Kysymäsi nimistä kirjaa ei löytynyt. Voisiko tarkoittamasi olla alunperin kreikankielinen Alki Zein kirjoittama nuortenromaani To Kaplani tis Vitrinas, joka on englanniksi käännetty nimellä Wildcat under class? Se on suomennettu useammankin kerran, viimeksi vuonna 1995. Suomennoksen nimi on Villikissa katsoo lasin takaa.
Internetistä löytyy LOGOS Dictionary -niminen monikielinen sanakirja. Voit antaa sanan/fraasin englanniksi (esim. I love you) ja saat käännöksen 15 kielellä. Sanakirja löytyy osoitteesta http://www.logos.it/dictionary/owa/sp?lg=EN
Irma Boncamperin teos Tekstiilioppi (Hämeen ammattikorkeakoulu, 211) kertoo, että elastaanin tärkein ominaisuus on joustavuus. Tuotteeseen ei tosiaan tarvitse lisätä kuin muutama prosentti elastaania, niin siitä saadaan joustava. Boncamperin mukaan sitä käytetään erityisesti uimapuvuissa, urheiluasuissa, sukissa, resoreissa ja kudotuissa kankaissa, joihin halutaan lisää joustavuutta. Joustavuus tekee vaatteet mukavammiksi ihmisille.
Toinen toinen selvä syy on Iltalehden sivuilta osoitteesta https://www.iltalehti.fi/muoti/a/201802282200778310 löytyvän Milja Haaksoluodon jutun mukaan on se, että elastaanin käyttö on edullista: joustava tuote vaatii vähemmän materiaalia, ja joustava tuote sopii useammalle koolle, jolloin ei tarvitse…
Tutkimani neuvostokouluja käsittelevät kirjalliset lähteet keskittyivät etupäässä koulutusjärjestelmän kuvaamiseen eivätkä ne varsinaisesti puuttuneet koulujen nimeämiseen. Satunnaisten vastaani tulleiden esimerkkien perusteella kuitenkin arvelisin, että koulujen nimet ovat olleet tyyppiä "Oppikoulu numero 1".
Neuvostoliittolainen koulutusjärjestelmä ei sinänsä paljon poikennut nyky-Venäjän vastaavasta. Peruskoulu oli kymmenvuotinen yhtenäiskoulu. Alaluokilla opetuksesta vastasivat pääasiassa luokanopettajat, mutta neljänneltä lähtien siirryttiin aineopettajajärjestelmään. Kahdeksannen luokan lopussa kaikki suorittivat pääsytutkinnon, minkä jälkeen osa oppilaista siirtyi erilaisiin ammattioppilaitoksiin, osa jatkoi kaksivuotisessa "…
Helmet-kirjaston kokoelmissa Karen Tei Yamashitan teoksia ei ole. Helsingin yliopiston Kaisa-talon kirjastosta löytyvät teokset Letters to memory ja Through the arc of the rain forest. Helsingin yliopiston kirjaston kortin voi hankkia, vaikka ei olisikaan siellä opiskelijana.
Yamashitan teoksia ei ole suomennettu.
Kansallisbiografiasta löytyy Kaarina Salan kirjoittama artikkeli Pohjanpään elämästä ja tuotannosta: https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/4977
Lauri Pohjanpää on kirjoittanut muistelmateoksen Muistojen saatto – kappaleita muistojen kirjasta, joka on ilmestynyt vuonna 1950. Mikäli sitä ei löydy omasta kirjastostasi, voit tilata sen kaukolainaan oman kirjastosi kautta. Finna.fi-palvelusta voit myös tarkistaa, missä kaikissa Suomen kirjastoissa muistelmat ovat saatavilla: https://finna.fi/Search/Results?lookfor=muistojen+saatto&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FBook%2F%22&dfApplied=1&limit=20
Kirjasampo-sivustolla on listattuna Pohjanpään teokset, ja teoksen nimeä napsauttamalla niistä…
Carlos Gardelin tangoon on ainakin kolme suomenkielistä sanoitusta, Jukka Virtasen, Harri Saksalan ja Ahti Taposen. Nuottina tangoa ei valitettavasti ole saatavana suomenkielisin sanoin.
CD-levyllä Päivä jolloin rakastat : argentiinalaisen tangon suurimmat klassikot (1999) Tapani Kansa laulaa tangon Ahti Taposen suomentamin sanoin. Myös kappaleen nimi on siis Päivä jolloin rakastat. Tässä äänitteessä on mukana kappaleiden sanat.
