Olisikohan kyseessä Helsingissä 1922 järjestetyn XIV Esperanton maailmankongressin (Universala Kongreso de Esperanto, U.K.E.) muistomitali? Lyhenne, vuosi ja järjestysluku täsmäisivät, samoin esperanton lipun tähtisymboli. Kongressista uutisoitiin aikalaislehdissä:https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1502752?page=7https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/641998?page=1
Hei!
Maiju Lassilan toimivat kotisivut internetistä löytyvät osoitteesta:
http://www.tohmajarvi.fi/lassila/
Kirjastosta löytyy myös tietoa monistakin eri teoksista, joista hyviä esimerkkejä löydät vastauksesta, joka sinulle annettiin aiemmin. Se löytyy kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta hakusanoilla "maiju lassila"
En onnistunut löytämään kappaleesta suomenkielistä nuottia. Sävelmä löytyy mm. Eino Grönin cd:ltä Romanttinen Eino Grön, v. 2000. Levy löytyy mm. musiikkiosastoltamme Porin kaupunginkirjastossa. Voit etsiä levyn saatavuutta monihaun avulla, http://monihaku.kirjastot.fi. (Korjattu saatavuustiedot 2009)
Kysymys on sikäli hämmentävä, että Napoleon Bonaparte ei ollut aktiivisesti mukana Ranskan politiikassa vuoden 1790 aikana. Hän oli niihin aikoihin armeijan upseerina Korsikassa.
Kysymyksessä viitattaneen Ranskan kansalliskokouksen laatimiin vuoden 1790 verouudistuksiin. Kansalliskokous pyrki tasaiseen verotukseen ja oli kumonnut vihatun suolaveron (tunnetaan nimellä gabelle-vero) ja kaupunkitullit. Näiden lisäksi kansalliskokous oli säätänyt kiinteistöveron kiinteistöjen tuoton mukaan ja irtaimistoveron vuokratason mukaan.
Englanninkieliset termit 'computer' ja 'computing' liittyvät todennäköisesti veron laskemiseen.
Kuten edellä mainitsin kyseinen kiinteistöverouudistus ei siis liity millään tavalla Napoleon I:een.
Lähde:
Aubry, Octave…
PsychINFO ja Psycharticles kuuluvat Turun yliopiston tarjoamiin verkkoaineistoihin http://www.nelliportaali.fi/V/MCV96SXIVXQ9NQINX1S5I4K1LBS8AG5QKTEMCQ96F…äyttäytymistieteet&SUB_CAT=Psykologia&restricted=all&institute=TY
Turun kaupunginkirjaston koneilta pääsee Nelliportaalin kautta etäkäyttöisesti Turun yliopiston verkkoaineistoihin vain, mikäli on yliopiston opiskelija tai henkilökuntaan kuuluva http://kirjasto.utu.fi/aineistot/verkkoaineistot/
Myös Åbo Akademi tarjoaa nämä verkkoaineistot, mutta Nellin aineistot ovat ainoastaan Åbo Akademin henkilökunnan ja opiskelijoiden käytettävissä.
Kirjastoissa on ns. aineiston kierrätyspisteitä, joihin voi sekä jättää itselleen tarpeetonta aineistoa että ottaa mukaansa muiden asiakkaiden jättämää aineistoa. Se millaista aineistoa kierrätyspisteeseen saa jättää ja kuinka paljon, riippuu täysin kirjastosta, jossa kierrätyspiste sijaitsee. Useissa Helmet-kirjastoissa on kierrätyspiste. Voit tarkistaa Helmet.fistä osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut löytyykö lähikirjastostasi kierrätyspiste. Valitsemalla "Valitse palvelu" -pudotusvalikosta palvelun Kirjakierrätyspiste, saat näkyviin listan kaikista Helmet-kirjastoista, joista kyseinen palvelu löytyy.
Teija Niemestä löytyy tietoa mm. teoksesta Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita /toim. Ismo Loivamaa (1995) sekä artikkeleista Rocktähtirock (Lapsen maailma 1991, Kirja-arv., nro 2, sivu 38) ja Pulu Arnold ja juksautuspulveri (Lastentarha 1990, Kirja-arv., nro 13, sivu 22).
