Kanteleiden hintahaarukka riippuu merkistä ja kanteleen ominaisuuksista. Pikainen googlailu musiikkiliikkeiden nettikaupoista kertoi että halvimmillaan kanteleen saisi uutena vähän reilulla satasella ja käytettyinä kanteleita sitten liikkuu alle satasella. Käytettynä varmastikin uskaltaa hyvin ostaa, jos soitinta on hyvin pidetty niin ei sen pitäisi juuri erota uudesta ja usein käytettyjen tuotteiden myynti-ilmoituksissa näkyy kuntoarvio, mikä antaa osviittaa ja auttaa ostopäätöksessä. Kanteleen soiton opetusta löytyy maksutta netistäkin: 5-kielisen kanteleen alkuopetus videot nyt julkaistu! – Soivat MusikantitJa myös kursseja pääkaupunkiseudulta esimerkiksi työväenopistoilla ja musiikkiopistoilla, eivätkä hinnatkaan päätä huimaa…
Irene Vallejon teoksen Papyrus: kirjan katkeamaton tarina (2021, S&S) lähdetiedoissa kerrotaan kyseisen kohdan lähdeteokseksi Astronomical Diaries from Babylonia, vol. I, 207, toim. A. J. Sachs ja H. Hunger (ISBN 3-7001-1227-0, 1988). Päivämäärämerkintä siis lienee peräisin tästä kirjallisesta lähteestä. Aleksanterin aikaiset alkuperäiskirjoitukset ovat kadonneet, mutta niistä on jäljellä sitaatteja myöhemmissä teoksissa.
Kotimaisten kielten keskuksen ylläpitämä Vanhan kirjassuomen sanakirja kertoo, että alasastua tarkoittaa laskeutumista.
Alla olevasta linkistä voitte lukea esimerkkejä verbin käytöstä.
Alasastua Vanhan kirjasuomen sanakirjassa
https://www.kotus.fi/sanakirjat/vanhan_kirjasuomen_sanakirja
Tarkoititkohan kappaletta Heila Heinolasta, jota on esittänyt mm. Tapio Rautavaara? Heinolan heili -nimellä ei löytynyt kappaleita.Heila Heinolasta löytyy esim. Reissumiehen lauluja 3 -nuottikirjasta: ratamo.finna.fi/Record/ratamo.64663
Anni Swan julkaisi kuusi Satuja lapsille luettavaksi -
kokoelmaa vv. 1901-1923. Kuinka Lystikki sai heiniä sisältyy todennäköisesti johonkin näistä. Oulun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyvät ainoastaan Satuja I
(1901) ja Satuja IV (1912). Näistä kummassakaan ei mainittua satua kuitenkaan ole. Sinun kannattaa ottaa yhteyttä yliopiston kirjastoon jatkohakua varten.
Ilkka Mäkinen on tehnyt väitöskirjan: "Nödvändighet af LainaKirjasto" : modernin lukuhalun tulo Suomeen ja lukemisen instituutiot / Julkaisutiedot Helsinki : Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1997 Väitöskirja, Tampereen yliopisto.
http://www.uta.fi/laitokset/kirjasto/vaitokset/1997/32.html
Helsingin Sanomat 8.9.1997 kirjoittaa väitöskirjasta mm. seuraavasti: "Ilkka Mäkinen kirjaa perusteellisesti lukuhalun todelliset, kuvitellut, pelätyt tai toivotut ilmaukset Suomessa kansankirjastojen yleistymiseen 1870-luvulle asti ja summittaisesti nykyhetkeen. Ylempien luokkien suljetut lukuseurat erosivat kaupallisista maksullisista kirjastoista ja kansalle tarkoitetuista holhoavista lainakirjastoista."
Kannattaa siis tutustua Mäkisen väitöskirjaan…
Näyttäisi siltä, että trilogian kirjoja ei ole vielä ilmestynyt äänikirjoina. ”Miehet jotka vihaavat naisia” on tulossa verkkokirjakauppojen mukaan syyskuussa. Samaan aikaan olisivat tulossa myös seuraavat osat ”Tyttö joka leikki tulella” ja ”Pilvilinna joka romahti”. Jonkin verran pitää siis vielä odottaa. Koska Larssonin kirjat ovat olleet hyvin suosittuja, niitä hankitaan varmasti äänikirjoinakin kirjastoihin. Kannattaa siis palata asiaan uudestaan syksyllä.