Jukka Virtanen suomensi kappaleen nimeksi Tuo päivä kun jäät luoksein. Virtasen suomennos on kuultavissa esimerkiksi Olli-Pekka Ketosen äänitteeltä Lauluja sinulle, mutta tekstiliitteessä ei ole laulun sanoja.
Harri Saksalan suomennos on tangosta on äänitteellä Lauluja, vuosia, elämää - osa 2 : kootut…
Järjestelmä toimii nykyään niin, että uusiminen ei onnistu, jos uusittavaan aineistoon on yksikin varaus. Jos saman teoksen niteitä on kuitenkin hyllyssä jossakin kirjastossa, varaus poistuu heti, kun se saadaan kyseisessä kirjastossa käsitellyksi. Lainan uusimista kannattaa siis kokeilla jonkin ajan kuluttua uudestaan.
Tästä aiheutuu kieltämättä ylimääräistä vaivaa asiakkaille. Kirjastojärjestelmän toimittajalle on esitetty toivomus toimintalogiikan järkevöittämisestä. Toivottavasti siis tulevissa ohjelmaversioissa ongelma saadaan ratkaistuksi.
Näistä kirjoista voisi löytyä tietoa aiheeseen:
1. Henkilöverotuksen käsikirja 2009 : verovuosi 2008.
ISBN 978-951-37-5424-2.
2. Jaakko Ossa: Sijoitustoiminnan verotus ja verosuunnittelu. Kaupppakaari 2002.
Pertti Puronen: Turvaa oikeutesi verotuksessa.
3. Verolait 2009
4. Joensuun Yliopistossa tehtyä Pro gradutyötä Koulutusmenot tulonhankkimiskuluina ja osana vähennysjärjestelmää (Timo Heinänen 2007) voi koittaa kaukolainata kirjaston kautta.
Netissä kannattanee tutustua myös Veronmaksajain keskuliiton opassivustoon osoitteessa http://www.veronmaksajat.fi/fi-fi/
Sekä edellisessä sivustossa sivuihin http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/veroilmoitusohjeet/palkansaaja/nainla…
http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/omatveroasiat/…
HelMet-kirjastoihin tätä teosta ei ole hankittu, sen sijaan Helsingin Yliopiston kirjaston kokoelmiin se kuuluu. Voit halutessasi tehdä teoksesta hankintaehdotuksen HelMet-kirjastoille. Linkit hankintaehdotuslomakkeisiin löytyvät HelMet-verkkokirjaston etusivulta.
On toki mahdollista pitää omia näyttelyitä kirjastossa. Pääkaupunkiseudulla on useassakin kirjastossa näyttelytilaa. Nämä kirjastot löytyvät tästä linkistä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Valikosta "Näytä kirjastot joissa on (jokin palvelu)" valitaan kohta näyttelytila, jolloin ruudulle tulee näkyviin kaikke ne helmet-kirjastot, joissa on näyttelytilaa. Jokaisen kirjaston palveluista löytyy tiedot, kuinka näyttelytilaa varataan.
Suomen rahat arviohintoineen 2008 -kirjan mukaan vuoden vuoden 1943 50 pennin kolikon arvo on 20€-0,50€ kolikon arvosta riippuen.
Rahan arvosta voi lukea lisää esimerkiksi Suomen Numismaattisen Yhdistyksen sivuilta.
http://www.snynumis.fi/
Jos kysytte rahan arvoa nykyrahassa, Suomen Pankin Rahamuseon rahanarvolaskurin mukaan 50 penniä vuodelta 1943 on nykyrahassa (2015) 0,09 euroa.