Ensimmäinen suomalainen tietokone oli nimeltään ESKO. Sen kehittelivät Teknisessä korkeakoulussa Erkki Laurila, Hans Andersin ja Tage Carlsson. Tieto löytyy esimerkiksi Otavan suuresta ensyklopediasta, 2. painos 1979.
Kirjaamisen käsitteen liittäminen uusiin hoitotyön etiikkaa käsitteleviin teoksiin osoittautui ongelmalliseksi, mutta olisiko etsitty teos kuitenkin jokin seuraavista?
1.
Lindqvist, Martti:
Auttajan varjo : pahuuden ja haavoittuvuuden ongelma
ihmistyön etiikassa (ilmestyi syyskuussa 2006)
2.
Haho, Annu:
Hoitamisen olemus : hoitotyön historiasta, teoriasta ja
tulkinnasta hoitamista kuvaviin teoreettisiin
väittämiin
(Acta Universitatis Ouluensis. Series D, Medica, ISSN
0355-3221 ; 898)
3.
Antila, Anja:
Hoitotyön johtamisen eettiset ohjeet ja niiden
toteutuminen johtamistoiminnassa ylihoitajien
näkökulmasta
Opinnäyte : Kuopion yliopisto, Hoitotieteen laitos
Mietiskelin vinkkejä ja kysyin niitä myös kollegoilta. Tätä ei kannata ottaa miellään muotoa kattavana, mutta tässä on meidän vinkkejämme. Aina on tietysti vaikea sanoa, miellyttävätkö nämä juuri sinua ja lapsiasi, mutta ainahan niitä voi kokeilla.
Klassikkopuolelta ehdottaisimme seuraavia teoksia:
Andersen, H. C.: Andersenin satuja (tai lukuisia muita kirjoja)
Barrie, J. M.: Peter Pan
Dahl, Roald: Iso kiltti jätti (+ muutkin kirjat)
Finne, Jalmari: Kiljusen herrasväki (+ muut sarjan kirjat)
Karjalainen, Elina: Uppo-Nalle (+ muut sarjan kirjat)
Knutsson, Gösta: Pekka Töpöhäntä (+ muut sarjan kirjat)
Kurenniemi, Marjatta: Onneli ja Anneli
Milne, A. A.: Nalle Puh
Potter, Beatrix: Petteri Kaniinin satumaailma
Preussler, Otfried: Pieni…
Löysin HelMet haulla jotain aiheesta.
Uusinpia teoksia ovat Mielikuvituksen voima : sadut, myytit ja tarinat Suomen ja Norjan taiteessa = The Magic North : Finnish and Norwegian art around 1900 sekä Mika Hannula: Maalauksesta - esseitä ja keskusteluja.
ITE lapissa, Luonto opettajan - maisemamaalaus Düsseldorfissa sekä Leonardo da Vinci: työpäiväkirjat saattavat olla myös hyviä lähteinä.
Eino Jokinen kertoo mirkki-sanan merkityksestä kirjansa alkusanoissa (s. 5). Jokisen mukaan vanhemmat saamelaiset eivät vielä 30-40 -luvulla osanneet kunnolla sanoa y-äännettä, vaan siitä tuli i-äänne. Koska sudet tappoivat silloin satojakin poroja joka vuosi, niin susia yritettiin tappaa mm. myrkyllä. Tällä tavalla susia ei kuitenkaan saatu tapettua kovin hyvin, vaan ampuminen oli parempi keino. Poromies Sammeli Laiti sanoi siksi näin: "Ei susille mirkki auta, pissi niille vain auttaa."
Väestörekisterikeskuksen Sukunimihaulla ei Suomesta löydy yhtään Mirkki-nimistä.
