Omaishoitajat ja läheiset -liiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa omaishoitajuudesta, mm. arviointimittaristo:
http://www.omaishoitajat.fi/
http://www.omaishoitajat.fi/omaishoidon-arviointimittaristo
Helsingin kaupungin vanhuspalveluiden yhteyshenkilöt löytyvät alla olevan kaupungin sivun kautta:
http://www.hel.fi/www/Helsinki/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/ikaantyvi…
Kyseistä teosta ei löydy Suomen yleisten tai tieteellisten
kirjastojen kokoelmatietokannoista eikä muistakaan käytössämme
olevista tietokannoista. Jos kyseessä on rajavartiolaitoksen tai
jonkun muun viranomaistahon julkaisema raportti, selvitys, tutkimus
tms. kannattaa ottaa yhteyttä ko. viranomaiseen tai laitokseen.
Valitettavasti jääkiekkotietämyksemme ei riitä tähän kysymykseen vastaamiseen. Alla linkki Jääkiekon viralliseen sääntökirjaan 2018-2020. Jospa sieltä löytyisi vastaus:
https://kouvolanjaakiekkotuomarit-fi-bin.directo.fi/@Bin/ac1725da5d96fa50ee37e87207476cba/1559297204/application/pdf/283184/S%C3%84%C3%84NT%C3%96KIRJA%202018-2022.pdf
Voisiko se olla Code Lyoko, joka on ranskalainen animaatiosarja. Tässä alla linkki Wikipedian artikkeliin sarjasta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Code_Lyoko
https://www.youtube.com/watch?v=ZkNlK71wPcQ
Aineettoman kultturiperinnön Wikissä kuvataan tanssilavakulttuuria ja annetaan myös lähdelista aiheesta, https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/wiki/Lavatanssit
Finna.fi:stä löytyy tutkimuksia tanssilavojen kulttuurista, artikkeleita ja kuvia. Näitä selaamalla löytyy lavoja, mutta listausta Naantalin tanssipaikoista en löytänyt.
Kirjoja aiheesta kannattaa tutkia:
Tanssilavakirja/Hakulinen Kerkko -Yli-Jokipii Pentti AtlasArt 2007 löytyy Vaskin kokoelmasta, sitä kannattaa tutkia, samoin kirjaa Tanssipaikkaopas/Jokinen, Matti 1993.
Teoksessa Kun Suomi sanoi, saanko luvan/Kahila Heikki - Kahila Pia. Gummerus 2006 käsitellään paritanssin historiaa Suomessa, siinä on sivuttu jonkin verran tanssipaikkoja.
Tanssit.net…
Elonetistä löytyi Ilmari Lipposen kohdalta vain tuo yksi elokuva, https://elonet.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=author2_id_str_mv:%…;. Suomen Näyttelijäliiton hausta häntä ei löydy, https://www.nayttelijaliitto.fi/nayttelijahaku/?name=Ilmari+Lipponen&ge….
Kyseessä saattaisi olla Marie Louise Fischerin Itsepäinen Isabella. Kirja ilmestyi ensimmäisen kerran suomeksi 1968; vuonna 1991 julkaistiin toinen painos.Vuoden 1968 painoksen takakannen teksti kuvailee kirjaa näin: "Isabella on kymmenvuotias, Grunertin perheen hemmoteltu kuopus, joka on aina tottunut saamaan tahtonsa läpi tavalla tai toisella. Hänellä on rakastava isä ja hyvin taipuvainen äiti, kahdeksantoistavuotias veli Bernd sekä isosisko Elke, joka yrittää kasvattaa Isabellaa. Joululomalla vanhemmat ja Elke lähtevät hiihtämään Garmisch-Partenkircheniin. Isabella, jonka alun alkaen oli pitänyt lähteä retkelle luokkatovereiden kanssa, kerjää itselleen pääsyn mukaan. Matkalla hän kauniista lupauksistaan huolimatta oikuttelee ja…
Kyseessä on varmaankin sama kasetti, josta on kysytty aiemmassa kysymyksessä Kysy kirjastonhoitajalta -tietopalvelussa: https://www.kirjastot.fi/kysy/90-luvulla-kuuntelin-c-kasettia?language_content_entity=fiIkävä kyllä näyttää siltä, ettei kyseistä C-kasettia ole kirjastoissa saatavissa muualla kuin Kansalliskirjaston kuunteluhuoneessa kuunneltavaksi: https://finna.fi/Record/fikka.5775225?sid=5087719207 Toinen vaihtoehto on yrittää etsiä sitä levyantikvariaateista tai käytetyn tavaran verkkokaupoista. Monen levyantikvariaatin valikoimasta löytyy luettelo netissä. Voit löytää relevanteille sivustoille hakemalla netistä sen tapaisilla hakusanoilla kuin "levydivari", "levyantikvariaatti" tai "käytetyt c-kasetit".
