Eppu Normaali -yhtyeestä on kirjoitettu historiikki:
Tiimalasin santaa : Eppu Normaalin tarina / Santtu Luoto (2000)
Mäntyharjun kirjastossa tätä kirjaa ei ole. Kysele kaukolainamahdollisuudesta lähikirjastostasi.
Epuista kirjoitettuja lehtiartikkeleita löytyy Soundi-lehdestä. Lehdet ovat Mäntyharjun pääkirjastossa:
- Pantse Syrjä : "jos yrittää tehdä kaikki biisit kunnolla, niin väkisinkin joku onnistuu" (Soundi: 2012, nro 3, s. 22-27)
- Kuistillinen Eppuja (Soundi: 2011, nro 10, s. 90-94)
Yhtyeen virallisilla kotisivuilla ja Wikipediassa on paljon tietoa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Eppu_Normaali
http://www.eppunormaali.fi/
Yleisradion Elävässä arkistossa on myös mm. Martti Syrjän henkilökuva vuodelta 1983 ja musiikkia 1980-luvulta:…
Seuraavista teoksista löytyy tietoa antiikin teatterista: Kaimio
Maarit/ Antiikin kirjallisuus ja sen vaikutus, Kaimio Maarit/ Antiikin kirjallisuus ja sen perintö sekä Oksala Päiviö/ Kreikkalaisia kirjailijakuvia. Saatavuustiedot selviää osoitteesta
http://www.libplussa.fi/
Suomenkielistä www-sivua ei löytynyt mutta tässä olisi yksi englannin kielellä http://www.theatre-museum.gr/indexe.htm
Barbara Hazenin Pieni keltainen kissa (The tiny, tawny kitten) ilmestyi Tammen hopeiset kirjat -sarjassa vuonna 1975 numerolla 45. Kirjaa ei valitettavasti ole lainattavissa kovin monista Suomen kirjastoista. Voit tilata kirjan kaukolainaan, mikäli sitä ei löydy oman kirjastoalueesi kokoelmista.
https://finna.fi
https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Tätä on kysytty Kysy kirjastonhoitaja-palvelusta aikaisemminkin.
Seuraava lehti löytyy ainakin Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista :
Suuri käsityölehti 2005, nro 1, sivu 22-23, 60
Tekijä: Kolehmainen, Teija
Nimeke: Esiintymispuvut jääprinsessoille
Huomautus: Elina Kiviojan suunnittelemat merihenkiset, sifonkihelmaiset esiintymisasut, naisten ja lasten mallit. - Ompelumallit kaava -arkilla
Internetistä löytyy useita hyviä listoja Irlantiin sijoittuvasta englanniksi julkaistusta kaunokirjallisuudesta. Osassa on mukana myös vanhempaa kirjallisuutta, mutta selaamalla löytänee hyviä vinkkejä.The Guardian -lehden "10 of the best books set in Ireland" -lista: https://www.theguardian.com/travel/2020/jun/23/10-best-books-set-in-ireland-sally-rooney-edan-obrien-colm-toibin Literary Quicksand -kirjablogin "45+ Best Books Set in Ireland" -lista lajityypeittäin: https://literaryquicksand.com/2022/06/45-best-books-set-in-ireland/#fiction The Irish Times -lehden lista, johon on valittu yksi kirja jokaista hallintoalueetta kohden: https://www.irishtimes.com/culture/books/32-wonderful-irish-books-one-set-in-every-county-in-ireland…
Hei,
olemme lähettäneet pyyntönne henkilölle, joka hankkii meille nämä opetuspaketit. Hän on valitettavasti lomalla. Mikäli näiden muiden osien CD:t on vielä saatavilla, pyrimme ne hankkimaan.
Parhain terveisin
Helsingin kaupunginkirjasto
Heti aluksi täytyy varoittaa, että me vastaajat emme ole laintulkinnan ammattilaisia, joten vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella. Varmempaa tietoa saat laintulkinnan ammattilaisilta.
Vastoin yleistä luuloa kaikki Suomen väestörekisteriin kirjatut sukunimet ovat suojattuja, joskaan se ei estä nimen ottamista, mikäli tietyt edellytykset täyttyvät. Suomalaisuuden liiton ylläpitämällä suojattujen sukunimien listalla ei ole mitään juridista merkitystä. Näin ollen tavallinen sukunimi ”Virtanen” on yhtä lailla suojattu sukunimi kuin hyvin harvinaiset sukunimetkin.
Nimilaki ei näytä asettavan mitään rajoituksia sille, etteikö paikannimissä saisi esiintyä sukunimiä, enkä löytänyt muistakaan laeista sellaisia rajoituksia.…
Ylivieskan kirjasto kuuluu Tiekko-kirjastokimppaan ja etsimällä hakusanalla kansallispuvut sai viitisenkymmentä viitettä. Hakusanoilla kansallispuvut Suomi kymmenen viitettä.
http://www.tiekko.fi/
Muutamia mahdollisia kansallispukukirjoja:
Lehikoinen, Leena-Liisa: Kansallispukuja Suomesta, 2004,
Kaukonen, Toini-Inkeri: Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut, 1985,
Sirelius, U.T.: Suomen kansallispukujen historia,1990.
