunan mukaan Eevert on lyhentymä saksalaisesta nimestä Eberhard, alasaksan Everhard, Evert tarkoittaa "luja, voimakas kuin karju".
Lähde: Kustaa Vilkuna, Etunimet, Otava, 2005.
Lisätietoa löytyy myös Pentti Lempiäisen kirjasta Nimipäiväsanat, Mitä nimet kertovat, Kirjapaja, 1994.
Alla olevissa kirjoissa käsitellään mm. vartalon ja kauneuskäsitysten kulttuurihistoriaa. Suurin osa kirjoista on pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kokoelmissa. Tiedot sijainneista löydät Helmet-haun kautta: http://www.helmet.fi/fi-FI
Jos kirjaa ei ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa, tieto sijainnista näkyy nimen lopussa. Voit kaukolainata kirjan muualta Suomesta oman lähikirjastosi kautta tai Helsingin kaupunginkirjaston kaukolainalomakkeella:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
- Silmän ilot : kauneuden kulttuurihistoriaa uuden ajan alussa / Anu Korhonen (2005)
- Bella donna : kaunis nainen kautta aikojen / Kaari Utrio (2001)
- Venus : naiskauneuden tarina / Kaari Utrio (1985)
- Beauty and the male body in Byzantium :…
Ensimmäisenä mieleen tulee Markku Arokanto, joka levytti kappaleen vuonna 1983 julkaistulle albumilleen Iskelmälaulaja Arokanto ja Viihdeorkesteri Tempo.