Kysymyksesi on lyhyt ja vailla täsmennyksiä, mutta toivon, että näistä lähteistä on hyötyä sinulle.
Piilonormeista sinänsä en löytänyt aineistoa, mutta (sosiaalisista) normeista on kirjoitettu paljonkin. Raja julkisen ja piilotetun normin välillä ei kai aina ole niin selvä. Sosiaalisista (myös piilotetuista) normeista on kirjoitettu mm. näissä kirjoissa:
- Hullun kirjoissa : näkökulmia suomalaiseen kylähulluuteen / toim. Pekka Laaksonen, Ulla Piela, Pirkko Lahti
- Elämän normittajat : instituutiot ja asiantuntijat oikeaa elämää etsimässä / Hannu Itkonen .. [et al.]
- Kilpakenttien kapinalliset / Hannu Itkonen
- Sietämättömät ja täydellinen maailma : kirjoituksia suvaitsemattomuudesta / toimittanut Jari Eilola
Meillä on Vaasan kaupunginkirjastossa olemassa useampiosainen kirjasarja "Suomen rintamamiehet", josta voit tulla katsomaan tietoja isoisästäsi. Tällöin sinun kuitenkin täytyisi tietää divisioona tai prikaati, jossa hän on palvellut. Muuten kirjastosta ei oikein löydy tarkempia tietoja yksittäisestä henkilöstä. Jos haluat enemmän tietoja isoisästäsi, kehotan sinua kääntymään maakunta-arkiston tai sota-arkiston puoleen ja aloittamaan tutkimukset sitä kautta. Siellä kyllä autetaan eteenpäin isoisäsi tietojen etsimisessä.
Hei,
Laatokan syvyyskarttaa voit tarkastella netissä Suomen Maantieteellisen Seuran sivuilla (http://www.geography.fi/11-suomenlahden-ja-laatokan-syvyyskartta-%E2%80…) ja fyysisenä kopiona Laatokan eri alueiden syvyydet selviävät Juha Taskisen kartasta Laatokan seitsemän merta (1998), joka on näköispainos vuodelta 1935.
Virpi Aaltosen Nekala on lainattavissa ja myynnissä Kouvolan kirjastoissa. Kirjaa myydään kirjastoissa 10 € kappalehintaan.
Voit myös tilata kirjan Kouvolan pääkirjastosta osoitteesta kirjasto(at)kouvola.fi. Kirjan myyntihinta on 10 € (sis. alv. 10 %) + postituskulut. Kirja laskutetaan jälkikäteen. Tilaustiedoissa tulee ilmoittaa tilattavan kirjan kappalemäärä, tilaajan etu- ja sukunimi, henkilötunnus (tai Y-tunnus) ja osoitetiedot.
http://www.dekkaripaivat.fi/node/760
Eräs lomalta palannut kirjastolainen tämän tunnisti. Runo on Matti Rossin Sade luo kuultavan hämärän kokoelmasta Laulu tummana tulevi (Tammi, 1976). Tuska tullen mennen on jo ensimmäisen säkeistön lopussa:
Sade luo kuultavan hämärän,
istun varjot kasvoillani.
Taas uneksin, taas odotan,
kuulen aseman kaiut,
tunnen kipeät lähdöt,
tuska oli tullen, mennen,
ahdistus ajan väleissä.