Kirjastot.fi -sivustolla on myös Linkkikirjasto
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/Linkkikirjasto/Luokat.aspx?classID=635#640. Linkkikirjastossa on viisi linkkiä suomalaisiin kansallispukuihin. Pari esimerkkiä
http://www.kansallispuvut.fi/
http://www.craftmuseum.fi/kansallispukukeskus/
Kansallispukukeskuksen sivuilla on myös…
Nuo sanomalehdet on mikrofilmattu ja niitä voi lukea Kansalliskirjastossa (aikaisemmin Helsingin yliopiston kirjasto) pääkirjastorakennuksen lukusalissa, Unioninkatu 36, Tietopalvelu (09)191 22740, sanomalehtisali (09)191 22743. Mikrofilmeistä voinee ottaa valokopioita. Alla ovat sanomalehden luettelointitiedot ja mikrofilmirullien numerot:
Teoksen nimi: Pohjois-Savo
Numerointi: 5.1.1932-31.12.1941
Julkaisija: Kuopio : I. Pasanen , 1932-1941
Ulkoasu: ; fol.
Ilmestymistiheys: Kolme kertaa viikossa
Huomautus: Julkaisija ja ilmestymistiheys vaihdelleet
Aineisto: kausijulkaisu
Kokoelma: KANSALLISKOKOELMA (käyttö vain lukusalissa)
Sijainti: S
Käytettävissä mikrofilmeinä
Kokoelmissa: 1932-1941 -- ks. mikrofilmirekisteri
--
Masterfilmin…
Riippuu hiukan siitä, mitä ilmaisulla "myytävä uusiotuote" tarkoitetaan. Jos kirja vain kunnostetaan sen sisältöön puuttumatta, ei ole tekijänoikeudellista estettä myydä kunnostettua nidettä edelleen.
Vähintään harmaalle alueelle siirrytään, jos "uusioiminen" tarkoittaa sisällön karsimista tai esimerkiksi useasta julkaisusta otettujen osien yhdistämistä yksiin kansiin. Sellainenkaan ei välttämättä ole laitonta, jos tyydytään leikkaamaan ja liimaamaan. Lopputuloksen osalta ei kuitenkaan saa jäädä epäselvyyttä siitä, kuka minkäkin osan tehnyt tai mitkä osat eivät alunperin ole kuuluneet yhteen.
Yleisesti ottaen oikeudenhaltijan oikeudet laillisesti myytyyn teoskappaleeseen raukeavat. Moraaliset oikeudet kuitenkin säilyvät kaikissa…
Periaatteessa varmastikin merkitys on eri sen mukaan kirjoitetaanko sana yhtenä vai kahtena sanana. Kahtena sanana kyse olisi kaiketi "vauvan käyttämästä tai omistamasta puhdistuspyyhkeestä". Mainoksessa tai tuotteessa näin pitkää yhdyssanaa ei varmaankaan pidetä erityisen myyvänä, vaikka kieliopillisesti näin kuuluisikin tehdä, joten se on jaettu kahdeksi sanaksi.
Isosta suomen kieliopista löytyy tietoa genetiivimuotoisen määriteosan merkitystehtävistä:
http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=411
Valitettavasti teoksesta ei ole saatavilla julkaistua nuottia. Levy on julkaistu jo vuonna 2002, eikä levyn julkaisseesta yhtiöstä löydy tietoja.
https://finna.fi
Pitkä numerosarja ja kirjain sen edessä on ompelukoneen sarjanumero. P (huom. ei sis. R) 360 859 viittaa Singerin malliin 48K, jota valmistettiin vuonna 1900 yhteensä 49 500 kappaletta. PR-alkuisia sarjanumeroita ei löytynyt tietokannasta.
Ompelukoneen arvoon vaikuttaa mm. koneen kunto, ja lopullinen hinta muodostuu myyjän ja ostajan kohdatessa.
Lisätietoja Singer-ompelukoneista:
Lista sarjanumeroista: http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-sewing-machine-serial-number-database.html
Lista malleista: https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/model-list/
Lisätietoa mallista 48K: http://needlebar.org/nbwiki/index.php/Singer_48K
Näyttää siltä, että molemmista elokuvasta on olemassa VHS-tallenne, mutta valitettavasti näitä ei ole saatavilla missään Suomen kirjastossa.
https://www.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_101796/
https://www.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_102468
Tarkkaa aikaa on mahdotonta sanoa, mutta varmasti puhutaan ainakin puolesta vuodesta ellei pidemmästäkin ajasta, vastataan Helsingin kaupunginkirjaston hankinnasta. Edelliset 007-elokuvat on saatu hankittua kirjaston kokoelmaan elokuvan julkaisua seuraavana vuonna.
Kyllä, sama henkilö on kaikkien kansien takana.
Berliinin ajokoirat ja Kaunasin sivut ovat Sami Saramäen käsialaa. Lyijyvalkoisen kannen tekijä on Johanna Junkala, mutta kirjassa mainitaan erikseen, että sarja-asu on Sami Saramäen.
Torppareista ja taksvärkkipäivistä löytyy tietoa Työvänliikkeen verkkonäyttelyssä, http://www.tyovaenliike.fi/tyovaenliikkeen-vaiheita/alasivu-2/torpparik…
Kauhajoenmuseosta, https://www.kauhajoenmuseo.fi/historia/torpparit/torpp%20ja%20lamm.html
Sekä teoksessa Torpparkysymys, joka paneutuu asiaan, https://www.doria.fi/bitstream/10024/167613/1/HT059_opt.pdf
Finna.fi:stä löytyy myös painettua kirjallisuutta aiheesta, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…
Piioista löytyy kirjallisuutta tästä vastauksesta, https://www.kirjastot.fi/kysy/minka-ikaisia-rengit-ja-piiat?language_co…
Suomenkielistä lähdettä en löytänyt, mutta englanninkielinen lähde kertoo seuraavaa: Sääsket lentävät noin 1-1,5 mailia tunnissa, eli noin 1,5-2,5 kilometriä tunnissa, vaihtelua on hieman lajista riippuen. Lähde: FAQs - American Mosquito Control Association