Hei!Pystyt hakea Helsingin kirjastojen saksankielistä aineistoa https://helmet.finna.fi/Klikkaa "tarkennettu haku" ja kieleksi "saksa" tämän jälkeen aineistotyyppiin "lehti".Jos haluat katsoa esimerkiksi mitä kirjoja löytyy valitse "kirja" mukaan hakuun.Helsingissä näyttäisi löytyvän sanomalehdistä ainakin Die Zeit.Frankfurter Allgemeine ja Welt am sonntag ei ollut tällä hetkellä reaaliaikaista tietoja saatavilla.Muita lehtiä on esimerkiksi Burda moden (ger) ja Automobil-Revue.
Turun kaupunginkirjastosta löytyy Turun Sanomia mikrofilmattuna 1.1.1905 alkaen. Vuoden 1919 lehtiä voi tulla tutkimaan pääkirjaston käsikirjastoon, jossa on mikrofilmien lukulaite ja maksullinen kopiointimahdollisuus.
Mikäli teitä kiinnostaa, Turun maakuntamuseon kirjastossa on teos Suominen, Tauno: Tietoja turkulaisten Aunuksen retkeltä 1919 ja Aunuksessa kaatuneiden turkulaisnuorukaisten muistomerkin vaiheilta (1995?). Maakuntamuseon kirjastoon täytyy soittaa etukäteen ja sopia käynnistä. Yhteystiedot
http://www.turku.fi/museo/index.shtml
Kysyin asiaa WSOY kustantamolta, joka on julkaissut myös edelliset osat. He vastasivat, että kirja on "suunniteltu julkaistavaksi syksyllä 2024, joko syys- tai lokakuussa".
Sähköntuotannon määrä riippuu ydinvoimalasta ja reaktorista. Suomessa on viisi toimivaa ydinvoimalaitosyksikköä, joista kolme sijaitsee Olkiluodossa ja kaksi Loviisassa. Uusimman ja tehokkaimman Olkiluoto 3 -voimalan keskiteho on keskimäärin 1585 megawattia päivässä. Tuotannosta löytyy päiväkohtaiset tiedot viimeisen kuukauden ajalta TVO:n eli Olkiluodossa ydinvoimaa tuottavan yhtiön sivulta TVO - OL3 : Kuukausituotanto.Vanhemmat voimalat tuottavat sähköä selkeästi vähemmän. Olkiluoto 1:n ja 2:n keskiteho vaihtelee 742-895 MW:n välillä: TVO - OL1 ja OL2 : Kuukausituotanto. Loviisan yksiköiden tuotanto on pienempää. Lisätietoa Fortumin sivuilla: Voimalaitoksen toiminta | Fortum.
Kysymykseen on vaikea vastata lyhyesti ja yksiselitteisesti. Suomen kirjastoista on saatavilla lukematon määrä erilaisia matkaopassarjoja, niitä ei ole mahdollista luetella tässä. Kaikki kirjakaupoissa olevat sarjat mitä todennäköisimmin löytyvät kirjastoista. Uusimpia kestosuosikkeja ovat mm. Lonely Planetin ja Let's Go -sarjan englanninkieliset oppaat sekä Kaupunkikirjat-sarja. Myös vanhempia sarjoja, joita ei enää ole kaupan, on saatavilla kirjatoista kautta maan. Helpoin tapa selvittää asia on ottaa yhteys lähimpään kirjastoon. Kokeile myös pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistohaku Plussaa http://www.libplussa.fi/ . Laita asiasanakenttään haluamasi kohteen nimi (esim. Madeira tai Uusi Seelanti), niin saat esille kaikki näitä kohteita…
HelMet-kirjastoissa on muutamia nuottiversioita, mutta ei bändille tehtyä transkriptiota.
Bassokitaraversioita on kaksin kappalein:
The best of Kiss / Kiss (esitt.) Milwaukee : Hal Leonard, c1995
The Best of Kiss : 26 classics for bass / Kiss (esitt.)
Sitten on soitonopas, jossa myös tämän kappaleen soolokitaraa esitellään perusteellisesti:
The Best of Kiss : a step by step breakdown of the band's guitar styles and techniques / Kiss (esitt.)
Yksinkertainen melodianuotinnos sointuineen ja sanoineen löytyy kokoelmasta Hits : 70-tal (2002) ja samantyyppinen helpotettu versio kokoelmasta Kiss for easy guitar : 18 classic hits (1995).