Viime aikoina taidehuutokaupoissa Armas Raunion maalausten lähtöhinta näyttäisi liikkuneen välillä 10-400 €. Verrattaessa hintoja vuosituhannen vaihteen paikkeella julkaistuissa Taidepörssi-hakuteoksissa julkaistuihin, näyttäisi siltä, että Raunion taulujen arvo on pikemminkin lasku- kuin noususuunnassa. Vuosina 1997-2003 Raunion taulujen myyntihinnat vaihtelivat välillä 320-454 €.
https://vantaa.huutokauppaekman.fi/auk/w.object?inC=HEO&inA=20210122_1705&inO=6
https://hkaleksi.fi/tuote/5809/armas-raunio-signeerattu-oljy
https://www.hagelstam.fi/armas-raunio-24199de83aaaca9bdc024cb0fa8a70c7?SID=335jldk4oa90p7r69hd29jqn37
https://www.bukowskis.com/fi/bukipedia/16877-armas-raunio
Maailman lippuja voi tutkia esim. World Factbookista, https://www.cia.gov/the-world-factbook/references/flags-of-the-world/ ja vaakunoita on Heraldry-Wikissä, https://www.heraldry-wiki.com/heraldrywiki/wiki/Heraldry_of_the_world. Lisää lippu- ja vakuunasivustoja löytyy Makupalat.fi:stä, https://www.makupalat.fi/fi/k/6172%2B11333/hae?category=120557&sort=tit….
En valitettavasti löytänyt kattavasti rajatunnuksia. Ehkä Rajamuseo osaa auttaa tässä eteenpäin, https://raja.fi/rajamuseon-yhteystiedot-ja-kulkuyhteydet.
Suomessa ilmestyi vuonna 1870 18 lehteä (9 suomeksi ja 9 ruotsiksi) ja vuonna 1871 20 lehteä (10 suomeksi ja 10 ruotsiksi). Teoksen taulukkoon on otettu mukaan vain ne sanomalehdet, jotka ovat ilmestyneet vähintään kuusi kuukautta. Vuositilastossa lehdet ovat mukana niinä vuosina, jolloin ne ilmestyivät ainakin kolme kuukautta.
Suomessa ilmestyi puolestaan vuonna 1870 14 aikakauslehteä (6 suomeksi ja 8 ruotsiksi). Vuoden 1871 tietoa ei ole, mutta vuonna 1875 lehtiä oli jo 18 (10 suomeksi ja 8 ruotsiksi). Lehti on otettu mukaan tilastoon, jos siitä on ao. vuonna ilmestynyt yksi numero. Näytenumeroiksi jääneitä ei ole huomioitu.
Lähteet:
Suomen lehdistön historia 1: sanomalehdistön vaiheet vuoteen 1905 (s. 281-282)
Suomen lehdistön…
Tässä muutamia ehdotuksia:
-Ballard, J.G.: Tornitalo (1999). Huippumodernin lontoolaisen tornitalon huipulla asuu talon suunnitteluun osallistunut arkkitehti. Talon teknologisten ratkaisujen reistaillessa alkaa asukkaista ilmetä raadollisia piirteitä. Musta satiiri.
-Delaney, J.P.: Edellinen asukas (2017). Jane muuttaa huippumoderniin, arkkitehtonisesti poikkeukselliseen taloon, jonka suunnitellut arkkitehti ohjeistaa tarkoin, miten talossa on elettävä. Janelle selviää edellisen asukkaan hyytävä kohtalo. Psykologinen trilleri.
-Gavalda, Anna: Lohduttaja (2009). 47-vuotias arkkitehti Charles saa kuulla, että hänen lapsuudenystävänsä äiti on kuollut. Charles päätyy hylkäämään vanhan elämänsä ymmärtääkseen, miksi hänen oma onnensa on…
Nuotit kysymäänne traditionaaliin kappaleeseen löytyvät monista laulukirjoista, mm. seuraavista:
Parhaat hengelliset laulut ; toimittaneet Virpi Kari, Kai Airinen ja Soili Teittinen /
Helsinki : Warner/Chappell Music Finland, c2001
Suuri toivelaulukirja. 3 /
Helsinki : F-Kustannus, c2002
Molempia kirjoja on saatavissa tai varattavissa kaikkien HelMet-kirjastojen toimipisteiden kautta.
Tarkoitatko, että onko nimi käännös ruotsinkielisestä? Suomen sukututkimusseuralla on nimenmuutostietokanta, josta voi etsiä tietoa suomalaisista nimenmuutoksista. Sen mukaan joidenkin Karioja-nimisten nimi on alkujaan ollut mm. ruotsinkielinen Karlbom. Palvelu löytyy täältä:
http://web.genealogia.fi/asp/nimihaku.asp?lang=fi