Olisiko järjestelmässä ollut hetkellinen häiriö, kun varaaminen ei onnistunut.
Kaksi nidettä näyttää tosiaan olevan hyllyssä; toinen on Tapanilan kirjastossa, joka on remontin takia kiinni ja toinen Espoon kotipalvelun kokoelmassa, joka on suljettu kokoelma. Näitä niteitä ei ikävä kyllä saada varausjonoja purkamaan.
Neljäs suomennettu Varjojen kaupungit -kirja Langenneiden enkeleiden kaupunki ilmestyi syyskuussa 2012, viides kirja Kadotettujen sielujen kaupunki heinäkuussa 2013.
Eri nimien yleisyydestä eri vuosikymmeniltä saa tietoa kirjasta
Kiviniemi, Eero / Iita Linta Maria - etunimiopas vuosituhannen vaihteeseen, Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1993. Nimiä Vapaa ja Valpas ei kirjan nimiluettelossa mainita.
Suuressa etunimikirjassa (WSOY, 1999 tekijä Lempiäinen, Pentti) on mainittu nimi Valpas, selitys: Lapselle toivottuja hyviä ominaisuuksia ilmaiseva etunimi, jota Marttilan nimismies Isak Edward Sjöman ehdotti 1864 "Kauno-annakassaan" almanakkaan, mutta tuloksetta. Päiväksi hän esitti Gregoriuksen päivää, koska sen kantasana, kreikan gregoreoo merkitsee valvomista ja valveilla oloa.
Nimeä Vapaa ei löytynyt nimikirjoista.
Muita etunimioppaita voit etsiä esimerkiksi pääkaupunkiseudun aineistotietokanta…
Helmet-kirjastot eivät säilytä Länsi-Savon vanhoja vuosikertoja.
Länsi-Savo-lehden vanhat vuosikerrat ovat pääkaupunkiseudulla luettavissa Kansalliskirjastossa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3486096
Fennican tietojen mukaan Länsi-Savon vuosikerrat 1930 - 2015 ovat luettavissa Kansalliskirjastossa myös digitoituina.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/vapaakappaletoimisto
Tällä hetkellä Kansalliskirjasto on luonnollisesti suljettu.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/uutiset/kansalliskirjasto-suljettu-183-135
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
Kielitoimiston sanakirjan mukaan maanmittari on maanmittaustoimitusten suorittaja, https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/maanmittari?searchMode=all ja maanmittausinsinööri maanmittausalan korkeakoulututkinnon suorittanut insinööri, https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/maanmittausinsin%C3%B6%C3%B6ri…. Kirjaston näkökulmasta se sopisi molempiin, ilmeisesti Wikipediassakin käsitteen voi sijoittaa useampaan kuin yhteen luokkaan, ehkäpä se olisi ratkaisu, https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Luokittelu.
HelMet-kirjastojen hankintajärjestelmä kertoo, että kirjaa on tilattu kirjastoihin. Vantaalle kirjaa näyttää jo saapuneen, mutta kestää jonkin aikaa ennen kuin saapuneet kirjat saadaan lainattavaan kuntoon. En valitettavasti pysty sanomaan tarkemmin, milloin kirja on varattavissa, mutta kun osoitteeseen http://www.helmet.fi sitä ilmestyy ensimmäinen kappale, voit jättää kirjasta varauksen. Tulossa se joka tapauksessa on.
Helsinkiin kirjaa on tulossa myös, mutta tilaus on lähtenyt vasta 8.11.2010, joten kirjojen saapumisessa varmasti kestää pidempään kuin Vantaalla.
Sorjo tunnetaan tosiaankin etunimen lisäksi myös sukunimenä (Sorjo, Sorjola, Sorjonen) ja paikannimenä (Sorjo, Sorjola). Kuten arkistovastaus (http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=30f1a56d-7bd…) huomauttaa, nimen tausta on epäselvä. Karjalan nimistöä tutkinut Viljo Nissilä ryhmittelee sen henkilön ruumiillisia ja henkisiä ominaisuuksia kuvaavien nimien joukkoon. Hänen mukaansa nimi on syntynyt kantajaansa kuvanneesta adjektiivista "sorja". Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala huomauttavat Sukunimet-kirjassaan, että nimen Sorjo(nen) taustalla saattaisi olla myös sanaa muistuttavaksi muovautunut yksilönnimi.