http://www.rahamuseo.fi/fi/pelit-ja-multimediat/rahanarvolaskuri/
Keskustakirjasto Oodissa, ja myös muissa Helsingin kaupunginkirjaston kirjastoissa, on paitsi puolen tunnin jonotuskoneita, myös yhden tai kahden tunnin asiakastietokoneita. Puolen tunnin jonotuskoneita (Oodissa 1. kerroksessa) ei voi varata eikä käyttää useita kertoja peräkkäin, mutta yhden tai kahden tunnin asiakaskoneen (Oodissa 2. kerroksessa) voi varata itselleen uudelleen, jos sitä ei ole joku muu varannut ennen sinua.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tyoskentele_ja_viihdy/Asiakastietokoneet(679)
Et kertonut tarkemmin minkälaisesta kulttuurivaihdosta on kyse, mutta esimerkiksi alla olevat tahot myöntävät apurahoja hankkeille jotka edistävät Suomen ja Ruotsin välistä kulttuuriyhteistyötä jne. Myös apurahojen hakuperusteisiin kannattaa tutustua tarkemmin alla olevista linkeistä:
https://www.kulturfonden.net/fi/apurahat-13524983
https://www.pohjola-norden.fi/suomeksi/pohjoismainenyhteistyo/pohjoismaiset_apurahat/
Fortumin sivustolta löytyy seuraava tieto:
https://www.fortum.fi/tietoa-meista/yhtiomme/energiantuotantomme/voimal…
Kajaanin vesivoimalaitokset omistaa Kainuun Voima:
https://www.kainuunvoima.fi/energiantuotanto/vesivoima/
Haettaessa tietoa kirjeenvaihdon historiasta ongelmia aiheuttaa se, että monia asioita on tutkittu käyttäen lähteenä kirjeenvaihtoa, mutta tutkimuksen kohde onkin ollut esimerkiksi sotahistoria. Eli kun käytetään hakusanoina kirjeitä, kirjeenvaihtoa ja historiaa saadaan runsaasti lähteitä, mutta vain harva niistä käsittelee sinun aihettasi.
Lähihistoriasta (1980-90-lukujen) löytyy lähinnä artikkeleita siitä, miten sähköposti ja tekstiviestit ovat hävittämässä tavan lähettää kirjeitä ja kortteja postin kuljettamina. Esimerkiksi Suomen lääkärilehdessä (2007, nro 26, s. 2565) on Laura Kolben artikkeli Jäähyväiset kirjeille.
Päinvastainenkin suuntaus näyttäisi olevan: postcrossing on kansainvälinen korttirinki, jonka perusideana on lähettää…
Hei,
Gdanskin kaupungista ei valitettavasti löydy suomeksi matkaoppaita HelMet.fi:stä.
Suomenkielisiä Puolan matkaoppaita on pääkaupunkiseudun kokoelmissa muun muassa
Päivi Erosen Puola : Itämeren rannoilta Tatran vuorille (http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1806128__Spuola%20matkaopp…), jossa Gdanskista on muutama sivu. Tätä opasta on sekä Sellossa että Myyrmäessä tällä hetkellä hyllyssä.
Lisäksi Ari Taipaleen Pitkin poikin Puolaa -oppaassa on kymmenisen sivua Gdanskista. Tätä kirjaa on tällä hetkellä Sellossa hyllyssä.
Hei,
Kyseistä kirjaa 5. The Last Oracle löytyy Helmet-alueelta yksi kappale
venäjänkielisenä. Pirkanmaan PIKI-kirjastoista löytyy 1 kpl eng. Kirja numero 7. Tracker löytyy venäjäksi yksi kpl. Ei Helmet alueella eng.
Tarkistin myös verkkokaupoista mm. Amazon.com ja AdLibris myyvät melko kattavasti ao. kirjailijan kirjoja. Hinnat vaihtelevat 10 €:n molemmin puolin.
Tietosanakirja-artikkeleiden ja kirkkohistorian yleisesitysten (Holmquist: Kirkkohistoria 2 ; Christensen: Kirkkohistoria 2)lisäksi suosittelisin seuraavaa kirjallisuutta:
Saarnivaara: He elivät Jumalan voimassa. 1976 (Uusi p. 1983 He elivät Jumalan voimasta ; kirjassa elämäkerrat sekä John Wesleystä että Philipp Jakob Speneristä)
Spener: Pia desideria. 1984 , 1. p. ilm. v. 1962 nimellä Kirkon uudistus, joiden johdannoissa Spenerin elämästä ja ajattelusta
Bruns, Hans: Pietismin isä Philipp Jakob Spener. 1976
Paloheinän kirjaston sivulla asiakkaita on neuvottu vaihtamaan itse varausten noutopaikka haluamaansa kirjastoon (lähimmät Maunula, Oulunkylä ja Pukinmäki). Jos tuo vaihtaminen ei syystä tai toisesta ole onnistunut ja varaus on lähtenyt matkalle Paloheinään, kannattaa varaus perua ja tehdä uudestaan. Paloheinään matkalla olevat varaukset odottavat kuljetusta, kunnes kirjasto avataan.
Paloheinän kirjasto https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Paloheinan_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Paloheinan_kirjasto_remonttiin_7102019(194776)