Lähteet:
Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala, Sukunimet. Otava, 2000
Viljo Nissilä, Suomen Karjalan nimistö.…
Hei,
Lumme-kirjastoilla (Enonkosken kirjasto, Heinäveden kirjasto, Mäntyharjun kunnankirjasto, Mikkelin kaupunginkirjasto, Pieksämäen kirjastot,Savonlinnan kirjastot, Toenperän kirjastot, Varkauden kaupunginkirjasto) on yhteinen aineistokokoelma ja logistiikka. Juvan kirjasto on osa Toenperän kirjastoa. Voit varata ko. teoksen kirjautumalla Lumme-kirjastojen asiakasliittymään omasta kirjastostasi saamillasi tunnuksilla ja varata kirjan lainattavaksi oman kirjastosi kautta. Toimitusaika on arviolta 5-10 työpäivää.Varaaminen ja kuljetus on maksutonta.
Pääministeriyden aikana syntyneitä lapsia on ilmeisesti vain Lipposella. Esko Aholla ja muilla nuorilla pääministereillä lapset olivat jo syntyneet ennen virkaan astumista.
Tosin asiaa on hankala selvittää, sillä päämiesten lapset tulivat YLEn jutun mukaan julkisuuteen vasta 1990-luvulla https://yle.fi/uutiset/3-9875265.
Eduskunnan Kansanedustajat- tiedoissa vain muutamalla on maininta lapsista. Nykyiset kansanedustajat https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/nykyiset_kansanedustajat/Sivut/default.aspx ja Entiset kansanedustajat 1907-2014 https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/entiset_kansanedustajat/Sivut/default.aspx.
Suomen pääministerit 1917- 2018 https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_p%C3%A4%C3%A4ministereist%C3%A4.
Vaski-kirjastoissa varaus on noudettavissa valitsemastasi kirjastosta, kun olet saanut siitä noutoilmoituksen tekstiviestillä tai sähköpostilla. Viestissä on varausnumero, jonka avulla löydät varauksesi kirjaston varaushyllystä. Jos et nouda tekemääsi varausta viestissä merkittyyn päivämäärään mennessä, siitä peritään noutamattoman varauksen maksu. Mikäli varauksen teossa on epäselvyyksiä, voit aina tulla kysymään apua ja ohjeita kirjastosta.
Kysymyksesi on mielenkiintoinen ja olen pohtinut sitä e-aineistovastaavan kanssa. Varmaa on se, että sinulta ei peritä mitään maksuja ja että teet aivan oikein. Et kertonut viestissäsi, missä olet kirjautunut palveluun. Yleensähän on niin, että PressPreader ei pyydä kirjautumista jos käytät sitä kirjastossa. Joskus kirjautumista ei kysytä myöskään kirjastossa käynnin jälkeen. Jos haluat, että pohdimme asiaa tarkemmin, lähetä uusi viesti ja kuvaa tarkemmin tilanne, jossa olet palvelua käyttänyt. Toisaalta asia ei ole vaarallinen. Jos et muuten voi käyttää palvelua, voit aina kirjautua kirjastokortilla.
Tässäi vinkkejä:
Malin Persson Giolito: Suurin kaikista.
Linda Rantasen Musta raivo: neljä nuoren tekemää henkirikosta
Andreas Slätt: Kevinin kuolema : kuinka Ruotsin suurin rikosskandaali tuhosi yhden perheen elämän
Jodi Picoult: Yhdeksäntoista minuuttia
Unto Kupiaisen runoteos Peeveli ja Peipponen (1958) löytyy Vaski-kirjastojen kokoelmista. Sitä on saatavilla myös useista muista Suomen kirjastoista.Vaski-verkkokirjasto: https://vaski.finna.fi/Record/vaski.259372?sid=4782531482Finna.fi: https://finna.fi/Record/anders.390784?sid=4782530804
